Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksista

Vaikutukset talouteen

Hallitus valmistelee nopealla aikataululla lisätalousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle perjantaina 20.3.

Lisätalousarviossa keskitytään koronaviruksen torjunnan ja varautumisen aiheuttamiin kustannuksiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.

Lisäksi lisätalousarviossa keskitytään asiaan välittömästi liittyviin välttämättömiin ja kiireisiin talousarviotarpeisiin, kuten yritysrahoituksen turvaamiseen. Yritysten maksuvalmiutta turvataan muun muassa varautumalla kaksinkertaistamaan Finnveran pk-yritysten kotimaan rahoituksen volyymi 2 miljardista eurosta 4,2 miljardiin euroon.

Huhti-toukokuussa valmistellaan normaalin aikataulun mukaisesti vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys, johon voidaan sisällyttää tarvittavia lisätoimia.

Koronaviruksen vaikutuksia esimerkiksi kuntatalouteen ja yritysten taloustilanteeseen seurataan aktiivisesti.


Hallitus antoi vuoden 2020 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen eduskunnalle perjantaina 20. maaliskuuta. Lisätalousarviolla varaudutaan koronaviruksen aiheuttamiin kustannuksiin sekä yritysten rahoitustilanteen helpottamiseen.

Hallituksen tiedote (20.3.)


Hallitus valmistelee parhaillaan julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2021−2024. Julkisen talouden suunnitelma sisältää valtiontalouden kehyspäätöksen.

Hallituksen neuvottelu (kehysriihi) pidetään 7.4. Julkisen talouden suunnitelma julkaistaan 16.4.

Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä linjataan taloutta tukevista toimenpiteistä.

Taloutta tukevia toimenpiteet huomioidaan vuoden 2021 talousarvioesityksen valmistelussa kesällä 2020.


Tartuntataudit, kuten koronavirus ja erityisesti sen torjuntatoimet, vaikuttavat monin tavoin epäsuotuisasti talouteen. Osa epäsuotuisista vaikutuksista on suoria ja osa epäsuoria.

Suoria vaikutuksia syntyy esimerkiksi työpaikkojen sulkemisesta, sairauspäivistä, sairastuneiden hoitoon käytettävistä voimavaroista ja menetetyistä ansiosta.

Pandemia vaikuttaa haitallisesti kotimaiseen kysyntään, erityisesti moniin palveluihin. Samalla epävarmuus lisääntyy ja yritysten ja kotitalouksien luottamus heikkenee, jolloin kysyntä vähenee edelleen, mahdollisesti laajalti.

Lisäksi häiriöt sekä kotimaisissa että globaaleissa tuotantoketjuissa viivästyttävät tai vähentävät pysyvästi tuotantoa.

Epäsuorasti tartuntataudit ja taudin torjuntatoimet vaikuttavat muun muassa työn tehokkuuteen. Ne saattavat myös nostaa investointien kustannuksia ja lykätä niistä päättämistä, vähentää panostuksia työvoiman osaamiseen ja aiheuttaa kustannuksia julkiselle sektorille.

Epäsuotuisten vaikutusten kesto riippuu yhtäältä pandemian ja torjuntatoimien kestosta ja toisaalta siitä, muuttuuko kuluttajien ja tuotantoketjujen toiminta pysyvästi.


Valtiovarainministeriö laatii seuraavan talousennusteen hallituksen kehyspäätöksen perustaksi ja julkaisee sen huhtikuussa. Valtiovarainministeriö huomioi ennusteessa siihen mennessä kertyneet ja tarkentuneet tiedot koronaviruksen vaikutuksista.


Euroopan komissio on ehdottanut, että EU:n käyttämättömiä rakenne- ja investointivaroja kohdennetaan uudelleen koronakustannusten kattamiseen 37 miljardin euron edestä. Osa varoista on suoraan jäsenvaltioiden käytettävissä budjettitukena, osa on käytettävissä yrityksille myönnettävinä luottoina.

Komissio ja Euroopan investointipankki ovat sopineet lisäksi 8 miljardin euron tukiluottojen myöntämisestä pienille ja keskisuurille yrityksille. Tätä summaa pyritään kasvattamaan nopeasti 20 miljardiin.

