Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksista

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen 20.3.

Vuoden 2020 ensimmäisessä lisätalousarviossa keskitytään koronaviruksen torjunnan ja varautumisen aiheuttamiin kustannuksiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla sekä yritysrahoituksen turvaamiseen.

Hallitus antoi eduskunnalle lisätalousarvioesityksen koronaviruksen vuoksi (tiedote 20.3.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 toisen lisätalousarvioesityksen 9.4.

Toinen lisätalousarvio sisältää toimia liittyen ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen, yritystoimintaan, maaseudun yritystoimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan.

Hallitus päätti vuoden 2020 toisesta lisätalousarvioesityksestä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024 (tiedote 8.4.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 kolmannen lisätalousarvioesityksen 8.5.

Lisätalousarvioesityksessä keskitytään erityisesti yritysten rahoitustilanteen helpottamiseen sekä koronaviruksen hallinnan ja torjunnan aiheuttamiin kustannuksiin. Hallitus arvioi vuoden 2020 myöhemmissä lisätalousarvioesityksissä tarvetta myös muihin koronaviruksesta aiheutuviin määrärahalisäyksiin sekä laajemmin taloutta tukeviin toimenpiteisiin. Elvytystoimenpiteitä on tarkoitus ehdottaa eduskunnalle kesäkuun alussa annettavassa lisätalousarvioesityksessä.

Hallitus päätti vuoden 2020 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä (tiedote 8.5.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen 5.6.

Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa, jolla hallitus tukee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää nousua kriisistä. Lisätalousarvioesityksellä käynnistettiin kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä.

Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä (tiedote 2.6.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 viidennen lisätalousarvioesityksen 3.9.

Hallitus ehdottaa esityksessään 60 miljoonaa euroa väliaikaisen epidemiakorvauksen rahoittamiseen. Esitys keskittyy vain välttämättömiin määrärahatarpeisiin, joiden käsittely on pakollista jo ennen vuoden 2020 kuudetta lisätalousarvioesitystä.

Hallitus päätti vuoden 2020 viidennestä lisätalousarvioesityksestä (tiedote 3.9.)

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 kuudennen lisätalousarvioesityksen 24.9.

Valtiovarainministeriön tiedote 24.9. 

Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2020 seitsemännen lisätalousarvioesityksen 29.10.

Vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi erityisesti koronaviruksesta aiheutuneisiin tarpeisiin – niin lisäkustannusten kattamiseen kuin tilanteesta aiheutuneiden tulonmenetysten kompensaatioihin. 

Hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarvioesityksestä (tiedote 23.10.)

Tartuntataudit, kuten koronavirus ja erityisesti sen torjuntatoimet, vaikuttavat monin tavoin epäsuotuisasti talouteen. Osa epäsuotuisista vaikutuksista on suoria ja osa epäsuoria.

Suoria vaikutuksia syntyy esimerkiksi työpaikkojen sulkemisesta, sairauspäivistä, sairastuneiden hoitoon käytettävistä voimavaroista ja menetetyistä ansiosta.

Pandemia vaikuttaa haitallisesti kotimaiseen kysyntään, erityisesti moniin palveluihin. Samalla epävarmuus lisääntyy ja yritysten ja kotitalouksien luottamus heikkenee, jolloin kysyntä vähenee edelleen, mahdollisesti laajalti.

Lisäksi häiriöt sekä kotimaisissa että globaaleissa tuotantoketjuissa viivästyttävät tai vähentävät pysyvästi tuotantoa.

Epäsuorasti tartuntataudit ja taudin torjuntatoimet vaikuttavat muun muassa työn tehokkuuteen. Ne saattavat myös nostaa investointien kustannuksia ja lykätä niistä päättämistä, vähentää panostuksia työvoiman osaamiseen ja aiheuttaa kustannuksia julkiselle sektorille.

Epäsuotuisten vaikutusten kesto riippuu yhtäältä pandemian ja torjuntatoimien kestosta ja toisaalta siitä, muuttuuko kuluttajien ja tuotantoketjujen toiminta pysyvästi.

