Takaisin

Asia 114/2009: Korvausvaatimus

Lyhennelmä

A oli työskennellyt yliopiston palveluksessa 1.1.2003–30.9.2009 yhteensä seitsemällä eri määräaikaisella nimityksellä. Yliopiston mukaan kaikkien nimitysten perusteena oli ollut projektiluontoinen työ, ja kulloinenkin projekti oli perusteltu nimitysesityslomakkeessa.

Virkamieslain 56 §:n mukaiseen oikeuteen saada korvausta ei ollut esteenä se seikka, että A:lla oli ollut koko ajan vakituinen työsuhde toiseen valtion virastoon. Edelleen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työn projektimaisuus ja se, että rahoitukseen oli käytetty ulkopuolisia varoja, eivät vielä sellaisenaan osoittaneet, että määräaikaisille virkasuhteille olisi ollut laissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste. Viraston tai yksikön toiminnan luonteesta johtuen myös jatkuva samantyyppisten projektien suorittaminen voidaan katsoa pysyväisluonteiseksi toiminnaksi, erityisesti, jos toiminnassa hyödynnetään jatkuvasti samantyyppistä asiantuntemusta. Esitetyn selvityksen perusteella A:n tehtävät olivat kiistatta pysyneet samanlaisina kaikkien määräaikaisten nimitysten eli lähes seitsemän vuoden ajan. Virkamieslautakunta katsoi, että työn luonne ei ollut edellyttänyt määräaikaisiin virkasuhteisiin nimittämistä. Selvitystä ei puolestaan ollut esitetty A:n asettamisesta epäyhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin virkamiehiin.

Virkamieslautakunta määräsi yliopiston maksamaan A:lle kuuden (6) kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (äänestys 6–3).

KHO 15.5.2013 T 1687 2013:92: Korkein hallinto-oikeus katsoi virkamieslautakunnan päätöksellä mainituilla perusteilla, että A oli tullut edellä tarkoitettuna aikana nimitetyksi ilman hyväksyttävää perustetta peräkkäisiin määräaikaisiin virkasuhteisiin. Palkkaa vastaavaa korvausta ei kuitenkaan tullut maksaa pelkästään sillä perusteella, että määräaikaisen virkasuhteen käyttämiselle ei ollut perusteita, vaan korvausta määrättäessä oli otettava huomioon myös se seikka, oliko virkamiehen virkasuhde virastoon päättynyt. A:n työskentely instituutissa oli perustunut hänen vakituisen työnantajayliopiston yhdessä toisen yliopiston kanssa sopimaan järjestelyyn, jossa tuo toinen yliopisto oli huolehtinut A:n nimittämisestä määräaikaisiin virkasuhteisiin ja hänen palkkauksestaan tuona aikana. Koska A:lla oli koko määräaikaisen virkasuhteensa ajan ja sen päätyttyä ollut toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde vakituiseen työnantajayliopistoon, hänen virkasuhteensa ei ollut päättynyt valtion virkamieslain 56 §:n 1 momentissa (1088/2007) tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi hänellä ei ollut oikeutta hakemaansa korvaukseen.

Valtion_virkamiesL_9_§
Valtion_virkamiesL_56_§