Vastauksia sidosryhmätilaisuuksissa esitettyihin kysymyksiin henkilötunnuksen uudistamisesta

Kokosimme yhteen kysymyksiä ja vastauksia henkilötunnuksen uudistamisen hankkeen sidosryhmätilaisuuksista. Sivulla olevia kysymyksiä lisätään ja päivitetään hankkeen aikana.

Mitkä ovat muutosten aikataulut ja siirtymäajat?

Vuoden 2023 alusta lähtien tulee mahdolliseksi se, että henkilötunnuksen välimerkkinä on joku muu kuin nykyiset välimerkit. Ulkomaalaisten etärekisteröinti on myös mahdollista 2023 vuoden alusta lähtien. Lisäksi VTJ:hin lisätään identiteetin yhteyteen uusi henkilötietoriippumaton yksilöintitunnus. Sukupuolineutraali tunnus uusille syntyville ja rekisteröitäville tulee mahdolliseksi 2027 alusta lähtien.

Monien VM:lle lausunnon antaneiden kanta on, että ikä ei näy (uudessa) henkilötunnuksessa. Paitsi sukupuolen häivyttäminen, myös ikätiedon häivyttäminen on tärkeä. Tuleeko tämä huomioitua hetu-uudistuksessa?

Lausunnoissa on myös tuotu esille, ettei syntymäaikatietoa saa poistaa henkilötunnuksesta. Nyt on tarkoitus edetä siten, että poistetaan henkilötunnuksen loppuosasta sukupuolesta kertova tieto ja syntymäaikatieto jää henkilötunnuksen alkuosaan. Uusi yksilöintitunnus tulee olemaan täysin henkilötietoriippumaton tunnus, josta myöskään ikää ei ole nähtävillä.

Tulevatko nykyiset HETU ja SATU (sähköinen asiointikoodi) yhdistetyksi yhteen jatkossa?

HETU ja SATU ovat väestötietojärjestelmässä yhdistetty toisiinsa, mutta SATUa voidaan nykylainsäädännön nojalla luovuttaa hyvin rajatusti. Uutta yksilöintitunnusta (HYT) voitaisiin luovuttaa vapaammin erilaisiin asiontipalveluihin.

Miksi annetaan keinohetuja? 

Keinohetuja, eli henkilötunnuksen kaltaisia organisaatiokohtaisia tunnuksia, käytetään tapauksissa, joissa ei voi antaa henkilötunnusta, mutta organisaation järjestelmä vaatii henkilötunnusta, jotta asia voidaan käsitellä. 

Henkilötunnus (sosiaaliturvatunnus) on luotu kauan sitten nimensä mukaisesti sosiaaliturva-asioihin? Miksi näin? 

Henkilötunnus käsitteenä otettiin käyttöön, kun nykyisen väestötietojärjestelmän edeltäjä väestön keskusrekisteri perustettiin. Väestön rekisteröinti ja henkilön yksilöiminen henkilötunnuksella annettiin nykyisen Digi- ja väestötietoviraston yhden edeltäjän eli Väestörekisterikeskuksen tehtäväksi. 

Henkilötunnuksen rakenne ja sisältö perustuvat väestön keskusrekisterin perustamista edeltävänä aikana käytössä olleisiin työeläkekortin numeroon sekä sosiaaliturvatunnukseen. Henkilötunnuksen rakenteesta ja sisällöstä on siis päätetty ennen kuin väestötietoviranomaiset ovat ryhtyneet antamaan ja käsittelemään henkilötunnusta.

Voiko asioinnin aloittaa kotimaassa jo ennen edustustossa käyntiä, ts. ilman fyysistä tunnistamistapahtumaa?

Kyllä voi. Tällöin muodostuu VTJ-identiteetti, jonka yhteydessä on erillinen etärekisteröintiä osoittava tieto. Kun henkilö tavataan kasvokkain esim. edustustossa, tieto muuttuu ”kasvokkain tunnistetuksi”.

Norjassa väliaikaisen henkilötunnuksen ensimmäinen luku on 4 ja sitä suurempi luku, eli jos henkilön syntymäpäivä on 010101, niin henkilötunnus on 040101. Voisiko tuo olla ratkaisu Suomessa?

Olemme pohtineet myös tätä vaihtoehtoa, mutta halusimme ratkaisun, jossa henkilötunnus olisi heti alusta saakka pysyvä tunniste. Jos henkilötunnus olisi aluksi väliaikainen, menisi henkilötunnuksen vaihtamisen hallinnollisiin tehtäviin paljon aikaa ja se voisi aiheuttaa sekaannusta rekistereissä.

Vaikuttaako välimerkkiuudistus jo olemassa oleviin henkilötunnuksiin?

Ei vaikuta. Nykyiset henkilötunnukset säilyvät muuttumattomina

Onko julkaistu vaikutusarvio siitä, että välimerkin muuttaminen merkitseväksi on asiakasvaikutuksiltaan pienin, verrattuna esim. tunnusosan pituuden kasvattamiseen yhdellä merkillä?

On arvioitu useita eri ratkaisuvaihtoehtoja ja pyritty löytämään ratkaisu, joka muuttaa nykyistä tunnusjärjestelmää ja sen semantiikkaa mahdollisimman vähän. Eri vaihtoehtojen eksakti vaikutus voi vaihdella järjestelmäkohtaisesti. 

Kirjataanko sukupuolitieto jatkossa erikseen esim. valtionhallinnon erilaisiin tietorekistereihin, jos sitä ei voi enää päätellä henkilötunnuksesta? Tietoa tarvitaan monessa erilaisessa tilastointi- ja muussa tarpeessa.

Sukupuolitieto on erillisenä tietona väestötietojärjestelmässä (VTJ) jo tälläkin hetkellä. Se on mahdollista saada VTJ tietopalveluiden kautta kaikkiin julkishallinnon rekistereihin. Tämä edellyttää, että vastaanottavassa järjestelmässä on paikka sukupuolitiedolle.

Jos vanhoista henkilötunnuksista ei saa luotettavasti sukupuolta, niin pitääkö potilastietojärjestelmiin ajaa sukupuolitieto erikseen, jotta ei tule virhetilanteita?

Sukupuolitieto tulee olla erillisenä tietona rekistereissä siinä vaiheessa, kun henkilötunnuksesta ei enää sukupuolitietoa ole luettavissa.

Kuka etärekisteröintiprosessissa neuvoo ulkomaalaisia?  

Ulkomaalaisia neuvotaan DVV:n toimesta, jos kyseessä on etärekisteröinnin käyttö. Ulkomaalaisten neuvontaa tapahtuu myös muiden identiteetinhallintaan osallistuvien organisaatioiden toimesta Maahanmuuttovirastossa ja Verohallinnossa.