Lyhennelmä

Koulun johtokunta oli antanut apulaisjohtaja X:lle 10.2.1998 kirjallisen varoituksen yhteistyöhaluttomuudesta koulun johtoryhmätyöskentelyssä, työtehtävien laiminlyönnistä ja ohjesäännön vastaisesta menettelytavasta virkavapausasiassa. Yhteistyöhaluttomuutta oli käsitelty mm. johtoryhmän ja johtokunnan puheenjohtajien 17.12.1997 pitämän kokouksen muistiossa. Varoituspäätöksessä oli viitattu koulun ohjesääntöön, jonka mukaan henkilöstön tulee toimia yhteistyössä tavoitteiden saavuttamiseksi. Johtoryhmätyöskentelyä oli selvästi haitannut X:n heikko sitoutuneisuus johtoryhmän toimintaan. Päätöksen mukaan X:n yhteistyöhaluttomuus oli myös johtanut kehittämisasioiden laiminlyöntiin. X ei ollut tiedottanut johtoryhmässä päätetyistä asioista riittävän ajoissa ja oli esittänyt asioita johtoryhmälle ja johtokunnalle opettajakunnan kantana, vaikka niistä ei ollut tehty opettajakunnassa päätöksiä. Varoitusta koskevassa päätöksessä on vielä esitetty, että lehtori A oli ollut virantoimituksesta poissa syksyllä 1997 X:n antamalla suullisella luvalla, ja tämä X:n virheellinen menettely olisi johtanut A:n kuntoutusrahan saamatta jäämiseen.

Kirjallisen varoituksen perusteena on voitu ottaa huomioon vain ne seikat, joihin koulun johtokunta varoituspäätöksessään vetosi. Virkamieslautakunta ei siten ole voinut muuten ottaa kantaa koulussa ilmenneisiin erimielisyyksiin ja ristiriitoihin. Muistion 17.12.1997 perusteella on voitu lähinnä todeta, että koulun johtajalla ja apulaisjohtaja X:llä oli ollut selviä näkemyseroja koulun toiminnasta. Johtoryhmätyöskentely ei ole edellyttänyt yksimielisyyttä, eikä X:ltä siten ole voitu vaatia sellaista sitoutumista, ettei hän saisi ilmaista eroavia näkemyksiään. Saadun selvityksen perusteella viivästyminen kehittämisasioissa oli puolestaan johtunut muusta syystä kuin X:n virheellisestä menettelystä, eikä X:n myöskään voitu katsoa esittäneen johtoryhmälle sellaista opettajakunnan lausuntoa , jota opettajakunta ei olisi käsitellyt. Lehtori A:n lausunnon mukaan X ei ollut antanut hänelle suullista lupaa poissaoloon, ja virkavapauden hakematta jättäminen oli johtunut A:n omasta laiminlyönnistä. Tammikuussa 1998 X oli myöntänyt virkavapauden toimiessaan johtajan sijaisena, eikä tähän liittynyt toimivallan ylityksiä. X:n ei siten voitu katsoa toimineen virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, joten kirjallisen varoituksen antamiselle ei ollut laillista perustetta. Oikaisuvaatimus hyväksyttiin ja kirjallista varoitusta koskeva päätös kumottiin.

KHO:1999:1618
Ei muutosta.

Valtion_virkamiesL_14_§
Valtion_virkamiesL_24_§