Talous on uudelleen taitekohdassa (tiedote 5.10.2020

Koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen (tiedote 16.4.2020)

Valtion Eläkerahasto on aloittanut lisäsijoitukset suomalaisten yritysten yritystodistusmarkkinoille. Yritystodistusten määrää lisätään enintään miljardiin euroon markkinatilanteen mukaan. Sijoitukset suunnataan edelleen vähäisen luottoriskin yhtiöiden velkapapereihin ja ne tehdään markkinaehtoisesti. Myös Suomen Pankki on ilmoittanut yritystodistusten osto-ohjelmasta, jonka koko on miljardi euroa.

Finanssivalvonnan johtokunta on lieventänyt suomalaisten pankkien harkinnanvaraisia lisäpääoma- ja maksuvalmiusvaatimuksia. Päätös vapauttaa laskennallisesti pankeille luotonantovaraa arviolta jopa 52 miljardia euroa.

Valtioneuvosto on myöntänyt 540 miljoonan euron valtiontakauksen Finnairille yhtiön maksuvalmiuden turvaamiseksi koronakriisin yli. Eduskunta on aiemmin hyväksynyt takausjärjestelyn.

Hallituksen toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyi varustamoiden valtiontakausohjelma. Tarkoituksena on turvata huoltovarmuuskriittisten rahtiliikenneyhtiöiden maksuvalmius ja käyttöpääomarahoitus. Euroopan komissio hyväksyi takausohjelman 28. toukokuuta. Valtiontakausten enimmäismäärä on 600 miljoonaa euroa pääoman osalta, ja järjestely on voimassa vuoden loppuun asti.

Katso myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja yritysrahoituksesta (työ- ja elinkeinoministeriö)

EU:n neuvosto on koonnut sivuilleen tietoa unionin toimista.

Koronaviruspandemia ja EU:n toimet

Yritys voi pyytää alkuvuonna 2020 maksamiaan arvonlisäveroja takaisin. Käytännössä yritys tekee maksujärjestelypyynnön ja maksaa palautetun arvonlisäveron myöhemmin takaisin Verohallinnolle maksujärjestelyn kautta. Pyynnön maksujärjestelystä voi tehdä helpoiten OmaVerossa.

Verohallinnon ohje

Millaisia helpotuksia yritykset saavat verojen maksujärjestelyihin?

Verohallinto keventää maksujärjestelyjen ehtoja, ja hallitus esittää alempaa viivästyskorkoa maksujärjestelyyn kuuluville veroille. Muutokset ovat määräaikaisia.

Kenelle uusi järjestely on tarkoitettu?

Järjestely on tarkoitettu maksuvaikeuksista kärsiville yrityksille.

Mitä veroja uusi menettely koskee?

Menettely koskee kaikkia verolajeja. Alkuvuonna suoritettujen verojen palauttaminen maksujärjestelyn yhteydessä koskee kuitenkin vain arvonlisäveroja.

Millaisia helpotukset ovat?

Hallitus esittää, että viivästyskorko olisi kolme prosenttia. Normaalisti se on seitsemän prosenttia.

Maksuohjelman ensimmäinen maksuerä on kolmen kuukauden päästä, kun normaalisi aikaa on yksi kuukausi.

Miltä ajalta maksettavia veroja helpotukset koskevat?

Korkohelpotuksia voidaan soveltaa takautuvasti veroihin, jotka ovat erääntyneet jo maaliskuussa. Arvonlisäverojen osalta helpotukset koskevat myös veroja, jotka ovat erääntyneet tammi-helmikuussa.

Alennettu korko on voimassa veroille, jotka erääntyvät viimeistään elokuun lopussa.

Miten maksuaikaa voi saada?

Jos yritykselläsi on vaikeuksia maksaa veroja koronavirustilanteen takia, voit hakea helpotettua maksujärjestelyä OmaVerossa.

Kuka voi saada maksuaikaa?

Lisäaikaa voi saada, jos on vaikeuksia maksaa veroja.

Mikä estää maksujärjestelyyn pääsemisen?

