Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Kuntaministeri Sirpa Paatero:
Millainen on tulevaisuuden kunta?

28.1.2021 15.14
Kolumni
Kuntaministeri Sirpa Paatero

Huhtikuussa järjestetään kuntavaalit, joissa valitaan päätöksentekijät kuntiimme. He ovat antoisan ja myös haastavan tehtävän edessä. Julkisuudessa on keskusteltu ilahduttavan paljon kuntien tilanteesta, ja tuo keskustelu jatkuu.

Kuntien väliset erot ovat 2000-luvulla kasvaneet erityisesti väestörakenteen muutosten seurauksena. Väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja lasten määrän väheneminen ovat jo keskustelusta tuttuja ilmiöitä. Ne vaikuttavat voimakkaasti niin kuntien taloudelliseen kantokykyyn kuin kuntien edellytyksiin järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut nyt ja tulevaisuudessa. 

Sote-uudistus ei ratkaise kaikkia kuntien ongelmia

Palveluiden järjestämisen kysymystä on jo useamman hallituskauden ajan yritetty ratkoa ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista käsin. Sote-uudistuksen eri versiot ja vaiheet ovat hallinneet keskustelua ja vieneet myös suuresti työpanosta valtionhallinnossa ja kunnissa. 

Kysymys kuntiemme tulevaisuudesta on tainnut jäädä hieman soten varjoon, vaikka kuntien välinen eriytyminen on koko ajan lisääntynyt. Mitä kunnat ovat, kun merkittävä osa niiden palveluista siirtyy uusille hyvinvointialueille? Mitä ne ovat väestörakenteen ja elinkeinojen murroksessa? Muutos muokkaa kuntia historiallisen paljon. 

Vaikuttaa siltä, että meiltä on puuttunut pitkäjänteinen kokonaiskuva siitä, mitä tahdomme kuntien olevan ja miten niitä koskevaa politiikkaa tehdään. Kuntapolitiikkaa tehdään rahoitusuudistusten ja kuntalain kehittämisen ohella aina, kun jollakin hallinnonalalla säädetään kansalaisille uusia oikeuksia palveluihin, jotka olisi tarkoituksenmukaisinta hoitaa paikallistasolla, mahdollisimman lähellä asukkaita. Sitä tehdään silloin, kun puhutaan demokratiasta ja ihmisten vaikuttamismahdollisuuksista. Sitä tehdään, kun ratkaistaan, miten Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa. 

Kuntia ohjaava valtio ei myöskään ole yksi monoliitti. On eduskuntaa, hallitusta, ministeriöitä ja aluehallintoviranomaisia. Voimme kysyä itseltämme myös, mitä uskomuksia tai vakiintuneita ajattelutapoja meillä liittyy kuntapolitiikkaan. Olisiko niitä mahdollista murtaa jotenkin?

Millaista kuntapolitiikkaa Suomessa tehdään jatkossa?

Joulukuussa aloitimme kuntapolitiikan kokonaisuuden toimenpidevaihtoehtoja valmistelevan työn. Sitä varten asetettiin virkamiestyöryhmä ja kaksi jaostoa. Työssä kuullaan kuntien, valtionhallinnon, kaupunkien, eri tieteenalojen, kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien asiantuntijoita sekä kuntien asukkaita. 

Työn tavoitteena on luoda kansallisesti pitkäjänteinen kuntapolitiikan linja, jonka tavoitteena on puolestaan

  • parantaa kuntien edellytyksiä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla
  • kehittää kunnallista itsehallintoa sekä parantaa kuntien mahdollisuuksia edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset
  • parantaa kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä sekä samalla vahvistaa koko julkisen talouden kestävyyttä sekä 
  • edistää kuntien omia toimenpiteitä talouden ja palveluiden kestävyyden ja vakauden saavuttamiseksi.
  • Työn lopputulemana odotamme poliittista päätöksentekoa varten vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia kuntapolitiikasta vuoden loppuun mennessä. 

Toimenpidekokonaisuuksissa otetaan huomioon niin julkisen talouden, kunnallisen itsehallinnon ja kuntien järjestämien palveluiden väliset yhteydet ja reunaehdot kuin niiden muodostama kokonaisuuskin. Kokonaisuudella tarkoitetaan sitä, että työssä tarkastellaan yhtä aikaa kuntien rahoituspohjan ja tehtävien tasapainoa ja kestävyyttä, kuntien roolia ja itsehallintoa, kuntien toimintatapoja, yhteistyötä ja kuntarakennetta sekä valtion kuntiin kohdistamaa ohjausta eri muodoissaan. Liian usein kutakin näistä on pohdittu muista erillisenä kysymyksenään. Nyt on tarkoitus miettiä nimenomaan kokonaisuuksia. 

Lähde mukaan keskustelemaan tulevaisuuden kuntapolitiikasta!

Haluamme myös herättää keskustelua kuntapolitiikasta. Toivon, että keskustelu on kaikkien osalta avointa, kunnioittavaa ja pureutuu myös hankaliin kysymyksiin. Liikaa vuoropuhelua eri näkökulmien välillä tuskin voimme saada. Uskon, että sen kautta voimme löytää lisää yhteisymmärrystä kuntapolitiikan kehittämisen lähtökohdista ja tarpeista. 

Haastankin kaikenkokoiset kunnat ja kaupungit, järjestöt ja organisaatiot sekä tavalliset kuntalaiset ympäri Suomen pohtimaan näitä kysymyksiä.