EU:n julkisen talouden ja valtiontukimääräyksiä sovelletaan niin, että ne eivät estä tilanteeseen reagoimista.

Euroopan keskuspankki on päättänyt merkittävistä toimista pankkien maksuvalmiuden ja yritysten luotonsaannin turvaamiseksi.


Valtion Eläkerahasto on aloittanut lisäsijoitukset suomalaisten yritysten yritystodistusmarkkinoille. Yritystodistusten määrää lisätään enintään miljardiin euroon markkinatilanteen mukaan. Sijoitukset suunnataan edelleen vähäisen luottoriskin yhtiöiden velkapapereihin ja ne tehdään markkinaehtoisesti. Myös Suomen Pankki on ilmoittanut yritystodistusten osto-ohjelmasta, jonka koko on miljardi euroa.

Finanssivalvonnan johtokunta on lieventänyt suomalaisten pankkien harkinnanvaraisia lisäpääoma- ja maksuvalmiusvaatimuksia. Päätös vapauttaa laskennallisesti pankeille luotonantovaraa arviolta jopa 52 miljardia euroa.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut, että valtio voi myöntää enintään 600 miljoonan euron suuruisen valtiontakauksen Finnairin rahoitustarpeisiin. Takausjärjestely edellyttää eduskunnan suostumusta.

Katso myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja yritysrahoituksesta (työ- ja elinkeinoministeriö)


Verohallinto keventää maksujärjestelyjen ehtoja, ja valtiovarainministeriö valmistelee alempaa viivästyskorkoa maksujärjestelyyn kuuluville veroille. Muutokset ovat määräaikaisia.

Kenelle uusi järjestely on tarkoitettu?

Järjestely on tarkoitettu maksuvaikeuksista kärsiville yrityksille.

Mitä veroja uusi menettely koskee?

Menettely koskee kaikkia verolajeja.

Millaisia helpotukset ovat?

Viivästyskorko olisi neljä prosenttia, kun se on normaalisti seitsemän prosenttia.

Maksuohjelman ensimmäinen maksuerä olisi kolmen kuukauden päästä, kun normaalisi aikaa on yksi kuukausi.

Miltä ajalta maksettavia veroja helpotukset koskevat?

Korkohelpotuksia voitaisiin soveltaa takautuvasti veroihin, jotka ovat erääntyneet jo maaliskuussa.

Alennettu korko olisi voimassa veroille, jotka erääntyvät viimeistään elokuun lopussa.

Miten maksuaikaa voi saada?

Jos yritykselläsi on vaikeuksia maksaa veroja koronavirustilanteen takia, voit hakea helpotettua maksujärjestelyä OmaVerossa 25. maalikuuta alkaen.

Kuka voi saada maksuaikaa?

Lisäaikaa voi saada, jos on vaikeuksia maksaa veroja.

Mikä estää maksujärjestelyyn pääsemisen?

Maksujärjestelyyn ei pääse, jos hakijalla on ulosotossa perittävänä verovelkaa tai jos hakija on jättänyt antamatta veroilmoituksia tai tulorekisteri-ilmoituksia. Myös aiemmin rauennut maksujärjestely voi estää uuden järjestelyn saamisen.


Aukioloajat ja kaupallisen liikenteen rajanylityspaikat ovat pysyneet ennallaan. Poikkeuksena ovat lentoasemat, jotka hallitus on määrännyt suljettaviksi. Tulliselvitys voidaan tehdä myös etäratkaisuin kaupallisessa liikenteessä.

Tavaraliikenne jatkuu, joten Tulli valvoo ja tarkastaa sitä normaalisti.


Vaikutukset kuntiin

Ne ovat koulujen sulkeminen sekä eräistä sosiaali- ja terveydenhuollon kiireettömien palvelujen määräajoista ja velvoitteista joustaminen. Nämä on tarkemmin määritelty valtioneuvoston asetuksella.

Valmiuslain muita osia voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön myöhemmin. 