Maksujärjestelyyn ei pääse, jos hakijalla on ulosotossa perittävänä verovelkaa tai jos hakija on jättänyt antamatta veroilmoituksia tai tulorekisteri-ilmoituksia. Myös aiemmin rauennut maksujärjestely voi estää uuden järjestelyn saamisen.

Tavarakuljetukset ja sähköiset tullaukset jatkuvat normaalisti.

Tulli suosittelee, että asiakkaat asioivat tullitoimipaikoilla ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa se on välttämätöntä eikä sähköistä asiointipalvelua tai vaihtoehtoista toimintatapaa ole käytettävissä. Tullitoimipaikkojen asiakaspalvelun palveluajat ovat pysyneet lähes ennallaan.

Voit tarkistaa poikkeusaukioloajat Tullin sivuilta.

Automaattisen talousraportoinnin siirtäminen eteenpäin vaatisi muutoksia lakiin. Valtiovarainmisteriössä ei valmistella muutoksia, sillä raportoinnin saamista käyntiin vuoden 2021 alusta alkaen pidetään tärkeänä.

Automaattisen talousraportoinnin käynnistyminen auttaa arvioimaan kuntien talouden tilaa aiempaa laadukkaammalla, yhteismitallisemmalla ja ajantasaisemmalla tiedolla. Se on tarpeen myös vuonna 2021 koronaepidemian taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi, sillä vaikutusten odotetaan näkyvän silloinkin.

Useat kunnat ovat myös investoineet jo automaattisen raportoinnin kehittämiseen. Myöhentäminen voisi pahimmillaan tehdä nämä investoinnit turhiksi.

Kunnan johtaminen poikkeusoloissa perustuu samaan, kuntalain (410/2015) ja kunnan hallintosäännön mukaiseen johtamisjärjestelmään kuin normaalioloissa. Kunnan päätöksenteko poikkeusoloissa edellyttää kuitenkin erityisjärjestelyjä.

Kuntien varautumisvelvoite poikkeusoloihin perustuu valmiuslain varautumisvelvoitteiseen. Valmiuslain mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (1552/2011, 12§).

Kuntien on syytä aktivoida koronaviruksen seurauksena valmiusorganisaationsa. Valmiusorganisaation rungon muodostaa kunnan johtoryhmä täydennettynä esimerkiksi kuntakonserniin kuuluvilla muilla toimijoilla (muun muassa vesihuolto sekä kunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeät tukipalvelut, kuten siivous- ja ruokahuolto) sekä tarpeen mukaan muilla keskeisten sidosryhmien edustajilla.

Häiriötilanteen aikana korostuu seuraavien tehtävien ja asiakokonaisuuksien merkitys:

• kunnan oman, laajemman alueellisen ja valtakunnallisen tilannetietoisuuden aktiviinen muodostaminen, tiedon saanti ja tilannekuvan välittäminen eri toimijoiden välillä,
• selkeästi ennakoiva ja riittävä voimavarojen käyttö,
• kriisin tilanteen mukainen johtaminen,
• yhteistoiminnan ja yhteensovittamisen organisointi eri toimijoiden välillä,
• kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä väestön että yhteistoimintatahojen ja sidosryhmien tiedontarpeet huomioon ottaen.

Häiriötilanteiden huomioon ottamista koskevia ehtoja on myös kuntien ja yksityisten palveluntuottajien välisissä sopimuksissa, jotka on syytä käydä läpi toimialoilla.
 
Palvelujen järjestämisen lisäksi tilannekuvassa olisi otettava huomioon tilannekuvan ylläpito epidemian ja poikkeustilan vaikutuksista kuntien toiminnan kustannuksiin ja tulopohjaan. 

• Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa (Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö, 2012)
• Pelastusopiston materiaaleja ja oppaita kuntien varautumiseen liittyen
• Kuntaliitto on kehittänyt yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja kumppanuusverkoston kanssa yhteisen varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan työvälineitä kunnille

Kuntien toimielinten kokouksia voidaan pitää myös sähköisesti, kunnan oman hallintosäännön määräysten mukaisesti.  Kuntalaki (410/2015) antaa laajat mahdollisuudet paikasta riippumattomalle päätöksenteolle.

