EU:n elpymisväline

EU:n elpymisväline (Next Generation EU) vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Väline sisältää 750 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille:

  • 390 miljardia euroa avustuksina
  • 360 miljardia euroa lainoina.

EU:n elpymisväline

Elpymisväline sisältää 750 miljardin euron rahoituksen. Välineeseen kuuluu seitsemän ohjelmaa, joista suurin on elpymis- ja palautumistukiväline.

Kuva: EU:n neuvosto

Mitä ohjelmia elpymisväline sisältää?

Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan ylivoimaisesti suurin. Elpymis- ja palautumistukiväline väline sisältää 672,5 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille (vuoden 2018 hinnoin):

  • avustuksia 312,5 miljardia euroa
  • lainoja 360 miljardia euroa.

EU:n elpymisväline sisältää rahoitusta myös muihin EU-ohjelmiin. Kestävän kasvun ohjelmalla sovitetaan yhteen kaikkien ohjelmien rahoitusta.

Muut ohjelmat:

  • koheesiopolitiikan ReactEU-ohjelma 47,5 miljardia euroa
  • oikeudenmukaisen siirtymän rahasto 10 miljardia euroa
  • maaseudun kehittäminen 7,5 miljardia euroa
  • InvestEU-ohjelma 5,6 miljardia euroa
  • Horisontti Eurooppa -ohjelma 5 miljardia euroa
  • EU:n pelastuspalvelumekanismi RescEU-ohjelma 1,9 miljardia euroa.

Kuinka paljon Suomi maksaa?

Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta (390 miljardia euroa) on noin 6,6 miljardia euroa (vuoden 2018 hinnoin). Tämä osuus lisättynä koroilla tulee maksettavaksi vuosina 2028–2058.

Käytännössä EU rahoittaa avustusmuotoisen tuen unionin budjetista ja ottaa sitä varten lainaa. Kun EU maksaa lainaa takaisin, jäsenvaltioiden maksut nousevat. Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen vuosittaisiin EU-maksuihin tulee vuosina 2028–2058 noin 210–500 miljoonan euron korotus lisättynä korkokuluilla. Korkokulujen määrää on tässä vaiheessa vaikea arvioida, sillä se riippuu muun muassa korkotasosta ja takaisinmaksuaikataulusta.

Suomen laskennallinen vastuu elpymisvälineen lainamuotoisesta osuudesta (360 miljardia euroa) on kokonaisuudessaan noin 6,1 miljardia euroa. Suomen vastuu realisoituisi ainoastaan, jos elpymisvälineestä lainaa ottanut jäsenvaltio ei pystyisi maksamaan lainaansa takaisin tai takausvastuussa olevat jäsenvaltiot eivät pystyisi suoriutumaan vastuustaan.

EU valmistelee uusien omien varojen eli tulonlähteiden käyttöön ottamista rahoittaakseen lainojen takaisinmaksua. Jos uudet tulonlähteet otetaan käyttöön, Suomen maksut nousevat ennakoitua vähemmän.

Lue tarkemmin EU:n budjetin rahoittamisesta:

Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen päätöksen hyväksymisestä

Kuinka paljon Suomi saa?

Vielä ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon Suomi saa elpymisvälineen avustuksia. Lopullinen määrä selviää kesällä 2022, sillä siihen vaikuttaa talouden kehitys vuosina 2021 ja 2022.

Tammikuussa 2021 arvioitiin, että Suomi saisi elpymisvälineestä avustuksia yhteensä enintään 2,7 miljardia euroa (kaikki arviot vuoden 2018 hintatasossa):

  • elpymis- ja palautumistukiväline noin 1,9 miljardia euroa
  • oikeudenmukaisen siirtymän rahasto 241 miljoonaa euroa
  • maaseudun kehittäminen 195 miljoonaa euroa
  • koheesiopolitiikan ReactEU-ohjelma 160 miljoonaa euroa
  • EU:n pelastuspalvelumekanismi RescEU noin 43 miljoonaa euroa
  • Horisontti Eurooppa noin 110 miljoonaa euroa.

Suomi ei ole toistaiseksi päättänyt hakea lainamuotoista tukea elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Talouden kehitys vaikuttaa arvioihin Suomen saamasta EU:n elpymisrahoituksesta (tiedote 22.1.2021)

Miksi Suomi maksaa enemmän kuin saa?

Suomi maksaa enemmän kuin saa, koska on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Tämä koskee niin elpymisvälinettä kuin EU:n budjettia yleensäkin, sillä unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen.

Miksi Suomi osallistuu?

Suomi hyötyy siitä, että Eurooppa on kilpailukykyinen. Elpymisväline edistää rakenteellisia uudistuksia, jotta Eurooppa pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa. Etenkin vihreä siirtymä ja digitalisaatio avaavat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomelle on vientivetoisena taloutena tärkeää, että Eurooppa elpyy mahdollisimman pian.

Elpymisväline on poikkeuksellinen ja väliaikainen keino, jolla vastataan ennakoimattomaan kriisiin. Todennäköisesti taloudelliset seuraukset olisivat jäsenvaltioille vakavammat, jos elpymisväline jätettäisiin toteuttamatta. Mahdollisen velkakriisiin ehkäisy yhdessä jäsenvaltiossa voi olla myös toisen jäsenvaltion etu. Elpymisväline nähdään myös jäsenvaltioiden välisenä solidaarisuuden ilmaisuna, jonka toteuttamatta jättäminen haastaisi unionin yhtenäisyyden ja jopa koko olemassaolon.