FI SV

Säädösten sujuvoittaminen valtiovarainministeriön hallinnonalalla

Hallituksen Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihankkeen (ns. norminpurkuhanke) tavoitteena on helpottaa yritysten toimintaa ja kansalaisten arkea sääntelyä keventämällä ja uudistamalla. Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä, että ylimääräistä taakkaa aiheuttavat säädökset puretaan ja että lainsäädännön kokonaisuutta sujuvoitetaan.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla sääntelyn sujuvoittamista toteutetaan meneillään olevien uudistusten yhteydessä.

Säädösten sujuvoittaminen valtiovarainministeriön hallinnonalalla

Tulliasiat
Verotusta koskeva sääntely
Rahoitusmarkkinasääntely
Tilastot
Hallinto
Taloushallintoon liittyvät asiat 
Tiedonhallinta

Tulliasiat

Tullilainsäännön kokonaisuudistus

Tullilainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan 1.5.2016.  Uudistus sisälsi unionin tullilainsäädännön soveltamiseksi tarpeellisen täydentävän kansallisen lainsäädännön.

EU:n Tullikoodeksin uudistamisen tavoitteina oli lainsäädännön yksinkertaistaminen, liiketoimintojen helpottaminen ja samalla tullitarkastusten tehostaminen. Uudistuksen myötä muun muassa:

  • Pakolliseen sähköiseen tulli-ilmoittamiseen siirrytään siirtymävaiheen kautta vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteena on vähentää yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja yhteiskunnalle aiheutuvia riskejä.
  • Tullilakiin lisättiin saatavien kuittaamista koskevia säännöksiä.
  • Laajasta tullitoimintaan liittyvien tietojen salassapitosääntelystä luovuttiin.
  • Lain muutoksen myötä Tullin tulee maksaa sen käytössä liikennepaikoilla olevista valvontatiloista käypä korvaus liikennepaikan haltijalle.
  • Tullien perintäminimiksi tuli 10 euroa.
  • Tullin tullilain nojalla antamat yksityiskohtaisemmat määräykset lain soveltamiseksi kumoutuivat. Tulli on antanut uudet määräykset.

Uudistuksen pääasialliset kohderyhmät ovat yritykset ja kansalaiset.

Tiedote: Hallituksen esitys tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (28.1.2016)

Tullin määräysten uudistaminen

Tullin antamien määräysten lukumäärä on vähentynyt tullilainsäädännön kokonaisuudistuksen johdosta 69 määräyksestä 36:een.

Verotusta koskeva sääntely

Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen

Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen sekä verotuksen tietojärjestelmän uudistaminen (Valmis-hanke) on jaksotettu kolmeen vaiheeseen.

Hallitusohjelman edellyttämät uudistukset toteutetaan kustannussyistä samanaikaisesti Verohallinnon tietojärjestelmäuudistuksen (Valmis-hanke) kanssa vuosina 2016–2019. Verotusmenettelyä koskevat lainsäädäntöuudistukset toteutetaan kolmessa vaiheessa:

1 vaihe: Muutoksenhakumenettelyn ja muutoksenhakuaikojen yhdenmukaistaminen, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyn yhdenmukaistaminen ja sanktiojärjestelmän kehittäminen, pidennettyjen verokausien soveltamisalan laajentaminen, veroilmoitusten virheiden korjaamismenettelyn keventäminen, veronkantolain uudistaminen ja apteekkiveron kantamisen siirto Verohallinnolle.  HE 29/2016 hyväksytty eduskunnassa 21.6.2016. Lait vahvistettu 9.9.2016. Lakimuutokset voimaan 1.1.2017.

2 vaihe: Ennakonkannon uudistaminen ja tuloverotuksen korkosäännösten yhdenmukaistaminen sekä veronkantomenettelyn muutokset. Yhteisöasiakkaiden sähköinen ilmoittaminen. HE 237/2016 annettu 10.11.2016. Lakimuutokset voimaan pääosin 1.11.2017.

