Julkinen johtaminen

Tavoitteena on, että Suomen julkishallinto on myös tulevaisuudessa edustava esimerkki uudistuvasta pohjoismaisesta mallista, jossa toimiva ja kustannustehokas hallinto on kansallinen menestystekijä. Osana julkista sektoria valtionhallinto kykenee turvaamaan kansantalouden kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin. Strategisten kyvykkyyksien ja ennakoivan johtamisen avulla Suomi menestyy kansainvälisessä kilpailussa.

Julkinen johtaminen rakentuu vahvasti yhteiselle arvopohjalle, jossa korostuvat hyvän hallinnon periaatteet ja ammattimaisen johtamisen vaatimukset. Julkisen johtamisen erityispiirteet liittyvät erityisesti poliittiseen ohjaukseen ja julkisen talouden sääntelyyn, lainsäädäntöön ja julkisuusvaatimukseen. Julkisilla johtajilla on keskeinen rooli hallituksen tavoitteiden toimeenpanossa. Kokonaisvaltaisen johtamisen lähtökohtana ovat hallituksen yhteiskunnallisten tavoitteiden lisäksi kansalaisten ja asiakkaiden tarpeet.

Hallinnon rakenteiden ja johtamisjärjestelmien uudistamista tuetaan johtamisen ja koko johtamiskulttuurin uudistamisella. Luottamus ja yhdessä tekeminen ovat voimavaroja ja niitä tukevat konsernimaiset, poikkihallinnolliset prosessit ja toimintatavat. Kestävä kehitys edellyttää julkisen johtamisen erityispiirteiden huomioon ottamisen lisäksi vuorovaikutusta ja oppimista muiden sektorien johtamisesta.

Valtiovarainministeriö mallintaa ja tukee johtamisen uudistumista valtionhallinnossa. Työ pohjautuu näkemykselle hyvästä johtamisesta, jossa keskeisiä osa-alueita ovat hallinnon toimeenpano- ja palvelukyky, esimerkillinen henkilöstöjohtaminen, hyvän hallinnon toteutuminen ja rohkea muutosjohtajuus.

Johtamisen kehittämisen visiot ja painopisteet

Hyvä hallinto edellyttää samanaikaisesti sekä jatkuvuutta että muutosta myös tulevaisuudessa. Valtiovarainministeriön mukaan julkista hallintoa uudistetaan kokonaisuutena yhteiskunnan vakauden ja eheyden turvaamiseksi. 

Laajojen ja kompleksisten ilmiöiden hallinnassa korostuvat poikkihallinnolliset tavoitteet ja yhteistyö eri sektoreiden, hallinnonalojen ja virastojen välillä. Toimintaympäristön nopea muuttuminen tuo johtamiseen ja sen kehittämiseen uusia painotuksia. Muutostekijöitä ja tulevia kehittämisen painopisteitä ovat erityisesti tiedolla johtamisen, digitalisaation ja tekoälyn korostuminen sekä riittävän yhtenäisen ja uudistuvan toimintakulttuurin ja eri toimijoiden välisen luottamuksen merkitys keskeisinä voimavaroina. 

Antti Rinteen hallituksen tavoitteena on, että Suomi 2030 on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen yhteiskunta, jossa on maailman paras julkinen hallinto. Visiossa julkinen hallinto, sekä valtionhallinto että kuntahallinto muodostavat kokonaisuuden, joka pystyy vastaamaan ilmiöpohjaisesti toimintaympäristön vaatimuksiin. Hallitus laatii julkisen hallinnon strategian, jonka keskeinen tavoite on parantaa kansalaisten saamien palvelujen laatua ja saatavuutta. 

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelma

Johtamisjärjestelmähankkeen muistio

Näkemyksiä tulevaisuudesta

Julkisen johtamisen verkkoaivoriihi 2020

Yhteystiedot

Ari Holopainen, finanssineuvos 
valtiovarainministeriö, Valtionhallinnon kehittämisosasto, Hallintopolitiikkayksikkö 0295530520