Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksista

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen 20.3.

Vuoden 2020 ensimmäisessä lisätalousarviossa keskitytään koronaviruksen torjunnan ja varautumisen aiheuttamiin kustannuksiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla sekä yritysrahoituksen turvaamiseen.

Hallitus antoi eduskunnalle lisätalousarvioesityksen koronaviruksen vuoksi (tiedote 20.3.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 toisen lisätalousarvioesityksen 9.4.

Toinen lisätalousarvio sisältää toimia liittyen ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen, yritystoimintaan, maaseudun yritystoimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan.

Hallitus päätti vuoden 2020 toisesta lisätalousarvioesityksestä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024 (tiedote 8.4.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 kolmannen lisätalousarvioesityksen 8.5.

Lisätalousarvioesityksessä keskitytään erityisesti yritysten rahoitustilanteen helpottamiseen sekä koronaviruksen hallinnan ja torjunnan aiheuttamiin kustannuksiin. Hallitus arvioi vuoden 2020 myöhemmissä lisätalousarvioesityksissä tarvetta myös muihin koronaviruksesta aiheutuviin määrärahalisäyksiin sekä laajemmin taloutta tukeviin toimenpiteisiin. Elvytystoimenpiteitä on tarkoitus ehdottaa eduskunnalle kesäkuun alussa annettavassa lisätalousarvioesityksessä.

Hallitus päätti vuoden 2020 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä (tiedote 8.5.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen 5.6.

Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa, jolla hallitus tukee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää nousua kriisistä. Lisätalousarvioesityksellä käynnistettiin kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä.

Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä (tiedote 2.6.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 viidennen lisätalousarvioesityksen 3.9.

Hallitus ehdottaa esityksessään 60 miljoonaa euroa väliaikaisen epidemiakorvauksen rahoittamiseen. Esitys keskittyy vain välttämättömiin määrärahatarpeisiin, joiden käsittely on pakollista jo ennen vuoden 2020 kuudetta lisätalousarvioesitystä.

Hallitus päätti vuoden 2020 viidennestä lisätalousarvioesityksestä (tiedote 3.9.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 kuudennen lisätalousarvioesityksen 24.9.

Valtiovarainministeriön tiedote 24.9. 

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 seitsemännen lisätalousarvioesityksen 29.10.

Vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi erityisesti koronaviruksesta aiheutuneisiin tarpeisiin – niin lisäkustannusten kattamiseen kuin tilanteesta aiheutuneiden tulonmenetysten kompensaatioihin. 

Hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarvioesityksestä (tiedote 23.10.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2021 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen 25.2.

Lisätalousarviolla varaudutaan erityisesti koronavirustilanteesta aiheutuviin tarpeisiin. Määrärahoja ehdotetaan muun muassa koronarokotteiden lisähankintoihin sekä Suomen kannalta välttämättömien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten varmistamiseen pandemiatilanteen jatkuessa. Lisäyksiä ehdotetaan myös muun muassa kulttuurin ja taiteen toimijoiden sekä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Myös kuntavaalien terveysturvalliseen toteuttamiseen ehdotetaan

Hallitus antoi eduskunnalle lisätalousarvioesityksen (tiedote 25.2.2021)

Hallitus linjasi tukipaketista kulttuuriin, taiteeseen, liikuntaan ja tapahtuma-alalle 21.4.

Hallitus linjasi tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle. Paketilla tuetaan kulttuurin, taiteen, liikunnan ja tapahtuma-alan elpymistä pandemiasta. Tavoitteena on tukea sisällöntekijöitä ja samalla luoda edellytyksiä järjestäjille, jotta alalle syntyy työtä ja ihmisille mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, kun yhteiskunta avautuu. Tukipaketin suuruus tulee olemaan 230,86 miljoonaa euroa, ja se sisältyy toiseen lisätalousarvioesitykseen. 

Hallitus linjasi tukipaketista kulttuuriin, taiteeseen, liikuntaan ja tapahtuma-alalle (tiedote 21.4.)

Hallitus päätti vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta 29.4.

Hallitus linjasi puoliväliriihessään mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa.

Hallitus päätti vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta (tiedote 29.4.)