Julkisen sektorin työnantajat määräävät etätyöhön ne työntekijänsä, joiden työtehtävät sen mahdollistavat. Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan tarvittaessa työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.


Koronaviruksesta johtuvissa poikkeusoloissa lähiopetusoikeutta rajattiin aluksi niihin 1.–3.-vuosiluokkien oppilaisiin, joiden huoltajat työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä toimialoilla. Kriittisten alojen määritelmä herätti vaihtelevia tulkintoja perusopetuksen järjestäjissä, joten linjausta päädyttiin tarkentamaan ja kriittisten alojen määrittelystä koulutuksessa luovutaan. Muutos tuli voimaan 23.3.2020.

Ks. opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 20.3.

(Teksti muokattu vastaamaan 20.3. muutettua hallituksen linjausta.)


Kuntien on suljettava koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat.

Poikkeuksena kuntien on kuitenkin järjestettävä koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1.–3. luokkien lähiopetus. Kouluun ei ole kuitenkaan pakko mennä, vaan myös 1.–3.-luokkalaisia suositellaan vahvasti osallistumaan opetukseen etäopetuksen välityksellä, jos mahdollista.
(Kappale muokattu vastaamaan 20.3. muutettua hallituksen injausta.)

Lisäksi kuntien on järjestettävä erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, ellei näiden vanhempien ole mahdollista järjestää lapsen hoito kotona.

Myös museot, teatterit, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset on suljettava.


Kunnan johtaminen poikkeusoloissa perustuu samaan, kuntalain (410/2015) ja kunnan hallintosäännön mukaiseen johtamisjärjestelmään kuin normaalioloissa. Kunnan päätöksenteko poikkeusoloissa edellyttää kuitenkin erityisjärjestelyjä.

Kuntien varautumisvelvoite poikkeusoloihin perustuu valmiuslain varautumisvelvoitteiseen. Valmiuslain mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (1552/2011, 12§).

Kuntien on syytä aktivoida koronaviruksen seurauksena valmiusorganisaationsa. Valmiusorganisaation rungon muodostaa kunnan johtoryhmä täydennettynä esimerkiksi kuntakonserniin kuuluvilla muilla toimijoilla (muun muassa vesihuolto sekä kunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeät tukipalvelut, kuten siivous- ja ruokahuolto) sekä tarpeen mukaan muilla keskeisten sidosryhmien edustajilla.

Häiriötilanteen aikana korostuu seuraavien tehtävien ja asiakokonaisuuksien merkitys:

  • kunnan oman, laajemman alueellisen ja valtakunnallisen tilannetietoisuuden aktiviinen muodostaminen, tiedon saanti ja tilannekuvan välittäminen eri toimijoiden välillä,
  • selkeästi ennakoiva ja riittävä voimavarojen käyttö,
  • kriisin tilanteen mukainen johtaminen,
  • yhteistoiminnan ja yhteensovittamisen organisointi eri toimijoiden välillä,
  • kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä väestön että yhteistoimintatahojen ja sidosryhmien tiedontarpeet huomioon ottaen.

Häiriötilanteiden huomioon ottamista koskevia ehtoja on myös kuntien ja yksityisten palveluntuottajien välisissä sopimuksissa, jotka on syytä käydä läpi toimialoilla.
 
Palvelujen järjestämisen lisäksi tilannekuvassa olisi otettava huomioon tilannekuvan ylläpito epidemian ja poikkeustilan vaikutuksista kuntien toiminnan kustannuksiin ja tulopohjaan. 


Tavalla tai toisella poikkeustilanne vaikuttaa kaikkeen kunnan toimintaan, suoraan tai välillisesti, välittömästi tai viiveellä. Vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi asiakastarpeen muutoksiin, henkilöstön pysymiseen terveenä tai talouteen. 

Kouluja on suljettu pienin poikkeuksin ja eräistä sosiaali- ja terveydenhuollon kiireettömien palvelujen määräajoista ja velvoitteista joustetaan. Nämä on tarkemmin määritelty valtioneuvoston asetuksella.

Sosiaalihuollon tarpeen lisääntymiseen on hyvä varautua, mm. kotipalveluiden kysyntä voi nousta, samoin lastensuojelun tarve.

