Tietoa EU:n elpymisvälineen rahoituksesta ja ohjelmista

Eurooppa-neuvosto linjasi heinäkuussa merkittävästä EU-rahoituksesta koronaepidemian vaikutuksiin vastaamiseksi. Elpymisväline (Next Generation EU) tarkoittaa 750 miljardin euron rahoitusta, josta jäsenmaille kohdennetaan 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina.

Elpymisväline koostuu useasta eri EU:n rahoitusvälineestä ja ohjelmasta, joista suurin on EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (Recovery and Resilience Facility, RRF). Välineeseen kohdistuu rahoitusta yli 670 miljardia euroa (avustukset ja lainat), josta Suomen osuuden arvioidaan tämän hetkisen ennusteen mukaan olevan avustuksina noin 2,3 miljardia euroa. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla toteutetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteet.

Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen saamiseksi jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma, joka kattaa uudistus- ja investointiohjelman ajanjaksolle 2021−2023. Suunnitelman sisältämien uudistusten ja investointihankkeiden tulee vastata eurooppalaisen taloudellisen ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin. Valmistelun tueksi on perustettu valtiovarainministeriön johdolla toimiva koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on hallita EU:n elpymisvälineen kokonaisuutta sekä tukea elpymis- ja palautumissuunnitelman laatimista.

EU:n elpymisväline sisältää myös muita EU-ohjelmia ja välineitä: rahoitusta rakennerahastoihin (Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto), oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon ja maaseudun kehittämiseen sekä InvestEU-, Horisontti Eurooppa- ja RescEU-toimiin. Näiden ohjelmien ja välineiden koordinointi elpymis- ja palautumistukivälineen valmistelun ja toimenpiteiden välillä on tärkeää, koska kullakin ohjelmalla on oma valmisteluprosessinsa, aikataulunsa ja vastuutahonsa.

Elpymisvälinerahoitus EU-tasolla (Next Generation EU)

Miljoonaa euroa (2018 hinnat)

Sisämarkkinat, innovointi, digitaalisuus
Horisontti Eurooppa
InvestEU

10 600
5000
5600

Koheesio, palautumiskyky ja arvot
Koheesiorahastot (EAKR, ESF+, KR, REACT-EU)
Elpymis- ja palautumisväline (RRF)
RRF-avustukset
RRF-lainat
rescEU
Terveysohjelma

721 900
47 500
672 500
312 500
360 000
1900
-
Luonnonvarat ja ympäristö
Pilari I
Pilari II
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto
17 500
-
7500
10 000
Muuttoliike ja rajaturvallisuus
Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto
Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto
-
-
-
Turvallisuus ja puolustus -
Naapurusto ja muu maailma -
EU:n yleinen hallinto -
Yhteensä 750 000


HUOM! Seuraavassa esitetty elpymisvälineen ohjelmien ja välineiden rahoituksen suuruus Suomessa perustuu toistaiseksi osin arvioihin ja ennusteisiin. Lisäksi rahoituksen käyttöön ja sääntöihin voi tulla vielä muutoksia EU:n asetusvalmistelun edetessä.

Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF)

  • Valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö
  • Arvio EU-rahoituksesta: 2,3 miljardia (kiintein 2018 hinnoin, kuten myös kaikki muut luvut alla)
  • Koordinaatioryhmä EU:n elpymiskokonaisuuden hallintaan ja elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimisen tueksi
  • Aikataulu: alustava suunnitelma vuoden 2020 loppuun mennessä, lopullisesti komissioon huhtikuun 2021 loppuun mennessä. Kuulemisia syys-lokakuussa 2020, selonteko EU:n elpymisvälineestä eduskunnalle lokakuussa 2020. Rahoitus sidotaan EU-tasolla 2021−2023 ja se on käytettävä 2026 loppuun mennessä
  • Tuen käyttö: Välineestä rahoitettavien uudistusten ja investointien tulee vastata eurooppalaisessa ohjausjaksossa määriteltyihin haasteisiin ja maakohtaisiin suosituksiin, erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän näkökulmasta. Niissä tulisi muun muassa analysoida suunniteltujen uudistusten ja investointien talouden kasvupotentiaalia elvyttävää vaikutusta, työllisyyden ja kestokyvyn vahvistavia vaikutuksia sekä lievittäviä kriisivaikutuksia. Suunnitelmassa esitetään hankkeiden aikataulu sekä tavoitteet uudistuksille ja investoinneille. Avustusten maksatukset perustuvat välitavoitteiden saavuttamiselle.