Toukokuun 2020 alusta tuli voimaan väliaikainen kuntalain muutos. Sen nojalla sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely voidaan ottaa väliaikaisesti käyttöön kunnan tai kuntayhtymän hallituksen päätöksellä kaikissa kunnan tai kuntayhtymän toimielimissä.

Myös esimerkiksi karanteenissa olevat voivat osallistua sähköisesti kuntien päätöksentekoon.

Toimielimelle kuuluvista asioista voidaan päättää

• varsinaisessa kokouksessa,
• sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa kokouksessa (sähköinen kokous) tai
• sähköisesti ennen kokousta (suljettu sähköinen päätöksentekomenettely, mahdollinen muissa toimielimissä kuin valtuustossa).

Kuntalain väliaikaisen muutoksen nojalla kunnassa ja kuntayhtymässä voidaan hallituksen päätöksellä ottaa käyttöön uusi kokousmuoto, joka mahdollistaa sähköisen kokouksen pitämisen aiempaa joustavammin. Tällainen sähköinen kokous voidaan pitää esimerkiksi videoneuvotteluyhteydellä. Kokouksen aikana kuva- ja ääniyhteyden ei välttämättä tarvitse olla keskeytyksetön.

Kokous kuitenkin edellyttää, että:

• kokoukseen osallistuvat voidaan todentaa luotettavasti,
• puheenjohtaja voi johtaa kokousta ja
• kokoukseen osallistuva voi seurata kokouksen kulkua ja osallistua asioiden käsittelyyn.

Kokouksen voi järjestää sähköisesti myös niin, että osa on läsnä kokouspaikalla ja osa osallistuu etäyhteydellä (ns. hybridikokous). Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että  yhdenvertainen osallistumismahdollisuus taataan kaikille.

Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kunnan tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa. Lisäksi kunnan on huolehdittava, että julkista kokousta on voitava seurata myös silloin, kun kyse on toimielimen sähköisestä kokouksesta.

Hallitus voi väliaikaisen kuntalain nojalla päättää, että julkisia kokouksia on mahdollista seurata vain sähköisesti.

• Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kuntalain väliaikaisesta muuttamisesta 
• Kuntien ja kuntayhtymien sähköistä päätöksentekoa helpotetaan (valtiovarainministeriön tiedote 16.4.2020)
• Opas kuntien sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn 
  (valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:6)
• Kuntaliitto on koonnut sähköisiä kokouksia koskeva ohjeistukset verkkoon.

Määräykset eivät koske kunnan toimielimiä. Kokouksia ei kielletä pitämästä.

Hallitus tai aluehallintoviranomaiset voivat rajoittaa yleisön määrää valtuuston julkisissa kokouksissa epidemian eri vaiheissa. Onkin suositeltavaa tarjota yleisölle mahdollisuus seurata valtuuston kokouksia sähköisesti.

Hallituksen toimintaohje kokoontumisten välttämisestä ei koske kunnallisen luottamustehtävän hoitamista. Myös yli 70-vuotiaat kunnalliset luottamushenkilöt voivat osallistua kuntien toimielinten kokouksiin. Karanteenista tai terveydellisistä syistä voi kuitenkin tulla käytännössä este osallistua kokoukseen.

Koronakriisin vaikutusten suuruutta ja kestoa kuntien talouteen seurataan tiiviisti. Koronakriisi lisää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja, heikentää talouskasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta verotuloja sekä vähentää kuntien maksutuloja. 

Kuntatalousohjelmassa esitetyn arvion mukaan koronakriisin suurimmat vaikutukset aiheutuvat verotulojen alenemisesta. Vaikutukset eroavat alueellisesti ja kuntaryhmittäin riippuen muun muassa kunnan väestö- ja elinkeinorakenteesta. Lisääntyneet testaukset ja jäljitykset sekä suojavälineiden hankinnat kasvattavat osaltaan kuntien ja sairaanhoitopiirien kustannuksia.