3 vaihe: Henkilöasiakkaiden verotusmenettelyn muutokset, tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen ilmoittamisen ja verotuksen toimittamisen reaaliaikaistaminen, tuloverotuksen sanktiojärjestelmän kehittäminen sekä yhtenäisen veronkantomenettelyn käyttöönotto kaikissa verolajeissa. Muutokset tulevat voimaan tuloverotuksen osalta toukokuussa 2018 ja muiden verolajien osalta marraskuussa 2019. (HE 97/2017)

Perustiedot hankkeesta
Tiedote: Verotus- ja veronkantomenettelyä yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan (17.3.2016)

Verotus reaaliaikaistuu ja seuraamusmaksut uudistuvat (14.9.2017)

Valmis-hanke ja verotusmenettelyjen uudistaminen
Verohallinnon sivut Valmis-hankkeesta

Tulorekisteri

Työnantajat pystyvät jatkossa ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille viranomaisille ja muille tahoille. Tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019.

Tulorekisteri laajennetaan koskemaan myös eläkkeitä ja muita etuustuloja vuodesta 2020 alkaen. Laajennus helpottaa etuuksien hakemista ja tehostaa etuuspäätösten käsittelyä.

Tulorekisteri yksinkertaistaa palkkatietojen ilmoittamista (tiedote 5.10.2017)
Tulorekisterin laajennus helpottaa etuuksien hakemista ja tehostaa etuuspäätösten käsittelyä (tiedote 22.11.2018)

Pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys

Pienyrityksillä on 1.1.2017 alkaen oikeus tilittää myyntien ja ostojen arvonlisävero maksuperusteisesti. (HE 139/2016 vp)

Lisätietoja: Maksuperusteinen arvonlisävero

Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien verotus

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttiin vuoden 2017 alussa. Virvoitusjuomaveron piiristä poistettiin maustamattomat kasvipohjaiset maitoa korvaavat juomat sekä jääpalat.

Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta

Verohallinto julkaisi maaliskuussa 2017 ohjeen ”Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset”. Ohjeen tarkoituksena on auttaa järjestöjä hoitamaan ennakonpidätykseen liittyvät asiat oikein. Ohje on ensimmäinen yleishyödyllisten yhteisöjen, julkisyhteisöjen ja muiden vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen ennakkoperintäkysymyksiä koskeva kattava ohje. Se on tehty järjestökentän toiveesta ja siinä on mukana myös vapaaehtoistoiminnan näkökulma.

Ohje yhtenäistää verotuksen käytäntöjä, sillä niistä ei ole aiemmin ollut yhtenäistä, koottua ohjeistusta. Ohje ei kiristä järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan verotusta. Siinä esitetyt linjaukset tarkoittavat joissakin tapauksissa verotuksen lieventymistä. Ohjeen mukaan vapaaehtoistyöntekijöitä voi nyt esimerkiksi muistaa tai kiittää lahjalla, joka on verovapaa 100 euroon saakka. Myös vapaaehtoisille tarjottava ruokailu yhdistyksen järjestämässä tapahtumassa on verovapaa. Ohjeessa on lähes 60 käytännönläheistä esimerkkiä. Linjaukset perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen verotus- ja oikeuskäytäntöön. Ohjeessa on otettu huomioon myös Valtiovarainministeriön Vapaaehtoistyö, talkootyö, naapuriapu – kaikki käy -raportin esiin nostamia asioita.

Verohallinnon ohje: Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset

Verotusta koskevan EU-sääntely

Osa verotusta koskevasta sääntelystä pohjautuu EU-sääntelyyn. Meneillään EU:ssa on mm. 4.10.2017 annettujen yhtenäistä arvonlisäveroaluetta koskevien komission ehdotusten valmistelu. Tavoitteena on mm. nykyistä yksinkertaistaisempi järjestelmä. Suomi on tehnyt myös ehdotuksia EU:n lainsäädännön keventämistä käsittelevälle ns. REFIT-foorumille.

Rahoitusmarkkinasääntely

Rahoitusmarkkinalainsäädäntö perustuu suurelta osin EU-sääntelyyn ja säädösten sujuvoittamista tehdään EU-sääntelyn sallimissa puitteissa. EU:n rahoitusmarkkinoita koskevia säädöksiä uudistetaan ja sujuvoitetaan mm. EU:n pääomamarkkinaunionihankkeessa ja EU:n finanssipalveluja koskeva sääntelyjärjestelmä –hankkeessa.

