Hallintoriita                                                                         Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Korvausvaatimus                                                                             

Määräaikainen virkasuhde Päätös 15/0294/3

Tutkimatta jättäminen                                                                    

                                                                                                              A: 13.4.2015

                                                                                                            

                                                                                             

A oli ollut määräaikaisissa virkasuhteissa virastoon 2003–2009. Virkamieslautakunta oli 16.11.2012 antamallaan päätöksellä jättänyt A:n korvausvaatimuksen tutkimatta. Virkamieslautakunta oli katsonut, että palkkaa vastaavaa korvausta voidaan valtion virkamieslain 56 §:n 1 momentti huomioon ottaen määrätä vain sillä edellytyksellä, ettei asianomainen palvelussuhde kyseiseen virastoon enää jatku. Virkamieslautakunta oli todennut A:n palvelussuhteen jatkuneen virkasuhteen päättymisen jälkeen määräaikaisena työsuhteena yhden vuoden ajan ja katsonut, ettei hänen oikeussuojansa toteutuminen kyseisessä tilanteessa edellyttänyt asian ratkaisua valtion virkamieslaissa säädetyssä menettelyssä. Korkein hallinto-oikeus oli 6.5.2014 antamallaan päätöksellä kumonnut virkamieslautakunnan päätöksen ja siirtänyt asian Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Päätöksen mukaan se, että A oli ollut kymmenen määräaikaisen virkasuhteen jälkeen vuoden määräaikaisessa työsuhteessa, ei antanut aihetta arvioida, että hänen oikeussuojantarpeensa tulisi riittävästi turvatuksi ilman mahdollisuutta hakea valtion virkamieslain mukaista korvausta.

A oli nimitetty määräaikaiseen virkasuhteeseen koordinaattorin tehtävään ajaksi 1.1.–30.9.2003. Määräaikaisuuden perusteena oli ollut työn luonne. A:n tehtävinä olivat olleet erilaisten koulutus- ja muiden sellaisten projektien työryhmien koordinaattorina toimiminen, internet-sivujen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä avustaminen laitoksen toimistorutiineissa ja osaltaan toimiston tehtävänjaon uudelleen organisoinnin kehittäminen. A oli nimitetty samoilla perusteilla määräajaksi myös ajoiksi 1.10.2003–31.7.2004 ja 1.8.–31.12.2004. Myös seuraavan 1.1.–30.6.2005 nimityksen määräaikaisuuden perusteena oli ollut työn luonne. Nimittämiskirjan liitteen mukaan nimityksen tekeminen johtui laitoksella tapahtuvasta virkarakenteen muutostyöstä ja sopeuttamisesta talousarviokehitykseen, mikä työ oli tarkoitus saattaa päätökseen kevään 2005 aikana. Myös tätä seuraavien määräaikaisten nimityksien 1.7.2005–31.12.2006, 1.1.–31.7.2007, 1.8.2007–31.7.2008–31.7.2009 ja 1.8.2009–31.7.2010 perusteena oli ollut sama syy.  Viraston rehtori oli 5.9.2008 päättänyt avoimeksi tulevia muita kuin opetusvirkoja koskevasta virkojen ja tehtävien täyttökiellosta. Päätöstä oli perusteltu työnantajan velvollisuudella sijoittaa 1.10.2008 lakanneiden yksiköiden henkilöstö uudelleen sekä henkilöstön vähentämistarpeella. Rehtori oli purkanut kiellon muiden kuin hallinto- ja toimistotehtävien osalta 29.1.2009.

Hallinto-oikeus totesi, että A oli esitetyn selvityksen perusteella tehnyt koko palvelussuhteensa ajan pääasiassa samanlaisia tehtäviä. Virasto oli ilmoittanut A:n tehtävien olleen erilaisiin projekteihin liittyneitä määräaikaisia kehittämistehtäviä, mutta työn liittyminen projekteihin ei kuitenkaan vielä sellaisenaan osoita, että määräaikaiselle virkasuhteelle on laissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste. Määräaikaisuuden perustetta on arvioitava kunkin nimittämishetken olosuhteiden mukaan työn luonne huomioon ottaen. Asiassa esitetty selvitys A:n virkasuhteista osoitti, että työvoiman tarve oli A:n hoitamissa tehtävissä ollut jatkuvaa. Viraston ilmoituksen mukaan ajoiksi 1.1.2003–30.6.2005 tehtyjen nimitysten määräaikaisuuteen oli vaikuttanut organisaatiouudistuksesta seurannut tarve sijoittaa uudelleen hallinto- ja toimistohenkilökuntaa ja muuttaa virkamiesten työnjakoa. Nimittämistä 1.1.–30.6.2005 koskeneen nimittämiskirjan liitteen mukaan virkarakenteen muutostyö oli kuitenkin ollut tarkoitus saattaa päätökseen kevään 2005 aikana. Yliopisto ei ollut osoittanut, että organisaatiouudistus ja sen edellyttämät tehtäväjärjestelyt olisivat enää kevään 2005 jälkeen edellyttäneet A:n nimittämistä määräaikaisiin virkasuhteisiin. Hallinto-oikeus katsoi, ettei virastolla siten ollut valtion virkamieslain mukaista perustetta nimittää A:ta määräaikaisiin virkasuhteisiin aikana 1.7.2005–31.12.2009.

 

Hallinto-oikeus hakemuksen enemmälti hyläten määräsi korkeakoulun maksamaan A:lle kymmenen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

 

Lainvoimainen.

 

Valtion_virkamieslaki_9_§

Valtion_virkamieslaki_56_§