Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksista

Tartuntataudit, kuten koronavirus ja erityisesti sen torjuntatoimet, vaikuttavat monin tavoin epäsuotuisasti talouteen. Osa epäsuotuisista vaikutuksista on suoria ja osa epäsuoria.

Suoria vaikutuksia syntyy esimerkiksi työpaikkojen sulkemisesta, sairauspäivistä, sairastuneiden hoitoon käytettävistä voimavaroista ja menetetyistä ansiosta.

Pandemia vaikuttaa haitallisesti kotimaiseen kysyntään, erityisesti moniin palveluihin. Samalla epävarmuus lisääntyy ja yritysten ja kotitalouksien luottamus heikkenee, jolloin kysyntä vähenee edelleen, mahdollisesti laajalti.

Lisäksi häiriöt sekä kotimaisissa että globaaleissa tuotantoketjuissa viivästyttävät tai vähentävät pysyvästi tuotantoa.

Epäsuorasti tartuntataudit ja taudin torjuntatoimet vaikuttavat muun muassa työn tehokkuuteen. Ne saattavat myös nostaa investointien kustannuksia ja lykätä niistä päättämistä, vähentää panostuksia työvoiman osaamiseen ja aiheuttaa kustannuksia julkiselle sektorille.

Epäsuotuisten vaikutusten kesto riippuu yhtäältä pandemian ja torjuntatoimien kestosta ja toisaalta siitä, muuttuuko kuluttajien ja tuotantoketjujen toiminta pysyvästi.

Uusin talousennuste: Taloudellinen katsaus, joulukuu 2021

Talouden yleiskuva vakaa epidemian kiihtymisestä huolimatta (tiedote 20.12.2021)
Talous toipuu koronasta nopeasti, mutta nopeimman kasvun vaihe on ohi (tiedote 27.9.2021)
Olosuhteet ovat suotuisat talouden elpymiselle (tiedote 12.5.2021)
Talous elpyy koronaepidemian määräämässä tahdissa (tiedote 17.12.2020)
Talous on uudelleen taitekohdassa (tiedote 5.10.2020)
Talous toipuu hitaasti koronaepidemiasta (tiedote 16.6.2020)
Koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen (tiedote 16.4.2020)

EU:n neuvosto on koonnut sivuilleen tietoa unionin toimista.

Koronaviruspandemia ja EU:n toimet

Suomi vauhdittaa EU-rahoituksella etenkin investointeja ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Suomen kestävän kasvun ohjelma rakentuu neljälle pilarille:

1. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa.
2. Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville.
3. Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi
4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Suomen kestävän kasvun ohjelma

Kunnan johtaminen poikkeusoloissa perustuu samaan, kuntalain (410/2015) ja kunnan hallintosäännön mukaiseen johtamisjärjestelmään kuin normaalioloissa. Kunnan päätöksenteko poikkeusoloissa edellyttää kuitenkin erityisjärjestelyjä.

Kuntien varautumisvelvoite poikkeusoloihin perustuu valmiuslain varautumisvelvoitteiseen. Valmiuslain mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (1552/2011, 12§).

Kuntien on syytä aktivoida koronaviruksen seurauksena valmiusorganisaationsa. Valmiusorganisaation rungon muodostaa kunnan johtoryhmä täydennettynä esimerkiksi kuntakonserniin kuuluvilla muilla toimijoilla (muun muassa vesihuolto sekä kunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeät tukipalvelut, kuten siivous- ja ruokahuolto) sekä tarpeen mukaan muilla keskeisten sidosryhmien edustajilla.

Häiriötilanteen aikana korostuu seuraavien tehtävien ja asiakokonaisuuksien merkitys:

• kunnan oman, laajemman alueellisen ja valtakunnallisen tilannetietoisuuden aktiviinen muodostaminen, tiedon saanti ja tilannekuvan välittäminen eri toimijoiden välillä,
• selkeästi ennakoiva ja riittävä voimavarojen käyttö,
• kriisin tilanteen mukainen johtaminen,
• yhteistoiminnan ja yhteensovittamisen organisointi eri toimijoiden välillä,
• kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä väestön että yhteistoimintatahojen ja sidosryhmien tiedontarpeet huomioon ottaen.

Häiriötilanteiden huomioon ottamista koskevia ehtoja on myös kuntien ja yksityisten palveluntuottajien välisissä sopimuksissa, jotka on syytä käydä läpi toimialoilla.
 
Palvelujen järjestämisen lisäksi tilannekuvassa olisi otettava huomioon tilannekuvan ylläpito epidemian ja poikkeustilan vaikutuksista kuntien toiminnan kustannuksiin ja tulopohjaan. 

• Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa (Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö, 2012)
• Pelastusopiston materiaaleja ja oppaita kuntien varautumiseen liittyen
• Kuntaliitto on kehittänyt yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja kumppanuusverkoston kanssa yhteisen varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan työvälineitä kunnille

Kuntien toimielinten kokouksia voidaan pitää myös sähköisesti, kunnan oman hallintosäännön määräysten mukaisesti.  Kuntalaki (410/2015) antaa laajat mahdollisuudet paikasta riippumattomalle päätöksenteolle.

Toukokuun 2020 alusta tuli voimaan väliaikainen kuntalain muutos. Sen nojalla sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely voidaan ottaa väliaikaisesti käyttöön kunnan tai kuntayhtymän hallituksen päätöksellä kaikissa kunnan tai kuntayhtymän toimielimissä.

Myös esimerkiksi karanteenissa olevat voivat osallistua sähköisesti kuntien päätöksentekoon.

Toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää

• varsinaisessa kokouksessa,
• sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa kokouksessa (sähköinen kokous) tai
• sähköisesti ennen kokousta (suljettu sähköinen päätöksentekomenettely, mahdollinen muissa toimielimissä kuin valtuustossa).

Kuntalain väliaikaisen muutoksen nojalla kunnassa ja kuntayhtymässä voidaan hallituksen päätöksellä ottaa käyttöön uusi kokousmuoto, joka mahdollistaa sähköisen kokouksen pitämisen aiempaa joustavammin. Tällainen sähköinen kokous voidaan pitää esimerkiksi videoneuvotteluyhteydellä. Kokouksen aikana kuva- ja ääniyhteyden ei välttämättä tarvitse olla keskeytyksetön.

Kokous kuitenkin edellyttää, että:

• kokoukseen osallistuvat voidaan todentaa luotettavasti,
• puheenjohtaja voi johtaa kokousta ja
• kokoukseen osallistuva voi seurata kokouksen kulkua ja osallistua asioiden käsittelyyn.

Kokouksen voi järjestää sähköisesti myös niin, että osa on läsnä kokouspaikalla ja osa osallistuu etäyhteydellä (ns. hybridikokous). Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että  yhdenvertainen osallistumismahdollisuus taataan kaikille.

Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kunnan tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa. Lisäksi kunnan on huolehdittava, että julkista kokousta on voitava seurata myös silloin, kun kyse on toimielimen sähköisestä kokouksesta.

Hallitus voi väliaikaisen kuntalain nojalla päättää, että julkisia kokouksia on mahdollista seurata vain sähköisesti.

• Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kuntalain väliaikaisesta muuttamisesta 
• Kuntien ja kuntayhtymien sähköistä päätöksentekoa helpotetaan (valtiovarainministeriön tiedote 16.4.2020)
• Opas kuntien sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn 
  (valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:6)
• Kuntaliitto on koonnut sähköisiä kokouksia koskeva ohjeistukset verkkoon.

Ministeriöt tuottavat omilta hallinnonaloiltaan kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta. Kokonaisuutta päivitetään tarpeen mukaan. Katso valtioneuvoston verkkopalvelu

Kuntaliitto on koonnut kuntien kannalta paljon relevantteja ohjesivuja koronaviruksen seurantaan ja varautumiseen liittyen: www.kuntaliitto.fi/koronavirus

KT Kuntatyönantajat on koonnut myös verkkosivuilleen vastauksia kuntatyönantajien toimintaan liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Tilannetta seurataan tiiviisti. Poikkeuksellinen tilanne voi aiheuttaa ennakoimattomia häiriö- tai kuormitustilanteita, joilla on vaikutusta kansalaisten digitaalisiin palveluihin. Kriittiset kansalaisten palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Yhtäaikaisen käytön kapasiteettia on rajallisesti, joten tiettyjä digitaalisten palveluiden priorisointia voidaan joutua tekemään. Tämä voi tarkoittaa vähemmän kriittisten palveluiden hetkellisiä rajoituksia.

Valtorin tärkein tehtävä on taata palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys. Palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys varmistetaan etukäteen tehdyillä suunnitelmilla, niiden mukaisella toiminnalla sekä varamenettelyillä. Tilannetta seurataan tiiviisti ja muutoksiin reagoidaan tehokkaasti. Kriittiset palvelut on järjestetty toimimaan poikkeustilanteissa. Palveluiden kriittisyys on tarkistettu Valtorin asiakasvirastoilta.