Tartuntataudit, kuten koronavirus ja erityisesti sen torjuntatoimet, vaikuttavat monin tavoin epäsuotuisasti talouteen. Osa epäsuotuisista vaikutuksista on suoria ja osa epäsuoria.

Suoria vaikutuksia syntyy esimerkiksi työpaikkojen sulkemisesta, sairauspäivistä, sairastuneiden hoitoon käytettävistä voimavaroista ja menetetyistä ansiosta.

Pandemia vaikuttaa haitallisesti kotimaiseen kysyntään, erityisesti moniin palveluihin. Samalla epävarmuus lisääntyy ja yritysten ja kotitalouksien luottamus heikkenee, jolloin kysyntä vähenee edelleen, mahdollisesti laajalti.

Lisäksi häiriöt sekä kotimaisissa että globaaleissa tuotantoketjuissa viivästyttävät tai vähentävät pysyvästi tuotantoa.

Epäsuorasti tartuntataudit ja taudin torjuntatoimet vaikuttavat muun muassa työn tehokkuuteen. Ne saattavat myös nostaa investointien kustannuksia ja lykätä niistä päättämistä, vähentää panostuksia työvoiman osaamiseen ja aiheuttaa kustannuksia julkiselle sektorille.

Epäsuotuisten vaikutusten kesto riippuu yhtäältä pandemian ja torjuntatoimien kestosta ja toisaalta siitä, muuttuuko kuluttajien ja tuotantoketjujen toiminta pysyvästi.

Uusin talousennuste: Taloudellinen katsaus, talvi 2020

Talous elpyy koronaepidemian määräämässä tahdissa (tiedote 17.12.2020)
Talous on uudelleen taitekohdassa (tiedote 5.10.2020)
Talous toipuu hitaasti koronaepidemiasta (tiedote 16.6.2020)
Koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen (tiedote 16.4.2020)

EU:n neuvosto on koonnut sivuilleen tietoa unionin toimista.

Koronaviruspandemia ja EU:n toimet

Suomi vauhdittaa EU-rahoituksella etenkin investointeja ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Suomen kestävän kasvun ohjelma rakentuu neljälle pilarille:

1. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa.
2. Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville.
3. Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi
4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

Suomen kestävän kasvun ohjelma

Koska koronatilanne jatkuu, verojen maksuun on mahdollisuus saada lisäaikaa normaalitilannetta helpommin ehdoin. Tavoitteena on helpottaa erityisesti yritysten ja toiminimiyrittäjien maksuvaikeuksia.

Valtiovarainministeriö valmistelee muutosta viivästyskorkoa koskevaan lakiin, ja samassa yhteydessä Verohallinto helpottaa maksujärjestelyn ehtoja. Helpotettu maksujärjestely tuo asiakkaille seuraavat helpotukset:

1. lisäaikaa jo maksujärjestelyssä olevien verovelkojen maksuun
2. mahdollisuus lisätä uusia veroja jo voimassa oleviin maksujärjestelyihin
3. verovelan viivästyskorko alenee tilapäisesti 7 prosentista 2,5 prosenttiin.

Maksujärjestelyn avulla verojen maksuun saa lisää aikaa. Verohallinto ei ryhdy perintätoimenpiteisiin, jos maksujärjestely on voimassa.

Helpotus yrityksille ja henkilöasiakkaille: lisäaikaa verojen maksuun 2,5 % korolla (Verohallinto)

Tavarakuljetukset ja sähköiset tullaukset jatkuvat normaalisti.

Tulli suosittelee, että asiakkaat asioivat tullitoimipaikoilla ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa se on välttämätöntä eikä sähköistä asiointipalvelua tai vaihtoehtoista toimintatapaa ole käytettävissä. Tullitoimipaikkojen asiakaspalvelun palveluajat ovat pysyneet lähes ennallaan.

Voit tarkistaa poikkeusaukioloajat Tullin sivuilta.

Kunnan johtaminen poikkeusoloissa perustuu samaan, kuntalain (410/2015) ja kunnan hallintosäännön mukaiseen johtamisjärjestelmään kuin normaalioloissa. Kunnan päätöksenteko poikkeusoloissa edellyttää kuitenkin erityisjärjestelyjä.