Kuntien hoitama vesi-, jäte- ja energiahuolto on olennaista yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, josta pitää huolehtia. 

Kunnan tukipalveluiden, kuten ruoka-, siivous- ja ict-palveluiden toimivuuden varmistaminen on erittäin tärkeää poikkeusoloissa. 

Pelastustoimen häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa on pyrittävä turvaamaan.


Kuntien toimielinten kokouksia voidaan pitää myös sähköisesti, kunnan oman hallintosäännön määräysten mukaisesti.  Kuntalaki (410/2015) antaa laajat mahdollisuudet paikasta riippumattomalle päätöksenteolle.

Sähköisesti myös esimerkiksi karanteenissa olevat voivat osallistua kuntien päätöksentekoon. Toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää

  • varsinaisessa kokouksessa,
  • sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa kokouksessa (sähköinen kokous) tai
  • sähköisesti ennen kokousta (suljettu sähköinen päätöksentekomenettely, mahdollinen muissa toimielimissä kuin valtuustossa).

Sähköisen kokouksen edellytyksenä on, että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä. Kokouksissa on siis huolehdittava näistä molemmista. Kokouksen voi järjestää sähköisesti myös niin, että osa on läsnä ja osa etäyhteydellä, kunhan yhdenvertainen osallistumismahdollisuus taataan kaikille.

Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kunnan tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa.


Määräykset eivät koske kunnan toimielimiä. Kokouksia ei kielletä pitämästä.

Varotoimenpiteinä toimielinten kokoontumisia voidaan harventaa ja päättää nyt vain niistä asioista, jotka ovat pakollisia tai muuten kiireellisiä. Valtuuston julkisen kokouksen seuraamisessa tulisi rajoittaa yleisön määrää kymmeneen henkilöön ja kokouksen seuraamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi sähköisiä kanavia.

Hallituksen toimintaohje kokoontumisten välttämisestä ei koske kunnallisen luottamustehtävän hoitamista. Myös yli 70-vuotiaat kunnalliset luottamushenkilöt voivat osallistua kuntien toimielinten kokouksiin. Karanteenista tai terveydellisistä syistä voi kuitenkin tulla käytännössä este osallistua kokoukseen.


Epidemian vaikutuksen suuruutta ja kestoa kuntien talouteen seurataan tiiviisti. Jo tässä vaiheessa on selvää, että epidemia lisää kuntien terveydenhuollon menoja. Lisäksi epidemia heikentää talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta julkista taloutta ja kuntataloutta sekä vähentää kuntien maksutuloja. Mahdollinen verotulojen lasku näkyy kunnissa varsin nopeasti.

Kunnilla on myös itse mahdollisuus vaikuttaa joiltain osin kriisin taloudellisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi kuntien menojen kasvuun vaikuttaa merkittävästi se, miten kunnat pystyvät siirtämään supistettujen toimintojen henkilöstöä muihin tehtäviin ja sopeuttamaan näiden toimintojen menoja.

Kunnissa ja valtiolla on mahdollisuuksien mukaan varauduttava pitkäkestoiseenkin häiriöön. On myös varauduttava siihen, että kriisistä toipumiseen menee pitkä aika välittömän kriisitilanteen jälkeenkin.

Hallitus seuraa koronaviruksen vaikutuksia kuntien menoihin ja tuloihin sekä kuntien rahoitushuollon toimivuutta. Lisäksi hallitus selvittää keinoja, joilla kuntia tuetaan taloudellisesti.

Koronavirukseen liittyvä lisätalousarvio annettiin 20.3.2020. Lisätalousarvio keskittyy koronaviruksen torjunnan ja varautumisen aiheuttamiin kustannuksiin ja muihin asiaan välittömästi liittyviin välttämättömiin ja kiireisiin talousarviotarpeisiin, kuten yritysrahoituksen turvaamiseen.

Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat olleet jo pitkään vaikeat. Lähiaikoina huomio kiinnittyy kuitenkin ennen kaikkea käynnissä olevaan kriisiin ja kuntien tukemiseen kriisin hoidossa.

