Usein kysyttyä valtionavustustoiminnasta

Valtionavustukset ovat valtion varoista myönnettävää harkinnanvaraista rahoitusta, jolla tuetaan jotakin yhteiskunnallisesti tarpeellista toimintaa tai hanketta. Valtionavustukset ovat osa valtion taloudellista ohjausjärjestelmää. Valtionavustusta ei pidä sekoittaa valtiontukeen tai valtionosuuteen. 

Valtiontuen tunnusmerkkeihin kuuluu, että:  

• julkisia varoja kanavoidaan yrityksiin eli taloudelliseen toimintaan, 
• tämä taloudellinen etu on valikoiva, ja 
• toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väli-seen kauppaan. 

Valtiontuki voi olla muodoltaan avustusta, mutta se voi olla myös esimerkiksi korkotuki tai takaus. Valtiontuen yhteydessä yrityksellä tarkoitetaan mitä tahansa oikeushenkilöä, jolla on taloudellista toimintaa, eli myös esimerkiksi taloudellista toimintaa harjoittavia yhdistyksiä. Valtiontuki ja valtionavustus menevät siis osin limittäin, mutta kaikki valtiontuet eivät ole valtionavustusta, eivätkä kaikki valtionavustukset ole valtiontukea. 

Valtionosuus on Suomen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon säädetty tulojentasausjärjestelmä, jonka tarkoitus on tasata kuntien välisiä taloudellisia eroja. Valtionosuudet ovat laskennallisia ja määräytyvät esimerkiksi kunnan väestön ikärakenteen tai opetuksen oppilasmäärien perusteella. Valtionosuusjärjestelmä on kehitetty mm. siksi, että valtio on siirtänyt tehtäviään kunnille.  

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Uudistus ei muuta valtionavustuksen määritelmää

Valtionapuviranomainen on taho, joka voi myöntää valtionavustusta kuten esimerkiksi ministeriöt, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja aluehallintovirastot (avit). Valtionapuviranomainen ei nimestään huolimatta aina ole viranomainen: osa valtionapuviranomaisista on niin sanottuja yksityisoikeudellisia toimijoita, kuten Suomen elokuvasäätiö, tai itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia, kuten Suomen metsäkeskus. Ne hoitavat valtionapuviranomaiselle kuuluvia tehtäviä.

Mikä uudistuksen myötä muuttuu?

Uudistus ei muuta valtionapuviranomaisen määritelmää tai tehtäviä. Ministeriöiden toimivalta sektorinsa valtionavustusasioissa ei muutu.

Valtionavustuksia myönnetään laajasti yhteiskunnan eri toimijoille: yhdistyksille, säätiöille, yrityksille, asunto-osakeyhtiöille, kunnille, kuntayhtymille, korkeakouluille ja yksityishenkilöille sekä muille tahoille.

Lainsäädännössä tai viranomaisen julkaisemassa hakuilmoituksessa on voitu kulloisenkin avustuksen kohdalla asettaa rajoituksia sille, millainen henkilö, ryhmä tai yhteisö voi saada avustusta.  Myös tulevaisuudessa valtionapuviranomaiset voivat rajata eri avustusten hakumahdollisuutta hakijaryhmittäin.  

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Uudistamishankkeessa selvitetään yhteistyössä oikeusministeriön kanssa, millä edellytyksillä tulevaisuudessa esimerkiksi rekisteröitymätön ryhmä voi saada valtionavustusta. 

Valtionavustusta myönnetään moniin erilaisiin tarkoituksiin. Avustusta myönnetään yleisavustuksina ja erityisavustuksina. 

Merkittävä osa yleisavustuksista myönnetään erilaisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille niiden toiminnan tukemiseen. Yleisavustuksia myönnetään mm. erilaisille liikunta-, nuoriso-, tiede-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan järjestöille, kehitysyhteistyö-, ympäristö-, maa- ja metsätalousalan järjestöille. Toiminta-avutuksia saavat yhteisöt ovat keskenään hyvin erilaisia Kansallisoopperasta paikalliseen harrastusjärjestöön.  

Erityisavustuksia myönnetään tarkemmin määriteltyä tarkoitusta varten. Erityisavustuksia myönnetään laajasti monenlaiseen toimintaan, esimerkiksi kunnille, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, muinaisjäännösten hoitoavustuksiin, saaristoluonnon suojelemiseen ja hissien jälkiasennuksiin. Yrityksille myönnetään investointiavustuksia esimerkiksi uuden tuotantolinjaston kehittämiseen ja kunnille uimahallin rakentamiseen.   

Myös yksittäiset henkilöt, kuten taiteilijat ja urheilijat voivat hakea valtionavustusta apurahan muodossa. Monenlaisia lailla säädettyjä julkisia tehtäviä tai palveluja rahoitetaan myös valtionavustuksilla. Tällaisia ovat esimerkiksi rikosuhripäivystyksen toiminta, pelastushelikopteritoiminta ja Saamelaiskäräjien toiminta. 

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Uudistus ei muuta sitä, millaiseen toimintaan tai hankkeeseen avustuksia myönnetään. Sen tarkoituksena on kuitenkin selkeyttää eri avustuslajeittain myönnettävien avustusten käytänteitä ja toimintamalleja. Valtionavustuksen rooli poliittisen ohjauksen välineenä vahvistuu. 

Suurin osa valtionavustusta myöntävistä valtionapuviranomaisista kertoo verkkosivuillaan siitä, miten valtionavustusta voi hakea. Hakuohjeissa kerrotaan myös, kuka tai mikä avustusta voi saada. Se, kuka tai mikä voi saada avustusta, riippuu kutakin avustusta koskevan lain säännöksistä tai valtionapuviranomaisen linjauksista. Yhteistä tai yhtenäistä valtionavustustoimintaan liittyvää viestintäkanavaa ei ole. 

