Kysymyksiä ja vastauksia YritysDigistä

Olemme koonneet tälle sivulle vastauksia yleisimpiin kysymyksiin YritysDigistä.

Kohdejoukkoa ei rajata yritysmuodon perusteella vaan toiminnan luonteen mukaisesti.

Elinkeinotoimintaa harjoittavilla tahoilla tarkoitetaan laajasti yrityksiä, yhteisöjä, elinkeinonharjoittajia mukaan lukien mm. maa- ja metsätalouden harjoittajat, elinkeinonharjoittajiin verrattavissa olevia tahoja kuten säätiöitä, asunto- ja kiinteistöyhteisöjä sekä rekisteröityjä yhdistyksiä.

Hallitusohjelman kirjaus ”Julkiset palvelut on oltava kansalaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä” asettaa tavoitteen kaikille viranomaisille ja palveluille. Kirjauksen toimenpano käynnistyy YritysDigin osalta elinkeinotoimintaa harjoittaville tahoille suunnattujen palveluiden osalta. YritysDigi-hankkeen jatkotavoitteena on palveluiden tarjoaminen vain digitaalisina, joka on helpompi saavuttaa ja toteuttaa yrityspalveluiden osalta. Hallitusohjelman kirjauksen kannalta YritysDigin ja palvelulupauksen kohderyhmämäärittelyn tiukka rajaaminen ei ole merkityksellistä.


Tähän tarkoitukseen soveltuvaa täydellistä palvelu- tai asiointipalvelulistausta ei valitettavasti ole saatavilla. YritysDigi-sivulla on avustava palvelulistaus Suomi.fi:n palvelutietovarantoon (PTV) ilmoitetuista palveluista. Kuntien ja kaupunkien ilmoittamista palveluista on pyritty poistamaan duplikaatit.


Palveluita ja/tai asiointipalveluita mietittäessä lähtökohdaksi kannattaa ottaa kohderyhmän asiakkaiden näkökulma. Mitä velvoitteita ja tarpeita heillä on asioida organisaation kanssa? Näitä asiakastarpeita vastaavat organisaation tuotokset ovat palveluita, joista palvelulupaus annetaan. Palvelun vuorovaikutteisuus on eräs tunnusmerkki.

Organisaatioiden tieto- ja neuvontapalveluista ei anneta palvelulupauksia. Tieto- ja neuvontapalveluilla tarkoitetaan mm. organisaation nettisivustoja, joiden kautta asiakkaille itsepalveluna tarjotaan tietoja organisaation tehtävistä, palveluista sekä toiminta- ja menettelyohjeita. Organisaation tehtäviin liittyvien neuvontapalveluiden järjestäminen ja tarjonta velvoitetaan hallintolaissa. Tieto- ja neuvontapalveluissa nykyinen kehityssuunta on ollut erilaiset chat-bot –toteutukset, joiden avulla parannetaan tietojen löydettävyyttä ja vähennetään varsinkin puhelinkontaktoinnin tarvetta.

Asiakkaiden käyttöön tarkoitetuista, organisaation palvelut ja asiakkaan asioinnit yhteen kokoavista palvelutoteutuksista ei anneta palvelulupausta. Näiden palvelutoteutusten kautta asiakkaille tarjotaan varsinaiset asiakastarpeen täyttävät asiointipalvelut.


Valtiohallinnon paikalliset ja alueelliset organisaatiot vastaavat ja raportoivat omista palveluistaan keskitetysti (esim. vero, poliisi, ELY, TE-toimisto, oikeuslaitokset, …). Näiden palveluiden osalta kunnan ei tarvitse antaa vastauksia.


Toimintojen ja palvelujen kehittämisestä ja tuotannosta vastaava keskitetty organisaatio voi antaa palvelulupauksen kootusti muiden organisaatioiden puolesta. Näissä tapauksissa vastaajaorganisaatio luettelee organisaatiot, joita tämä palvelulupaus koskee.


