Hyppää sisältöön
Media

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 10.4.2019 19/0150/2

Korvausvaatimus
Avoimen viran tehtävien hoito
Määräaikainen virkasuhde
Määräaikaisuuden peruste
Nimittäminen koko määräaikaisuuden ajaksi
Nimittämispäätös
Organisaatiouudistus
Toiminnan uudelleenjärjestely
Työn luonteesta johtuva peruste
Viran luonteeseen liittyvä perusteltu syy
Viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy

A vaati virastoa määrättäväksi maksamaan hänelle 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. A oli työskennellyt virastossa määräaikaisissa virkasuhteissa viidellä erillisellä määräyksellä 1.1.2015-31.3.2018. A oli kyseisenä aikana hoitanut samaa avoinna olevaa virkaa samoissa työtehtävissä. A:lle oli ennen ensimmäistä nimitystä ilmoitettu, että virka pyritään täyttämään mahdollisimman pian. Virantäyttölupaa oli pyydetty kuitenkin vasta syksyllä 2017 ja lupa saatiin 1.4.2018, josta alkaen virka oli myös täytetty. A:n mukaan virastolla ei ollut virkamieslaissa säädettyä perustetta nimittää hänet toistuvasti määräaikaisiin virkasuhteisiin ja määräaikaisuutta oli myös laittomasti pätkitty. A:n mukaan hänen tehtävänsä olivat olleet pysyviä tai pysyväisluonteisia virastossa tehtäviä töitä. Nimittämiskirjojen mukaan määräaikaisuuden peruste oli ollut avoinna oleva virka tai avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoitaminen väliaikaisesti. Virkasuhteen 1.11.2015-29.2.2016 määräaikaisuus johtui viraston toiminnan kannalta akuutista tilanteesta, jossa yksi kolmesta vastaavissa tehtävissä olleista syyttäjänsihteeristä oli irtisanoutunut ja toinen oli pitkällä virkavapaalla. Virkasuhteen 1.3.-31.12.2016 aikaan virantäyttö ei ollut vielä mahdollista, sillä virastossa oli tapahtunut rakenneuudistus. Virkasuhteen 1.1.-31.12.2017 osalta virantäyttöä viivästytti viraston laaja organisaatio- ja toimintatapauudistushanke. Virkasuhteen 1.1.-28.2.2018 määräaikaisuuden peruste oli viraston tulosneuvottelujen aiheuttama viivästys. Virkasuhteen 1.-31.3.2018 määräaikaisuus puolestaan johtui viranhakuprosessin aikatauluista. A ei tullut valituksi virkaan, joten hänen virkasuhteensa päättyi 31.3.2018.

Hallinto-oikeuden mukaan määräaikaiselle virkasuhteelle 1.11.-29.2.2016 oli ollut viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy. Määräaikaisten virkasuhteiden 1.3.2016-31.12.2016 ja 1.1.-31.12.2017 osalta hallinto-oikeus totesi, ettei ylemmän viranomaisen asettama virantäyttörajoitus sellaisenaan suoraan ole peruste nimittää virkamies määräaikaiseen virkasuhteeseen. Hankkeiden laajuus, tavoitteet ja toteuttamistapa huomioon ottaen voitiin kuitenkin arvioida uudistuksilla olleen olennainen vaikutus palvelussuhteiden jatkamiseen uudistusten jälkeen. Virkasuhteet 1.1.-28.2.2018 ja 1.-31.3.2018 olivat johtuneet rekrytointiprosessista. Hallinto-oikeus totesi, ettei yksittäisen rekrytointiprosessin kestoa ole mahdollista määrittää sitovasti etukäteen. Tämän perusteella ja huomioon ottaen viimeisimmän nimityksen lyhyt kesto, hallinto-oikeus katsoi virastolla olleen oikeus nimittää A toistamiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeus katsoi, ettei A:lla ollut oikeutta saada virastolta vaatimaansa korvausta. Hakemus oli siten hylättävä.

Lainvoimainen.

Valtion virkamieslaki 9 § 1, 2 ja 3 momentti
Valtion virkamieslaki 56 § 1 momentti