Pääomamarkkinaunionihanke on komission laaja toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on turvata yrityksille nykyistä monipuolisempi rahoitushuolto, tehostaa markkinoiden toimintaa ja antaa sijoittajille paremmat sijoitusmahdollisuudet kasvun ja työpaikkojen lisäämiseksi. Toimintasuunnitelma koostuu lukuisista yksittäisistä sääntely- ja kehityshankkeista, joilla pyritään parantamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksensaantia. Pyrkimyksenä on auttaa luomaan todelliset pääoman sisämarkkinat EU:n kaikkia 28:aa jäsenvaltiota varten. Komissio haluaa myös poistaa esteitä, jotka ehkäisevät rajat ylittäviä sijoituksia EU:ssa, jotta yritykset ja infrastruktuurihankkeet voisivat helpommin saada tarvitsemaansa rahoitusta riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat. Pääomamarkkinaunioni on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2019 mennessä.     

Finanssipalveluja koskeva sääntelyjärjestelmä-hankkeessa komissio on käynnistänyt prosessin, jonka tarkoituksena on löytää tarpeetonta hallinnollista taakka aiheuttavat säännökset sekä lainsäädännön yhteensopimattomuudet ja ei-toivotut seuraukset. Sääntelyjärjestelmä-hankkeessa esiin nousseita on muutostarpeita on toteutettu useissa eri EU-säädöshankkeissa.

Suomi on myös tehnyt ehdotuksia EU:n lainsäädännön keventämistä käsittelevälle ns. REFIT-foorumille.

Joukkorahoituslaki 

Hankkeella on monia välittömiä hallinnollista taakkaa ja kustannuksia vähentäviä vaikutuksia toimialalle. Joukkorahoituslaki keventää erityisesti sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sääntelyä. 

Sääntely keveni muun muassa seuraavasti:

  • Joukkorahoituksen välittäjille kallis, hallinnollisesti raskas ja aikaa vievä toimilupaprosessi korvattiin rekisteröitymisprosessilla, joka on halvempi, yksinkertaisempi ja nopeampi.
  • Joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse enää liittyä sijoittajien korvausrahastoon.
  • Joukkorahoituksen välittäjän vähimmäispääomavaatimus laski nykyisestä 125 000 eurosta 50 000 euroon.
  • Pääomavaatimuksen vaihtoehdoksi tuli vastuuvakuutus, pankkitakaus tai muu vastaava vakuus, jonka Finanssivalvonta arvioi riittäväksi.

Sääntelyn keventäminen koskee joukkorahoituksen välittämistä ja hankkimista kotimaassa. Kun toimitaan myös muissa EU-maissa, välittäjän kannattaa edelleen hakea esimerkiksi sijoituspalveluyrityksen toimilupa, joka mahdollistaa yksinkertaisen pääsyn eurooppalaisille markkinoille.

Uudistus tuli voimaan 1. syyskuuta 2016.

Perustiedot hankkeesta
Tiedote: Joukkorahoituslaki voimaan syyskuussa (25.8.2016)
Tiedote: Joukkorahoituslailla uusia rahoitusmahdollisuuksia yritysten kasvuun (7.4.2016)

Joukkorahoituslain muutos

Direktiivi (MIFID II) asettaa toimilupavaatimuksen sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen välitykselle rahoitusvälineillä.  Esityksessä (HE 151/2017) on pidättäydytty kansallisesta lisäsääntelystä joukkorahoituksen välitykselle asetettavien vaatimusten osalta. Näin esimerkiksi lainamuotoinen joukkorahoituksen välitys, kuten myös sijoitusmuotoinen joukkorahoituksen välitys muilla kuin rahoitusvälineillä, on edelleen mahdollista rekisteröinnin perusteella.

Joukkorahoitusasetus

Valtiovarainministeriön asetuksessa määrätään, millaista tietoa yrityksen pitää antaa itsestään ja sijoituskohteesta, kun se hakee joukkorahoitusta. Näin sijoittaja ymmärtää paremmin, millaiseen yritykseen ja sijoituskohteeseen on rahojaan sijoittamassa.