Jos organisaatiolla ei ole kohderyhmälle suunnattua palveluita, täyttäkää vain Palvelulupaus-excelin Yleiset tiedot-osuus ja palauttakaa lupaus valtiovarainministeriöön.

Pyydämme myös vastaajia selvittämään, onko organisaatiolla kohderyhmälle suunnattuja palveluita, joista ei vielä ole tarjolla digitaalista toteutusta. Näitä palveluita ovat esimerkiksi vain käynti- tai puhelinasiointeina toteutetut palvelut. Palvelulupaus tulee antaa myös näiden palveluiden osalta.


Valtiovarainministeriö ei pyydä palvelulupauksia minkään lain perusteella, mutta laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) velvoittaa viranomaiset tarjoamaan asiakkaille mahdollisuuden toimittaa ja vastaanottaa asiointiin liittyvät viestit ja asiakirjat digitaalisessa kanavassa tietoturva- ja –tietosuojavaatimukset huomioiden. Laki asettaa myös muita vaatimuksia digitaalisille palveluille. Lain soveltaminen digitaalisten palvelujen järjestämisen osalta alkoi 1.10.2019, ja saavutettavuusvaatimusten soveltaminen alkoi porrastetusti 23.9.2019. Lain vaatimusten täyttäminen on ensimmäinen aste siirtymisessä kohti digitaalista palvelutapaa. Ohjeessa on kuvattu myös muissa laeissa asetettuja vaatimuksia digitaalisten palvelujen toteutuksille. Lakien edellyttämillä toimilla saavutetaan ohjeessa kuvatun digiasteikon 0.9-taso.

Lakiperusteiden lisäksi tärkeänä nähdään vastata asiakastoiveisiin palvelujen tarjoamiseksi myös sähköisten asiointikanavien kautta. Digitaaliset palvelut helpottavat asiakkaiden hallinnollista taakkaa, kun asiointimahdollisuus tarjotaan ajasta ja paikasta riippumatta. Digitalisoiduilla palveluilla on myös merkittävä vaikutus organisaatioiden oman toiminnan tehostamisessa.

Palvelulupauksen tavoitteista, perusteista ja hyödyistä kerrotaan enemmän ministerin kirjeen liitteenä lähetetystä ohjeessa.


Palvelusta vastaava taho tekee määrittelyn itsearviointina. Digiasteikon tasot on kuvattu tarkemmin Palvelulupauksen ohjeessa.

 


Asiakkaan ilmoitusvelvollisuus toteutetaan digitaalisella tietojenvaihdolla suoraan järjestelmien välisinä tiedonsiirtoina. Palvelun käyttöönottoa edeltää suunnitteluvaihe, joka suoritetaan puhelimitse/sähköpostilla/tapaamisten yhteydessä. Tuleeko suunnitteluvaihe käsittää palvelun aloittava osuutena?

Tunnustelu- ja suunnitteluvaiheita ei huomioida palvelulupauksen antamisessa. Sovellusten välisenä tiedonsiirtona tapahtuva palvelu (aineiston toimittaminen/raportointi) nimetään ja digiasteeksi määritellään ’yli 1.1’-taso.


Kyseessä palvelu, joka täyttää kaikki toiminnalliset vaatimukset, eikä tunnistamis- tai tietosuojavaatimukset vaadi pidemmälle kehitettyä digitaalista palvelua. Ko. palvelu kannattaa kuitenkin kirjata palvelulupaukseen kattavan palvelutarjontakuvan muodostamisesta. Digiasteeksi arvioidaan ’ei digitoteutusta’, tavoitetason saavuttamisaika jätetään tyhjäksi ja palvelun kuvaus –kenttään maininta, että nykyinen toteutustaso riittävä. 


Kyseisiä ilmoittautumispalveluita ei raportoida palvelulupaukseen. Kyse ei ole varsinaisesta viranomaiskäsittelyn käynnistävästä asiointipalvelusta.