Kysymyksiä ja vastauksia henkilötunnuksen uudistamisesta

Henkilötunnuksen uudistamisessa on kyse nykyisen henkilötunnusjärjestelmän parantamisesta ja ongelmien korjaamisesta. Nykyisistä henkilötunnuksista ei luovuttaisi.

Uudistamalla henkilötunnusjärjestelmää varmistetaan henkilötunnusten riittävyys, helpotetaan ulkomaalaisten asiointia suomalaisissa palveluissa, mahdollistetaan uuden henkilötietoriippumattoman yksilöintitunnuksen käyttö sekä parannetaan yhdenvertaisuutta poistamalla sukupuolitieto henkilötunnuksesta. 

Henkilötunnuksen uudistamista koskevat lakiluonnokset olivat lausuntokierroksella 10.1.–4.3.2022. Lausuntojen pohjalta tarkennettu hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 15.9.2022. Esityksessä ehdotetut lakimuutokset tulisivat voimaan 1.9.2023. Sukupuolineutraalia henkilötunnusta koskevat muutokset tulisivat voimaan 1.1.2027.

Ei muuttuisi. Myönnetyt henkilötunnukset pysyisivät ennallaan muuttumattomina.

Vuoden 2027 alusta lähtien sukupuolta ei enää pääteltäisi henkilötunnuksen yksilönumerosta. Yksilönumero on henkilötunnuksessa välimerkin jälkeinen kolminumeroinen luku, joka on tällä hetkellä naisilla parillinen ja miehillä pariton. Muutoksen jälkeen myönnetyissä henkilötunnuksissa yksilönumero olisi satunnainen.

Henkilötunnusten riittävyys on varmistettu ottamalla käyttöön uusia syntymävuosisadan osoittavia välimerkkejä ja muuttamalla välimerkki merkitseväksi osaksi tunnusta.

• 2000-luvulla syntyneille otetaan jatkossa nykyisen A-kirjaimen lisäksi käyttöön kirjaimet B, C, D, E ja F.
• 1900-luvulla syntyneille otetaan jatkossa nykyisen väliviivan (-) lisäksi käyttöön kirjaimet Y, X, W, V ja U.

Valtioneuvosto on antanut uusia välimerkkejä koskevan asetuksen heinäkuussa 2022. Asetus tulee virallisesti voimaan 1.1.2023. Uusia välimerkkejä otetaan käyttöön nykyisin käytössä olevien välimerkkien loputtua.

• Tutustu valtioneuvoston asetukseen
• Lue lisää uusien välimerkkien käyttöönotosta Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilla

Sukupuolitieto on harvoin pakollinen tieto asiointitilanteessa. Sukupuolitiedon poistamisella voidaan parantaa yhdenvertaisuutta. 

EU:n tietosuoja-asetus velvoittaa käsittelemään kussakin käyttötarkoituksessa vain niitä henkilötietoja, jotka ovat juuri ko. tarkoitukseen tarpeellisia. Henkilötunnuksen rakenne ei tätä mahdollista, koska se kertoo henkilön sukupuolen riippumatta siitä, onko sukupuolitiedolla ko. asiointitilanteessa merkitystä vai ei.

Sukupuolitieto on tälläkin hetkellä erillisenä tietona väestötietojärjestelmässä. Sukupuolitieto tulee olla erillisenä tietona niissä rekistereissä, joissa sukupuolitietoa tarvitaan siinä vaiheessa, kun henkilötunnuksesta ei enää sukupuolitietoa ole luettavissa. 

Uusi yksilöintitunnus olisi täysin henkilötietoriippumaton tunnus, josta ei olisi pääteltävissä esimerkiksi henkilön ikää. Uusi yksilöintitunnus lisättäisiin väestötietojärjestelmään jokaiselle henkilölle, jolla on suomalainen henkilötunnus. Tunnuksen pituus olisi 11 merkkiä.

Uusi yksilöintitunnus ei vaatisi toimenpiteitä kansalaisilta, eikä vaikuttaisi kansalaisten asiointiin yhteiskunnan eri palveluissa.