Kuntien varautumisvelvoite poikkeusoloihin perustuu valmiuslain varautumisvelvoitteiseen. Valmiuslain mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (1552/2011, 12§).

Kuntien on syytä aktivoida koronaviruksen seurauksena valmiusorganisaationsa. Valmiusorganisaation rungon muodostaa kunnan johtoryhmä täydennettynä esimerkiksi kuntakonserniin kuuluvilla muilla toimijoilla (muun muassa vesihuolto sekä kunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeät tukipalvelut, kuten siivous- ja ruokahuolto) sekä tarpeen mukaan muilla keskeisten sidosryhmien edustajilla.

Häiriötilanteen aikana korostuu seuraavien tehtävien ja asiakokonaisuuksien merkitys:

• kunnan oman, laajemman alueellisen ja valtakunnallisen tilannetietoisuuden aktiviinen muodostaminen, tiedon saanti ja tilannekuvan välittäminen eri toimijoiden välillä,
• selkeästi ennakoiva ja riittävä voimavarojen käyttö,
• kriisin tilanteen mukainen johtaminen,
• yhteistoiminnan ja yhteensovittamisen organisointi eri toimijoiden välillä,
• kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä väestön että yhteistoimintatahojen ja sidosryhmien tiedontarpeet huomioon ottaen.

Häiriötilanteiden huomioon ottamista koskevia ehtoja on myös kuntien ja yksityisten palveluntuottajien välisissä sopimuksissa, jotka on syytä käydä läpi toimialoilla.
 
Palvelujen järjestämisen lisäksi tilannekuvassa olisi otettava huomioon tilannekuvan ylläpito epidemian ja poikkeustilan vaikutuksista kuntien toiminnan kustannuksiin ja tulopohjaan. 

• Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa (Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö, 2012)
• Pelastusopiston materiaaleja ja oppaita kuntien varautumiseen liittyen
• Kuntaliitto on kehittänyt yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja kumppanuusverkoston kanssa yhteisen varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan työvälineitä kunnille

Kuntien toimielinten kokouksia voidaan pitää myös sähköisesti, kunnan oman hallintosäännön määräysten mukaisesti.  Kuntalaki (410/2015) antaa laajat mahdollisuudet paikasta riippumattomalle päätöksenteolle.

Toukokuun 2020 alusta tuli voimaan väliaikainen kuntalain muutos. Sen nojalla sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely voidaan ottaa väliaikaisesti käyttöön kunnan tai kuntayhtymän hallituksen päätöksellä kaikissa kunnan tai kuntayhtymän toimielimissä.

Myös esimerkiksi karanteenissa olevat voivat osallistua sähköisesti kuntien päätöksentekoon.

Toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää

• varsinaisessa kokouksessa,
• sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa kokouksessa (sähköinen kokous) tai
• sähköisesti ennen kokousta (suljettu sähköinen päätöksentekomenettely, mahdollinen muissa toimielimissä kuin valtuustossa).

Kuntalain väliaikaisen muutoksen nojalla kunnassa ja kuntayhtymässä voidaan hallituksen päätöksellä ottaa käyttöön uusi kokousmuoto, joka mahdollistaa sähköisen kokouksen pitämisen aiempaa joustavammin. Tällainen sähköinen kokous voidaan pitää esimerkiksi videoneuvotteluyhteydellä. Kokouksen aikana kuva- ja ääniyhteyden ei välttämättä tarvitse olla keskeytyksetön.

Kokous kuitenkin edellyttää, että:

• kokoukseen osallistuvat voidaan todentaa luotettavasti,
• puheenjohtaja voi johtaa kokousta ja
• kokoukseen osallistuva voi seurata kokouksen kulkua ja osallistua asioiden käsittelyyn.

Kokouksen voi järjestää sähköisesti myös niin, että osa on läsnä kokouspaikalla ja osa osallistuu etäyhteydellä (ns. hybridikokous). Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että  yhdenvertainen osallistumismahdollisuus taataan kaikille.

Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kunnan tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa. Lisäksi kunnan on huolehdittava, että julkista kokousta on voitava seurata myös silloin, kun kyse on toimielimen sähköisestä kokouksesta.

Hallitus voi väliaikaisen kuntalain nojalla päättää, että julkisia kokouksia on mahdollista seurata vain sähköisesti.

• Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kuntalain väliaikaisesta muuttamisesta 
• Kuntien ja kuntayhtymien sähköistä päätöksentekoa helpotetaan (valtiovarainministeriön tiedote 16.4.2020)
• Opas kuntien sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn 
  (valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:6)
• Kuntaliitto on koonnut sähköisiä kokouksia koskeva ohjeistukset verkkoon.

Määräykset eivät koske kunnan toimielimiä. Kokouksia ei kielletä pitämästä.

Hallitus tai aluehallintoviranomaiset voivat rajoittaa yleisön määrää valtuuston julkisissa kokouksissa epidemian eri vaiheissa. Onkin suositeltavaa tarjota yleisölle mahdollisuus seurata valtuuston kokouksia sähköisesti.

Hallituksen toimintaohje kokoontumisten välttämisestä ei koske kunnallisen luottamustehtävän hoitamista. Myös yli 70-vuotiaat kunnalliset luottamushenkilöt voivat osallistua kuntien toimielinten kokouksiin. Karanteenista tai terveydellisistä syistä voi kuitenkin tulla käytännössä este osallistua kokoukseen.

Ministeriöt tuottavat omilta hallinnonaloiltaan kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta. Kokonaisuutta päivitetään tarpeen mukaan. Katso valtioneuvoston verkkopalvelu

Kuntaliitto on koonnut kuntien kannalta paljon relevantteja ohjesivuja koronaviruksen seurantaan ja varautumiseen liittyen: www.kuntaliitto.fi/koronavirus

KT Kuntatyönantajat on koonnut myös verkkosivuilleen vastauksia kuntatyönantajien toimintaan liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Digi- ja väestötietovirasto jatkaa vihkimisiä edelleen. Vihkiaikavaihtoehtoja on kuitenkin tarjolla normaalia vähemmän erityisesti pienimmillä palvelupaikoilla. Vihkipareja pyydetään tuomaan omat todistajansa vihkitilaisuuteen, enintään kuitenkin neljä henkilöä.

Digi- ja väestötietovirasto rajaa käyntiasiointiaan ehkäistäkseen koronaviruksen leviämistä. Asioidaksesi viraston asiakaspalvelupaikoissa varaa tapaamisaika aina ennakkoon. Puhelinpalvelu toimii 1.9.2020 alkaen klo 9-12. Myös sähköiset asiointipalvelut ovat normaalisti käytössä.  Kaikki henkilöasiakkaille tarkoitetut palvelut löytyvät osoitteesta https://dvv.fi/henkiloasiakkaat.

Tilannetta seurataan tiiviisti. Poikkeuksellinen tilanne voi aiheuttaa ennakoimattomia häiriö- tai kuormitustilanteita, joilla on vaikutusta kansalaisten digitaalisiin palveluihin. Kriittiset kansalaisten palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Yhtäaikaisen käytön kapasiteettia on rajallisesti, joten tiettyjä digitaalisten palveluiden priorisointia voidaan joutua tekemään. Tämä voi tarkoittaa vähemmän kriittisten palveluiden hetkellisiä rajoituksia.

Etäyhteyden kapasiteettia lisätään jatkuvasti ja käyttökuormitusta on jaettu. Tätä jatketaan edelleen, ja kapasiteetin riittävyyttä seurataan koko ajan. Tarvittaessa etäyhteyden tietoliikennettä priorisoidaan. Monia työtehtäviä voi tehdä ilman etäyhteyksiä.

Valtorin tärkein tehtävä on taata palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys. Palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys varmistetaan etukäteen tehdyillä suunnitelmilla, niiden mukaisella toiminnalla sekä varamenettelyillä. Tilannetta seurataan tiiviisti ja muutoksiin reagoidaan tehokkaasti. Kriittiset palvelut on järjestetty toimimaan poikkeustilanteissa. Palveluiden kriittisyys on tarkistettu Valtorin asiakasvirastoilta.