Uudistus keventää ja selkeyttää tiedonantovelvollisuutta, joten yritykset pystyvät tehostamaan rahoituksenhankintakustannuksiaan. Tämä perustuu siihen, että asiakirjat ovat pitkälti määrämuotoisia sisällöltään ja rakenteeltaan.

Lisätietoja: Sijoittajansuojaa selkeytetään joukkorahoituksessa (tiedote 8.12.2016)

Sijoitusrahastolaki

Uuden sijoitusrahastolain tavoitteena on parantaa kotimaisten rahastoyhtiöiden ja vaihtoehtorahastojen hoitajien kustannustehokkuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Puhtaasti kansallista sijoitusrahastosääntelyä karsitaan ja sijoitusrahastolain soveltamisalaa selkeytetään. Erikoissijoitusrahastojen sääntely siirtyy vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin.

Rahastoyhtiöiden kansallinen sääntely kevenee (tiedote 22.11.2018)
Hankesivut
Sijoitusrahastolain uudistamisesta 14 lausuntoa (15.12.2016)
Sijoitusrahastolain uudistaminen alkamassa – nyt voit vaikuttaa (2.11.2016)

Joukkolainamarkkinoiden kehittäminen

Joukkolainamarkkinoiden kehittämisen tavoitteena on ollut joukkolainamarkkinoiden toimivuuden parantaminen. Joukkolainanhaltijoiden edustajaa koskeva lainsäädännön tavoitteena on vähentää transaktiokustannuksia, parantaa joukkolainanhaltijoiden tiedonsaantia liikkeeseenlaskijasta ja sijoituksensa tilasta,  tehostaa liikkeeseenlaskijan ja joukkolainanhaltijoiden yhteydenpitoa sekä  nopeuttaa keskeisten päätösten tekemistä liikkeeseenlaskijan mahdollisissa ongelmatilanteissa. Tarkoitus  on soveltaa rekisteröitymisvelvollisuutta lupamenettelyn sijaan. (HE 48/2017)

Lisätietoja:
Joukkolainamarkkinoiden kehittäminen tukisi kasvua ja työllisyyttä
Hallituksen esitys

Valitusmenettelyt

Valitusmenettelyjen sujuvoittaminen on yksi säädösten sujuvoittamis –hankkeen keskeisistä teemoista. Fivanssivalvonnan päätösten muutoksenhakujärjestelmää ehdotetaan  muutettavaksi niin, että Finanssivalvonnan päätöksistä valitettaisiin aina Helsingin hallinto-oikeuteen. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittaminen edellyttäisi valituslupaa (HE 151/2017).

Tilastot

Kuntatieto-ohjelma

Osana valtiovarainministeriön vuonna 2012 käynnistämää Kuntatieto-ohjelmaa Tilastokeskus uusii kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston tiedonkeruujärjestelmän ja -sisällön. Tilastokeskus kerää uusitun tietosisällön mukaisia taloustietoja kunnista ja kuntayhtymistä keväällä 2016. Vuositilaston uusi sisältö koskee tilastovuotta/tilikautta 2015.

Kuntatieto-ohjelma

Valtiovarainministeriö on myös kartoittanut kuntien tiedonantovelvoitteiden säädösperustan. Sääntely koostuu yli 200 velvoitteesta.

Julkaisu: Kuntien tiedonantovelvoitteiden säädösperusta – nykytila ja analyysi

EU:n tilastolainsäädäntö

EU:n hankkeessa tarkastellaan eri maiden ja sidosryhmien aloitteita EU:n tilastoja koskevien säädösten keventämiseksi. Tarkastelussa ovat mm. tuotenimikkeistöt, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ja ympäristönsuojeluinvestointien tilastointi. Tavoitteena on yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen.

