Kansallisesta finanssipolitiikasta on tällä hetkellä vaikea puhua mainitsematta EU:n finanssipoliittisia sääntöjä: liiallisen alijäämän menettely (EDP), keskipitkän aikavälin suunnitelma (MTP), nettomenopolku, sopeutuskausi, viiteura, velkaturvalauseke, kontrollitili… Termeistä tuskin tulee koskaan valtavirtaa. Ne voivat kuitenkin olla hyödyllisiä keskusteltaessa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen asettamista rajoitteista kansalliselle tavoitteenasettelulle ja niiden noudattamatta jättämisestä koituvista seurauksista seuraavalla hallituskaudella.

Kuinka paljon hallitus on toimillaan vahvistanut julkista taloutta? Hallitus on toteuttanut kautensa aikana suuren sopeutuskokonaisuuden velkaantumisen taittamiseksi. Hallitus on toisaalta myös reagoinut talouspolitiikallaan vaikeaan taloustilanteeseen ja turvallisuusympäristön myllerrykseen.  Kysymykseen voikin tarjota useamman vastauksen riippuen siitä, missä laajuudessa ja millä aikajänteellä toimien vaikutuksia tarkastellaan.

Suomi ei ole ensimmäistä kertaa liiallisen alijäämän menettelyssä, mutta tilanne on monella tapaa hyvin erilainen kuin viime vuosikymmenen alussa. EU arvioi ensimmäistä kertaa kesäkuun alussa, onko Suomi ryhtynyt niin sanottuihin tuloksellisiin toimiin liiallisen alijäämän korjaamiseksi samalla kun menettelylle on annettu rooli myös uudessa kansallisessa finanssipoliittisessa kehikossa.