Kunnilla on myös itse mahdollisuus vaikuttaa joiltain osin kriisin taloudellisiin vaikutuksiin. Esimerkiksi kuntien menojen kasvuun vaikuttaa merkittävästi se, miten kunnat pystyvät siirtämään supistettujen toimintojen henkilöstöä muihin tehtäviin ja sopeuttamaan näiden toimintojen menoja.

Kunnissa ja valtiolla on mahdollisuuksien mukaan varauduttava pitkäkestoiseenkin häiriöön. On myös varauduttava siihen, että kriisistä toipumiseen menee pitkä aika välittömän kriisitilanteen jälkeenkin.

Hallitus seuraa koronaviruksen vaikutuksia kuntien menoihin ja tuloihin sekä kuntien rahoitushuollon toimivuutta. Lisäksi hallitus selvittää keinoja, joilla kuntia tuetaan taloudellisesti. Tukemisen lähtökohtana on tuen vaikuttavuus: oikeat instrumentit, oikea kohdentuminen ja oikea ajoitus. 

Tuet kohdistetaan sekä kuntiin että sairaanhoitopiireille, ja ne kohdentuvat ainakin vuosille 2020 ja 2021.

Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. 

Kriisitilanteessa nopea, säännöllisesti päivittyvä, selkeä ja tietoon perustuva viestintä on olennaista. Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet.

Kunnan on myös poikkeusoloissa annettava riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. 

Ministeriöt tuottavat omilta hallinnonaloiltaan kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta. Kokonaisuutta päivitetään tarpeen mukaan. Katso valtioneuvoston verkkopalvelu

Kuntaliitto on koonnut kuntien kannalta paljon relevantteja ohjesivuja koronaviruksen seurantaan ja varautumiseen liittyen: www.kuntaliitto.fi/koronavirus

KT Kuntatyönantajat on koonnut myös verkkosivuilleen vastauksia kuntatyönantajien toimintaan liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Digi- ja väestötietovirasto jatkaa vihkimisiä edelleen. Vihkiaikavaihtoehtoja on kuitenkin tarjolla normaalia vähemmän erityisesti pienimmillä palvelupaikoilla. Vihkipareja pyydetään tuomaan omat todistajansa vihkitilaisuuteen, enintään kuitenkin neljä henkilöä.

Digi- ja väestötietovirasto rajaa käyntiasiointiaan ehkäistäkseen koronaviruksen leviämistä. Asioidaksesi viraston asiakaspalvelupaikoissa varaa tapaamisaika aina ennakkoon. Puhelinpalvelu toimii 1.9.2020 alkaen klo 9-12. Myös sähköiset asiointipalvelut ovat normaalisti käytössä.  Kaikki henkilöasiakkaille tarkoitetut palvelut löytyvät osoitteesta https://dvv.fi/henkiloasiakkaat.

Tilannetta seurataan tiiviisti. Poikkeuksellinen tilanne voi aiheuttaa ennakoimattomia häiriö- tai kuormitustilanteita, joilla on vaikutusta kansalaisten digitaalisiin palveluihin. Kriittiset kansalaisten palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Yhtäaikaisen käytön kapasiteettia on rajallisesti, joten tiettyjä digitaalisten palveluiden priorisointia voidaan joutua tekemään. Tämä voi tarkoittaa vähemmän kriittisten palveluiden hetkellisiä rajoituksia.

Etäyhteyden kapasiteettia lisätään jatkuvasti ja käyttökuormitusta on jaettu. Tätä jatketaan edelleen, ja kapasiteetin riittävyyttä seurataan koko ajan. Tarvittaessa etäyhteyden tietoliikennettä priorisoidaan. Monia työtehtäviä voi tehdä ilman etäyhteyksiä.

Valtorin tärkein tehtävä on taata palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys. Palveluiden toimivuus ja häiriöttömyys varmistetaan etukäteen tehdyillä suunnitelmilla, niiden mukaisella toiminnalla sekä varamenettelyillä. Tilannetta seurataan tiiviisti ja muutoksiin reagoidaan tehokkaasti. Kriittiset palvelut on järjestetty toimimaan poikkeustilanteissa. Palveluiden kriittisyys on tarkistettu Valtorin asiakasvirastoilta.