Hallinto

Valtion lupa- ja valvontavirasto Luovan perustaminen

Säädösten sujuvoittamista koskevan hankkeen yksi keskeinen tehtävä on sujuvoittaa lupaprosessit. Tätä varten perustetaan 1.1.2020 alkaen uudenlainen, monialainen virasto, johon kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä nykyisistä aluehallintovirastoista, ELY-keskuksista, KEHA-keskuksesta, Valvirasta ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta. Tehtävien kokoamisen myötä aluehallintovirastot ja Valvira päättävät toimintansa. Virasto on valtakunnallinen, mutta läsnä siellä missä asiakaskin.

Lisätietoja:
Luova-hanke

Aluehallintovirastot ja maistraatit

Aluehallintovirastot ja maistraatit soveltavat lähes kaikkien ministeriöiden lainsäädäntöä. Aluehallintovirastot ja maistraatit ovat tehneet omalta osaltaan selvityksen niiden soveltaman lainsäädännön keventämisestä. Osa esityksistä on jo toteutettu ja osa on vielä valmistelussa. Hanke liittyy aluehallinnon uudistushankkeeseen.

Taloushallintoon liittyvät asiat

Sähköinen laskutus

Valtiolle tulee ostolaskuja n. 1,1 milj. kpl/vuosi. Näistä noin 90 % tulee sähköisessä muodossa. Valtiolla on myyntilaskuja noin 10 milj. kpl/vuosi. Näistä n. 28 % lähetetään nykyisin sähköisesti.

Valtiovarainministeriö  on 18.10.2017 asettanut työryhmän valmistelemaan sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa koskevan direktiivin kansallista toimeenpanoa sekä tarkastelemaan muuta kansallista kehittämistä. Työssä tarkastellaan sähköisen laskun lisäksi myös sähköistä kuittia ja sen rakenteellista tietoa. Direktiivin toimeenpano luo puitteet verkkolaskutuksen pidemmälle menevälle rakenteellisuudelle ja automatisoinnille

E-kuitti

E-kuitti on osa laajempaa kaikkia yhteiskunnan toimijoita koskevaa yleistä taloushallinnon informaation rakenteistamista (sisällön määritystä) ja digitalisointia. Kokonaisuutta kehitettiin 1.3.2016 - 31.10.2017 välisenä aikana Taltio-hankkeessa, joka kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla olevaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö –kärkihankkeeseen.

Valtiokonttori on yhteistyössä Palkeiden kanssa käynnistänyt syksyllä 2017 Taltio-hankkeen määritysten pohjalta kehittämisyhteistyön rakenteellisen e-kuitin käyttöönottamiseksi valtiolla. Tavoitteena on pilotoida rakenteellista e-kuittia v. 2018 aikana ensin Taxi Helsinki Oy:n kanssa ja jatkaa saatujen kokemusten pohjalta muiden yhteistyötahojen kanssa.

Lisätietoja:
Taltio-hankkeen loppuraportti

Tiedonhallinta

Tiedonhallinnan lainsäädännön uudistaminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön uudistamisen tavoitteena on varmistaa tietojen monipuolinen, sujuva ja turvallinen hyödyntäminen julkisissa palveluissa. Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittämistä selvittävän työryhmän tarkoitus on säätää uusi tiedonhallintaa koskeva yleislaki siten, että se tulee voimaan maaliskuussa 2018. Yleislainsäädännön kehittämisellä edistetään erillislainsäädännön purkamista.

Tiedonhallinnan lainsäädäntöä valmisteleva työryhmän loppuraportti julkistettiin 15.9.2017. Hallituksen esitys valmistellaan 12/2017-8/2018.  Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syyskuussa 2018. Laki tulisi voimaan 1.1.2019.

Lisätietoja:
Tiedonhallintaa koskevaa yleistä sääntelyä on kehitettävä
 

Lisätietoa säädösten sujuvoittamiseen liittyvistä valtiovarainministeriön hankkeista:

Säädösvalmistelukoordinaattori Heli Kokkinen puh. 02955 30196, heli.kokkinen(at)vm.fi Kokkinen toimii VM:n edustajana liikenne- ja viestintäministeriön vetämässä säädösten sujuvoittamisen toimeenpanoryhmässä.

Sujuvoitetaan säädöksiä eli norminpurku on yksi hallituksen kärkihankkeista: norminpurku.fi