Maakunta- ja sote-uudistuksen loppuraportti

Vuonna 2015 käynnistyneen maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena oli tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Uudistuksella pyrittiin vahvistamaan peruspalveluja ja hyödyntämään digitaalisia palveluja entistä paremmin. Uudistuksen tavoitteena oli lisäksi kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa oli tarkoitus saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista vuoteen 2029 mennessä.

Laajaa uudistuskokonaisuuteen liittyi mittava lainvalmistelutyö sekä toimeenpanon ennakollinen valtakunnallinen ja alueellinen valmistelu.

Uudistuksen toimeenpanotyötä toteutettiin ministeriöissä ja eri hallinnonalojen virastoissa ja laitoksissa, maakunnittaisissa projekteissa sekä palvelukeskuksissa. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyö toteutettiin ministeriörajat ylittävällä poikkihallinnollisella yhteistyöllä sekä rakennettiin tiivis vuorovaikutussuhde maakuntien valmistelijoiden kanssa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen laajuus, yhteiskunnallinen merkittävyys ja kiinnittyminen kansalaisten arjen palveluihin tekivät uudistuksesta poikkeuksellisen hallituksen hankkeen. Uudistuksen tavoitteet olivat kunnianhimoiset ja uudistuksen mittaluokka suomalaisessa hallintohistoriassa ennennäkemättömän suuri.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua jatkettiin 8.3.2019 asti. Tuolloin pääministeri Juha Sipilä hallitus erosi, eikä maakunta- ja sote-uudistuksen jatkovalmisteluun ollut enää edellytyksiä.

Raportti

saame:

viittomakieli:

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Sonja Manssila, VM ([email protected])
Erityisasiantuntija Lotta Mattsson, VM ([email protected])