Uudella yksilöintitunnuksella ei korvattaisi henkilötunnusta, vaan yritykset, yhteisöt ja viranomaiset jotka eivät muun muassa tietosuojasyistä halua tai voi käsitellä henkilötunnuksia, voisivat vapaaehtoisesti ottaa yksilöintitunnuksen käyttöön esimerkiksi työntekijöitä tai asiakkaita yksilöivänä tunnisteena.

Hallituksen esityksessä yksilöintitunnuksen käyttöönotto on organisaatioille vapaaehtoista. Näin ollen kustannuksia syntyy vain organisaatioille, jotka päättävät ottaa yksilöintitunnuksen käyttöön. Nämä kustannukset syntyvät pääosin järjestelmäpäivityksistä. Poikkeuksena on Digi- ja väestötietovirasto, jolle tulee pakollisia kustannuksia esimerkiksi uuden tunnusjärjestelmän kehittämisestä.

Organisaatiot, jotka eivät päätä ottaa uutta yksilöintitunnusta käyttöön, jatkavat henkilötunnuksen käyttöä nykyiseen tapaan.

Uusi yksilöintitunnus otettaisiin väestötietojärjestelmässä käyttöön syyskuussa 2023. Myös muut yhteiskunnan toimijat saisivat halutessaan ottaa yksilöintitunnuksen käyttöön vuoden 2023 syyskuusta lähtien. Jokainen organisaatio päättäisi kuitenkin sen käyttöönotosta omassa toiminnassaan itse ja määrittelisi itse oman mahdollisen käyttöönottoaikataulunsa.

Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi etärekisteröintimenettely.

Etärekisteröintimenettelyssä ulkomaalainen (esim. Suomeen töihin tai opiskelemaan muuttamassa oleva) henkilö voisi itsepalveluna älypuhelimella rekisteröidä tietonsa väestötietojärjestelmään ja saada suomalaisen henkilötunnuksen jo ennen Suomeen saapumistaan. Rekisteröityjän henkilöllisyys varmistettaisiin etärekisteröintimenettelyssä automaattisesti passin sirun ja kasvojentunnistusohjelman avulla.

Etärekisteröinnin käyttöönotto on yksi toimenpiteistä, joiden tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa suomalaisen henkilötunnuksen saamista. Suomalaisen henkilötunnuksen avulla esim. työperäinen maahanmuuttaja pystyy helpommin hoitamaan esimerkiksi vero-, terveydenhuolto- ja koulutusasioitaan Suomessa maahan saavuttuaan. Useimmissa palveluissa edellytetään kuitenkin vahvaa tunnistusta, joka tapahtuu käymällä henkilökohtaisesti Digi- ja väestötietoviraston, Verohallinnon tai Maahanmuuttoviraston asiointipisteessä tunnistautumassa. 

Identiteettivarkauksien ehkäisemiseksi ja identiteettivarkauksien uhrien auttamiseksi on käynnissä useita toimenpiteitä. Digi- ja väestötietoviraston julkaisemassa Suomi.fi-verkkopalvelussa on uusi tieto- ja asiointikokonaisuus, josta kansalainen saa tietoa, kuinka toimia, jos epäilee henkilötietojensa joutuneen vääriin käsiin. 

Oikeusministeriössä ja valtiovarainministeriössä on käynnissä hanke positiivisen luottotietorekisterin perustamiseksi. Rekisteriin olisi mahdollista tehdä vapaaehtoinen luottokieltomerkintä. 

Henkilötunnuksen uudistamisen hankkeessa on koostettu toimenpidesuosituksia, joilla voitaisiin ehkäistä henkilötietojen ja henkilötunnuksen väärinkäyttöä.

Henkilötunnuksen muuttamisen helpottamista selvitettiin vuoden 2021 aikana, mutta hankkeessa on päädytty ehdottamaan käytäntöä säilytettäväksi ennallaan. Lakimuutoksista aiheutuvia seurauksia ja kustannuksia sekä kansalaisille että kaikille niille toimijoille, jotka käsittelevät henkilötunnuksia, pidettiin ennalta-arvaamattomina ja potentiaalisesti mittavina mahdollisesti saavutettavaan hyötyyn nähden.