Lyhennelmä

A oli työskennellyt korkeakoulun palveluksessa määräaikaisissa virkasuhteissa 1.3.1996–31.10.2003 yhteensä 14 nimityksellä, jonka jälkeen A oli vielä nimitetty viiden vuoden määräajaksi tutkimuskeskuksen johtajan virkaan. A vaati suullista käsittelyä.

1.3.1996–31.10.2000 A oli toiminut tutkimusprojekteissa. Työn projektimaisuus ja se, että rahoitukseen oli käytetty ulkopuolisia varoja ei kuitenkaan vielä sellaisenaan osoittanut, että määräaikaiselle virkasuhteelle olisi ollut virkamieslain mukainen peruste. A oli kuitenkin korkeakoulun selvityksen mukaan ollut 1.3.1996–31.3.2003 jatko-opiskelijana. Myös se, että A oli työskennellyt suurimmaksi osaksi osa-aikaisesti tuki käsitystä jatko-opiskelusta. Kun lisäksi otettiin huomioon se, että A oli saanut tohtorin arvon viimeisimmän määräaikaisen nimityksen jälkeen, korkeakoululla oli katsottava olleen jatko-opiskelun perusteella työn luonteesta johtunut syy nimittää A määräaikaisiin virkasuhteisiin. 1.4.2003–31.10.2003 nimitys perustui avoinna olleen tutkimuskeskuksen johtajan viran tehtävien väliaikaiseen hoitamiseen. Nimitykselle oli tältä osin lainmukainen peruste.

Tutkimuskeskuksen johtajan virkaan nimittämisen osalta perusteeksi esitettiin viran luonteesta johtuva syy, joka johtui johtajan asemasta osana korkeakoulun ylempää virkamiesjohtoa ja tutkimuskeskuksen ylintä johtoa. Virkamieslautakunnan mukaan pelkästään johtoasema tai tehtävien vastuullisuus ei ole kuitenkaan sellainen viran luonteesta johtuva syy, jonka nojalla virkaan voitaisiin nimittää määräajaksi. Asiassa ei ilmennyt viran luonteeseen liittyviä syitä määräajaksi nimittämiselle. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että johtajan virka olisi perustettu organisaatiomuutoksen yhteydessä, jolloin johtajan tehtävien vakiintumattomuus olisi saattanut edellyttää määräajaksi nimittämistä. A oli myös toiminut samoissa johtajan tehtävissä jo aiemman nimityksensä ajan, joten hänen johtamistaitonsa ja -tapansa olivat tätä kautta olleet korkeakoulun tiedossa. 

Näin ollen virkamieslautakunnan mukaan korkeakoululla ei ollut A:n nimittämishetkellä vallinneiden olosuhteiden perusteella viran luonteeseen tai viraston toimintaan liittyvää perusteltua syytä nimittää A määräajaksi johtajan virkaan. Virkamieslautakunta katsoi, että sillä oli käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarpeellinen asiakirjanäyttö, joten suullisen käsittelyn toimittamiseen virkamieslautakunnassa ei siten ollut syytä. Hallintoasiassa kukin vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. Näin ollen oikeudenkäyntikuluvaatimukset oli lakiin perustumattomina hylättävä.

Virkamieslautakunta määräsi korkeakoulun maksamaan A:lle kahdeksan (8) kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (äänestys 6–2–1). Vaatimukset suullisen käsittelyn järjestämisestä ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylättiin.

KHO 2012 T 282: 
Ei muutosta lopputulokseen.

Valtion_virkamiesL_9_§
Valtion_virkamiesL_56_§
HallintoL_64_§