Katso hallituksen tilannekatsaus 23.3. kuntien tilanteesta

(Muokattu 23.3.2020)


Kunnan tilinpäätös vuodelta 2019 on tässäkin tilanteessa käsiteltävä kunnanhallituksessa maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Valtuuston on puolestaan käsiteltävä se kesäkuun loppuun mennessä.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ei voi myöntää poikkeuslupia tilinpäätöksen laadinta- ja käsittelyaikatauluun, koska siitä säädetään kuntalaissa. 

Kunnan tilinpäätös voidaan allekirjoittaa sähköisesti. Tilinpäätöksen laadintaa ja allekirjoittamista on kuvattu myös kunnan toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskevassa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa.


Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. 

Kriisitilanteessa nopea, säännöllisesti päivittyvä, selkeä ja tietoon perustuva viestintä on olennaista. Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet.

Kunnan on myös poikkeusoloissa annettava riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. 


Valmiuslain muita osia voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön tilanteen kehittyessä. Hallitus viestii heti, jos uusia asetuksia annetaan.


Ministeriöt tuottavat omilta hallinnonaloiltaan kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta. Kokonaisuutta päivitetään tarpeen mukaan. Katso valtioneuvoston verkkopalvelu

Kuntaliitto on koonnut kuntien kannalta paljon relevantteja ohjesivuja koronaviruksen seurantaan ja varautumiseen liittyen: www.kuntaliitto.fi/koronavirus

KT Kuntatyönantajat on koonnut myös verkkosivuilleen vastauksia kuntatyönantajien toimintaan liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin.


Vaikutukset Digi- ja väestötietovirastoon ja sähköisiin palveluihin

Digi- ja väestötietovirasto jatkaa vihkimisiä edelleen. Vihkiaikavaihtoehtoja on kuitenkin tarjolla normaalia vähemmän erityisesti pienimmillä palvelupaikoilla. Vihkipareja pyydetään tuomaan omat todistajansa vihkitilaisuuteen, enintään kuitenkin neljä henkilöä.


Koronaviruksen takia käyntiasiointia on rajoitettu. Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalvelupaikoissa voi asioida 13.4.2020 saakka vain varaamalla tapaamisajan ennakkoon. Puhelinpalvelu toimii laajennetulla aikataululla klo 9-15. Sähköiset asiointipalvelut ovat normaalisti käytössä. Kaikki henkilöasiakkaille tarkoitetut palvelut löytyvät osoitteesta https://dvv.fi/henkiloasiakkaat.


Tällä hetkellä tilanne on pääosin vakaa. Tilannetta seurataan tiiviisti. Poikkeuksellinen tilanne voi aiheuttaa ennakoimattomia häiriö- tai kuormitustilanteita, joilla on vaikutusta kansalaisten digitaalisiin palveluihin. Kriittiset kansalaisten palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Yhtäaikaisen käytön kapasiteettia on rajallisesti, joten tiettyjä digitaalisten palveluiden priorisointia voidaan joutua tekemään. Tämä voi tarkoittaa vähemmän kriittisten palveluiden hetkellisiä rajoituksia.


Etäyhteyden kapasiteettia lisätään jatkuvasti ja käyttökuormitusta on jaettu. Tätä jatketaan edelleen, ja kapasiteetin riittävyyttä seurataan koko ajan. Tarvittaessa etäyhteyden tietoliikennettä priorisoidaan. Monia työtehtäviä voi tehdä ilman etäyhteyksiä.


Valtorin tärkein tehtävä on taata palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys. Meneillään olevassa tilanteessa tätä tukee päivittäin kokoontuva tilannejohtoryhmä. Palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys varmistetaan etukäteen tehdyillä suunnitelmilla, niiden mukaisella toiminnalla sekä varamenettelyillä. Tilannetta seurataan tiiviisti ja muutoksiin reagoidaan tehokkaasti. Kriittiset palvelut on järjestetty toimimaan poikkeustilanteissa. Palveluiden kriittisyys on tarkistettu Valtorin asiakasvirastoilta.