Määräaikainen virkasuhde                                                               Itä-Suomen hallinto-oikeus

Hallintoriita

Korvausvaatimus                                                                               Päätös 14/5168/4

Uudelleen järjestely        

Sijaisuus                                                                                              A: 19.9.2014

 

A oli ollut kolmessa määräaikaisessa virkasuhteessa virastoon aikana 1.3.2009–31.3.2011, joiden perusteena oli valtion tuottavuusohjelman mukaisen toiminnan tehostaminen ja siihen liittyvien virkajärjestelyiden suunnittelu. Tämän jälkeen A oli ollut viidessä määräaikaisessa virkasuhteessa 1.4.2011–31.12.2012, joiden perusteena oli avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien väliaikainen järjestäminen. Nimittämiskirjojen mukaan A:n tehtävät olivat pysyneet samoina koko ajan.

Hallinto-oikeus totesi, että organisaatiouudistus voi olla virkamieslain mukainen peruste, joka oikeuttaa määräaikaisen virkasuhteen käyttämiseen. Yleisluonteinen viittaus organisaatiomuutokseen ei kuitenkaan sellaisenaan riitä perusteeksi, vaan organisaatiomuutoksen vaikutuksia arvioitaessa asiassa tulee ottaa huomioon muun muassa nimityshetkellä työnantajalla ollut tieto uudistuksen laajuudesta, kestosta ja siitä, mitä vaikutuksia uudistuksella voi olla määräaikaisen virkamiehen asemaan. Työnantajan tulisi riittävällä tavalla osoittaa organisaatiomuutoksesta aiheutuneet epävarmuustekijät ja suunnittelutarpeet. Oikeuskäytännön perusteella valtion tuottavuusohjelman mukaisella säästötavoitteella tai virkojen täyttölupakiellolla ei ole oikeudellista merkitystä arvioitaessa määräaikaisten nimitysten lainmukaisuutta. Virkamieslain mukaisesti, jos virkamies nimitetään 9 §:n 1 tai 2 momentin nojalla määräajaksi, tulee nimittämiskirjasta ilmetä määräaikaisuuden peruste. Hallinto-oikeus totesi, että tässä tapauksessa nimittämiskirjoissa ei ollut mainintaa siitä, että nimittäminen olisi johtunut viraston selityksessään esittämällä tavalla eläkkeelle jääneen virkamiehen työtehtävien väliaikaisesta järjestämisestä. Hallinto-oikeus arvioi määräaikaisuuksien laillisuutta ainoastaan nimittämiskirjoihin merkittyjen perusteiden osalta.

Virastolla ei ollut voinut olla vielä tietoa mahdollisten organisaatiouudistusten vaikutuksesta A:n työtehtäviin 1.3.2009, kun A:n virkasuhdetta oli jatkettu, ennen kuin kyseinen virasto oli saanut tiedon tehtävien yhdistämisaikeista. Hallinto-oikeus arvioi siten, ettei nimittämiskirjoissa esitettyä perustetta ajaksi 1.3.2009–31.3.2011 voitu pitää määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamisen perusteena. Hallinto-oikeuden mukaan avoinna olevan viran työtehtävien hoitaminen on mahdollista järjestää väliaikaisesti määräaikaisilla nimityksillä siihen asti kunnes virka saadaan vakituisesti täytettyä. Avoimena olevan viran täyttämisen pitkittyessä tulee arvioitavaksi, olisiko kyseiset työtehtävät tullut järjestää muuten kuin pelkästään määräaikaisilla nimityksillä. Hallinto-oikeus totesi, että A oli koko pitkään kestäneen määräaikaisen virkasuhteensa ajan toiminut samoissa toimistosihteerin tehtävissä, minkä johdosta oli pääteltävissä, että työtehtävien hoitamiselle oli ollut pysyvä tarve. Koska tarve oli ollut jatkuvaa, virka olisi tullut täyttää vakinaisesti. A:n ottamiselle määräaikaisiin virkasuhteisiin aikana 1.4.2011–31.12.2012 ei siten ollut perustetta.

 

Hallinto-oikeus hyväksyi hakemuksen perusteeltaan.

 

Hallinto-oikeus hakemuksen enemmälti hyläten velvoitti viraston suorittamaan A:lle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

 

Lainvoimainen.

 

Hallintolainkäyttölaki_69_§

Valtion_virkamieslaki_9_§

Valtion_virkamieslaki_56_§_1_momentti