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön valtionapuviranomaisten yhteinen selkeä viestintäkanava, jotta tieto haettavista ja myönnetyistä valtionavustuksista löytyisi jatkossa yhdestä paikasta. Lisäksi uudistushankkeessa selvitetään, missä määrin on mahdollista keskittää avustustoimintaan liittyvää yleistä neuvonta- ja tukipalvelua. 

Avustus myönnetään hakemuksen perusteella, määrärahojen puitteissa. Hakuajoista päättää pääsääntöisesti valtionapuviranomainen. Valtionapuviranomainen määrittelee lainsäädännön pohjalta, millaisia tietoja se tarvitsee hakemuksessa tai sen liitteeksi. Valtionapuviranomainen käsittelee hakemukset ja tekee avustuspäätökset perustaen ne lainsäädännössä esitettyihin tai viranomaisen määrittelemiin kriteereihin ja aikaisempaan päätöskäytäntöön. Lisäksi päätöksenteossa otetaan huomioon yleisiä oikeusperiaatteita kuten yhdenvertaisuus ja objektiivisuus.   

Valtionavustus voidaan maksaa yhtenä tai useampana eränä. Avustus voidaan maksaa joko suoraan valtionavustuspäätöksen tai valtionavustussopimuksen perusteella tai saajan erillisten maksatushakemusten ja niistä annettujen päätösten perusteella.  

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Uudistuksessa yhdenmukaistetaan avustustoimintaa ja otetaan vaiheittain käyttöön yhteiset digitaaliset palvelut valtionavustusten hakijoille ja myöntäjille. 

Avustuksia myönnetään valtion budjetista ja budjetin ulkopuolella olevien valtion rahastojen varoista. Lisäksi avustuksia myönnetään Euroopan unionin budjetista peräisin olevista varoista.  

Osa rahapelitoiminnan tuotoista kohdennetaan valtion talousarvion kautta opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön toimialoille. Näille toimialoille kohdennetaan noin miljardi euroa vuosittain. 

Vuosittain kansallisia valtionavustuksia myönnetään arviolta kolme miljardia euroa. EU-rahoitus mukaan lukien avustuksia myönnetään vuosittain neljä miljardia euroa. 

Se, kuinka paljon yksittäiselle toimijalle myönnetään avustusta, riippuu monesta seikasta: mistä avustuksesta kulloinkin on kyse, millaista muuta rahoitusta hakija saa toimintaansa tai investointiin, kuinka paljon valtionapuviranomaisella on toimintavuodelle vielä jäljellä myönnettävissä olevia varoja, mitä rajoituksia lainsäädännössä on asetettu avustuksen suuruudeksi, ja niin edelleen. Pienimmät avustukset ovat vain joitain satoja euroja, suurimmat avustukset lasketaan kymmenissä miljoonissa euroissa. 

Lähtökohtana on, että valtionavustuksen määrä ei kata kaikkia toiminnasta tai investoinnista aiheutuvia kustannuksia vaan vain osan niistä. Hakijalla tulee siis pääsääntöisesti olla muutakin rahoitusta, ja toisinaan arvioitavaksi tulee myös se, millaiset toimintaedellytykset hakijalla on ylläpitää avustettua toimintaa avustuksen päättymisen jälkeen. 

Mikä uudistushankkeen myötä muuttuu? 

Hankkeessa tehtävä uudistustyö ei vaikuta siihen, kuinka paljon valtion budjetissa on myönnetty määrärahoja kuhunkin avustettavaan toimintaan. Uudistustyöllä ei ole vaikutusta myöskään budjetin ulkopuolista rahastoista jaettavien avustusten määrään eikä EU:sta peräisin oleviin avustusmäärärahoihin. 

Yhtä yhtenäistä kansallista tietolähdettä myönnetyistä avustuksista ei nykyisin ole. Jopa 36 prosenttia nykyisten avustusten saajien kohderyhmästä ei pystytä erittelemään.  

Osa valtionapuviranomaisista julkaisee tiedot esim. verkkosivuillaan (esim. Rakennerahastot, opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA). Oletus on, että lähtökohtaisesti päätöstiedot ovat julkisia ja tiedusteltavissa valtionapuviranomaisilta.  

Mikä uudistushankkeen myötä muuttuu? 

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa valtionavustusten kansallinen tietovaranto, johon kootaan valtionavustustoiminnasta syntyvää tietoa. Jatkossa tiedot siitä, kuinka paljon millekin taholle on avustuksia myönnetty, olisi kenen tahansa löydettävissä yhdestä paikasta.  

Tällä hetkellä tieto siitä, mitä avustuksilla on saatu aikaan, löytyy parhaiten kunkin valtionapuviranomaisen puoleen kääntymällä. Osa valtionapuviranomaisista kertoo nettisivuillaan valtionavustusten vaikutuksista, osa valtionapuviranomaisista ei ole julkaissut tietoja. 

Rahapelitoiminnan tuotoilla aikaan saatuja asioita esitellään mm. viikoittaisen Lotto-arvonnan yhteydessä. Valtionavustusten vaikutuksia arvioidaan kuitenkin vaihtelevasti ja erilaisilla tavoilla, joten tällä hetkellä eri valtionavustusten vaikutuksia on haastavaa verrata toisiinsa.  

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Vaikuttavuuden arvioinnilla voidaan selvittää avustuksille asetettujen tavoitteiden täyttymistä ja kohdentaa avustuksia parasta yhteiskuunnallista vaikutusta tuottaviin kohteisiin. Uudistuksen tavoitteena on myös parantaa avustustoiminnan läpinäkyvyyttä. Tästä hyötyvät sekä valtionapuviranomaiset että avustuksia saavat tahot.