REACT EU -lisärahoitus ohjelmakauden 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmiin (EAKR ja ESR)

  • Valmistelusta vastaa: työ- ja elinkeinoministeriö
  • Arvio EU-rahoituksesta: tarkentuu jatkovalmistelun yhteydessä
  • Valmisteluelin: Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 seurantakomitea
  • Aikataulu: ohjelmanmuutosta valmistellaan syyskaudella 2020, tavoitteena jättää se komission käsittelyyn heti kun asetusmuutokset on hyväksytty (alustava arvio: alkuvuodesta 2021). Rahoitus sidotaan vuosina 2021 ja 2022 ja se on käytettävä vuoden 2023 loppuun mennessä.
  • Tuen käyttö: Toimet, joilla korjataan COVID-19-pandemiakriisin vahinkoja tai valmistellaan talouden vihreää, digitaalista ja joustavaa elpymistä. Toimenpiteitä varten perustettaisiin olemassa olevaan kuluvan kauden ohjelmaan oma erillinen toimintalinja

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto

  • Valmistelusta vastaa: työ- ja elinkeinoministeriö
  • Arvio EU-rahoituksesta: tarkentuu jatkovalmistelun yhteydessä
  • Aikataulu: oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ohjelmoidaan samassa ohjelmassa EAKR- ja ESR-rahastojen kanssa. Ohjelman sisältövalmistelua tehdään syksyllä 2020 Koheesio 2021+ -työryhmässä. Tavoitteena on ohjelmaluonnoksen valmistuminen vuoden 2020 loppuun mennessä. On mahdollista, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimet otetaan mukaan ohjelmaan myöhemmin ohjelmanmuutosmenettelyn kautta.  
  • Tuen käyttö: Rahaston toimien tavoitteena on lieventää ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten. JTF-rahastosta tuetuilla toimilla helpotettaisiin siirtymän vaikutusta rahoittamalla paikallisen talouden monipuolistamista ja nykyaikaistamista sekä lieventämällä kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (Maaseuturahasto)

  • Valmistelusta vastaa: maa- ja metsätalousministeriö
  • Arvio EU-rahoituksesta: Elvytysrahoitus n. 200 miljoonaa (lisäksi n. 2,3 miljardia rahoituskehyksestä 2021−2027)
  • Valmisteluelin: Elvytysvarojen osalta maaseutuohjelman (2014−2020) seurantakomitea. Muutos esitellään seurantakomiteassa joulukuussa 2020. Ohjelmakauden 2021−2027 rahoitus kohdistuu uuteen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmaan, jota valmistellaan erikseen.
  • Aikataulu: Elvytysvarojen osalta ohjelmamuutos komissiolle tammikuussa 2021. Elpymisrahoituksen toteutusajan oletuksena ovat vuodet 2021 ja 2022.  
  • Tuen käyttö: Jäsenmaa määrittelee elvytystarpeet ja esittää keinot maaseutuohjelman valikoimasta. Toimenpiteet ovat maaseutuohjelmassa kuvattuja toimenpiteitä painottaen vihreää taloutta, digitalisaatiota ja sosioekonomista kestävyyttä.

InvestEU, Horisontti Eurooppa, RescEU

  • Komission hallinnoimia ohjelmia, joiden valmistelusta se myös vastaa
  • Rahoitus ei perustu jäsenvaltiokohtaiseen jakoon, vaan hankkeiden kilpailuun
  • Ohjelmien rahoitus koostuu sekä elpymisvälineen että rahoituskehyksen 2021−2027 rahoituksesta

Elpymisvälineestä rahoitettavien ohjelmien lisäksi elpymis- ja palautumisvälineen toimenpiteet on koordinoitava myös alue- ja rakennepolitiikan ohjelman osalta:

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)

  • Valmistelusta vastaa: työ- ja elinkeinoministeriö
  • Arvio EU-rahoituksesta: 1,5 miljardia
  • Valmisteluelin: Koheesio 2021+ -työryhmä
  • Aikataulu: Ohjelman sisältövalmistelua tehdään syksyllä 2020 Koheesio 2021+ -työryhmässä. Tavoitteena on ohjelmaluonnoksen valmistuminen vuoden 2020 loppuun mennessä. Rahastot ovat samassa ohjelmassa oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kanssa.
  • Tuen käyttö: Ohjelmassa tuetaan tutkimus- ja innovointivalmiuksia ml. kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa, digitalisaatiota sekä pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantamista. Lisäksi edistetään Suomen hiilineutraalisuustavoitteita, erityisesti energiatehokkuuden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta. Myös Itä- ja Pohjois-Suomen saavutettavuutta parantavat paikalliset infrastruktuuri-investoinnit sisältyvät komissiolle esitettävään ohjelmaluonnokseen. Ohjelmassa edistetään myös sosiaalisemman Euroopan tavoitetta mm. työelämään pääsyn parantamisen, elinikäisen oppimisen ja aktiivisen osallistamisen tukemisen kautta.