Takaisin

Päätös HäHaO 15/0296/3 Korvausvaatimus

Korvausvaatimus                                                                Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Määräaikainen virkasuhde                  

Tutkimatta jättäminen Päätös 15/0296/3

                                                                                                            

                                                                                                              A: 13.4.2015

                                                                                                                                                                                                          

A oli työskennellyt määräaikaisissa virkasuhteissa virastoon 10.8.2004–21.12.2009.

Virkamieslautakunta oli 22.3.2013 antamallaan päätöksellä jättänyt A:n korvausvaatimuksen tutkimatta. Virkamieslautakunta katsoi, että oikeuskäytännön mukaan virkasuhteen ja työsuhteen rinnasteisuus puoltaa lähtökohtaisesti tulkintaa, jonka mukaan työsuhteeseen siirtymisen myötä palvelussuhteeseen sovelletaan työsopimuslakia ja työsuhteeseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan yleisissä tuomioistuimissa. Korkein hallinto-oikeus oli 6.5.2014 antamallaan päätöksellä kumonnut virkamieslautakunnan päätöksen ja siirtänyt asian Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Päätöksen mukaan se, että A oli ollut ajanjaksolle 10.8.2004–31.12.2009 sijoittuvien yhdeksän määräaikaisen virkasuhteen jälkeen vuoden määräaikaisessa työsuhteessa, ei antanut aihetta arvioida, että hänen oikeussuojantarpeensa tulisi riittävästi turvatuksi ilman mahdollisuutta hakea valtion virkamieslain mukaista korvausta.

Asiassa saadun selvityksen mukaan ajoiksi 10.8.–6.11.2004, 7.11.–31.12.2004 ja 1.1.–30.6.2005 tehtyjen nimitysten määräaikaisuuden perusteena oli ollut toimistosihteerin viran haltijan virkavapauksista johtuva sijaisuus. Asiassa ei ollut ilmennyt, että virastolla olisi mainituista virkavapauksista riippumattakin ollut tarve palkata virkamies A:n hoitamiin tehtäviin. Näiden virkasuhteiden määräaikaisuuden perusteena oli siten katsottava olleen sijaisuus, joka oli valtion virkamieslain mukainen peruste määräajaksi nimittämiselle.

Ajoiksi 1.7.2005–31.7.2006, 1.8.–31.12.2006, 1.1.–31.7.2007, 1.8.–31.7.2008, 1.8.2008–31.7.2009 ja 1.8.2009–31.7.2010 tehtyjen nimitysten määräaikaisuuden perusteena oli nimittämiskirjojen mukaan ollut avoinna olevan osastonsihteerin viran hoito. A oli hoitanut avoinna olevan osastonsihteerin viran tehtäviä määräaikaisissa virkasuhteissa neljän ja puolen vuoden ajan. Hallinto-oikeus totesi, että avoinna olevan viran tehtävien hoidon järjestäminen määräaikaisilla virkasuhteilla oli jatkunut niin kauan, ettei järjestely ollut valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vain väliaikainen. Hallinto-oikeuden mukaan virkojen täyttökielto ei ole valtion virkamieslain mukainen peruste määräajaksi nimittämiselle.  Nimitystä tehtäessä tiedossa oleva organisaatiomuutos voi sen sijaan olla valtion virkamieslain mukainen työn luonteeseen liittyvä peruste määräajaksi nimittämiselle, jos organisaatiomuutoksen edellyttämillä tehtäväjärjestelyillä voidaan perustellusti olettaa olevan vaikutusta siihen, voidaanko virkamiehen palvelussuhdetta jatkaa. Käytettäessä työn luonnetta määräaikaisen virkasuhteen perusteena työn on oltava määrällisesti tai ajallisesti rajattavissa. Hallinto-oikeus katsoi, että nämä edellytykset eivät täyttyneet. Jo se, että A oli hoitanut avoinna olevaan virkaan kuuluvia tehtäviä useiden vuosien aikana kaikkiaan kuudessa virkasuhteessa, osoitti, ettei määräaikaisten virkasuhteiden käyttämiselle ollut työn luonteeseen liittyviä edellytyksiä.

 

Hallinto-oikeus hakemuksen enemmälti hyläten määräsi korkeakoulun maksamaan A:lle kymmenen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

 

Lainvoimainen.

 

Valtion_virkamieslaki_9_§

Valtion_virkamieslaki_56_§