Ohjelma ja teemat – EU-puheenjohtajuus 2019

Suomen EU-puheenjohtajakauden prioriteetteja ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen. Suomi julkisti puheenjohtajakautensa ohjelman keskiviikkona 26. kesäkuuta.

Kilpailukykyinen ja sosiaalisesti eheä EU

Euroopan talous kasvaa edelleen, mutta aiempaa hitaammin. Talouskasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia haastavat muun muassa kansainvälisen kaupan jännitteet, työn ja teknologian murros sekä väestön ikääntyminen.

Tavoitteena tulee olla kilpailukykyinen ja sosiaalisesti eheä EU. Sisämarkkinat, sääntöpohjainen vapaakauppa sekä laadukas ja ajantasainen sääntely takaavat EU:n yhteisen kilpailukyvyn. EU tarvitsee kokonaisvaltaisen kestävää kasvua ja kilpailukykyä edistävän pitkän tähtäimen strategian.

Tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden sekä digitalisaation kokonaisvaltainen hyödyntäminen tulee olla keskiössä. Edistämällä osaamista ja koulutusta, alueellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa EU luo kestävää kasvua ja hyvinvointia kansalaisilleen.

Samalla tulee edistää kansalaistensa mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan, tehdä työtä ja kehittää osaamistaan. Erityisesti nuorten osallisuuteen ja työllisyyteen on panostettava. Meillä ei ole varaa kadotettuun sukupolveen.

Kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksiä ovat

  • kattavat sisämarkkinat
  • hyvinvointi ja osaaminen
  • kunnianhimoinen, avoin ja sääntöihin perustuva kauppapolitiikka
  • osallistava talousliitto.

Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla EU:n kehittäminen maailman kilpailukykyisimmäksi ja sosiaalisesti eheimmäksi vähähiiliseksi taloudeksi.

Kohti osallistavaa talousliittoa

Kestävä talouskasvu edellyttää, että EU toimii määrätietoisesti kestävämpien pääomamarkkinoiden, viimeistellyn pankkiunionin sekä toimivan kriisinratkaisuvälineistön luomiseksi. EU:n on myös lisättävä avoimuutta talouspolitiikan koordinaatiossa. Varsinainen vastuu talouspolitiikasta kuuluu kuitenkin jäsenmaille itselleen.

Euroopassa tulee panostaa nyt ja tulevina vuosina teknologisten innovaatioiden kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Vain terve pankkisektori voi rahoittaa tarvittavat investoinnit. Tästä syystä on välttämätöntä vähentää määrätietoisesti pankkisektorin riskejä. 

Suomen puheenjohtajakaudella on tärkeää   

  • työskennellä kunnianhimoisesti pankkiunionin viimeistelemiseksi jatkaen keskusteluja muun muassa riskien vähentämisestä, valtiolainojen vakavaraisuuskohtelusta ja yhteisestä talletussuojasta
  • vahvistaa yhteistä talous- ja rahaliittoa edistämällä riskien hajauttamista pääomamarkkinoilla ja tukea siten talous- ja rahaliiton kestävyyttä ja häiriönsietokykyä
  • edistää kestävää ja vihreää rahoitusta osana EU:n ilmastotoimia
  • kitkeä aggressiivista verosuunnittelua, torjua veronkiertoa ja vähentää haitallista verokilpailua
  • taistella rahanpesua ja terrorismin rahoitusta vastaan huolehtimalla pankkivalvojien toimivaltuuksien riittävyydestä.

Suomen puheenjohtajakaudella jatketaan myös keskusteluja uuden euroalueen talousarviovälineen luomisesta, Euroopan vakausmekanismin vahvistamisesta sekä digitaalisen talouden verotuksesta.

Lisätietoja:

Ohjelma ja teemat

Digitalisaatio, tietoturva ja tietopolitiikka 

Kestävä rahoitus: sijoitusten kestävyyden luokittelu

Joukkorahoitusta yli rajojen: yrityksille lisää rahoitusmahdollisuuksia

Energiaverotus tukemaan ilmastotyötä

Yhteisiä toimia hybridiuhkien torjumiseksi