Takaisin

Päätös I-SHaO 14/5166/4 Palvelussuhteesta johtuvaa etuutta koskeva valitus

Tasapuolisen kohtelun periaate                                                       Itä-Suomen hallinto-oikeus

Oikaisuvaatimus

Päätöksen perusteleminen                                                              Päätös 14/5166/4

Tehtävän vaativuus                               

                                                                                                              A: 18.9.2014

                                                                                                            

Tarkastuspäällikkö A oli tehnyt oikaisuvaatimuksen työtehtävänsä vaativuudesta viraston uudessa palkkausjärjestelmässä. A:n tehtävän vaativuustaso oli alun perin vahvistettu tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen perusteella arviointiryhmän kannan mukaisesti. Virasto oli päätöksellään hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen 30.4.2013. A oli hakenut muutosta päätökseen hallinto-oikeudelta, joka kumosi päätöksen puuttuvien perusteluiden vuoksi ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Asia oli käsitelty virastossa uudestaan 11.12.2013.

Hallinto-oikeus totesi, että viraston 11.12.2013 tekemä päätös oli edelleen puutteellisesti perusteltu, sillä perusteluista ei käynyt yksiselitteisesti ilmi, millä konkreettisilla A:n työtehtäviin liittyvillä perusteilla vaativuustasoa oli arvioitu. Viraston menettelyä oli hallinto-oikeuden mukaan pidettävä erityisen moitittavana, koska hallinto-oikeus oli jo kertaalleen kumonnut sen samassa asiassa antaman päätöksen puutteellisten perustelujen johdosta. Koska A:n oikeusturva edellytti, ettei asian käsittelyä enää tarpeettomasti pitkitetty, hallinto-oikeus ei kumonnut päätöstä sen puutteellisista perusteluista huolimatta.

Hallinto-oikeuden mukaan palkkatasojen arviointikriteereitä ei ole mahdollista laatia yksiselitteisiksi, joten arviointijärjestelmään jää aina jossain määrin tulkinnanvaraisuutta ja tästä johtuen työnantajalle jää harkintavaltaa. Työnantaja oli tässä tapauksessa päätynyt perustellusta syystä painottamaan yhden osa-alueen sijaan kahta eri osa-aluetta, minkä tulee hallinto-oikeuden mukaan olla mahdollista, jottei arviointijärjestelmää päädytä käyttämään kaavamaisesti vastoin järjestelmän tavoitteita. Arviointiryhmä on keskeisessä roolissa vaativuustason määrittämisessä, jotta kukin yksittäinen arviointi voitaisiin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti suhteuttaa arviointikäytäntöön kokonaisuudessaan, kuten asiassa oli toimittu. Palkkausjärjestelmän tavoitteet, arviointiryhmän tekemä selvitys ja viraston hallinto-oikeudelle antama lausunto huomioiden hallinto-oikeus arvioi, että vaativuusluokkaa ei ollut myöskään tehtäväkentän johdosta arvioitava toisin. Virastossa ei ollut myöskään muita vastaavassa virassa olevia henkilöitä, joten vertailua ei ollut voitu tehdä viraston sisällä.

Koska viraston erillisyksiköiden päälliköt ja asiantuntijat, joille oli erikseen säädetty tai määrätty itsenäistä ratkaisuvaltaa, oli sijoitettu korkeammalle tasolle, tarkastuspäällikön tehtävä oli voitu arvioida yhtä tasoa alemmalle vaativuustasolle. Kun otettiin huomioon toisaalta viraston henkilöstön määrä kokonaisuudessaan ja toisaalta kunkin työtehtävän ominaispiirteiden monimuotoisuus, hallinto-oikeus arvioi, että tehtyä vertailua voitiin pitää riittävän yksityiskohtaisena.

 

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

 

Lainvoimainen.

 

Valtion_virkaehtosopimuslaki_2_§

Valtion_virkaehtosopimuslaki_25_§