Takaisin

Päätös I-SHaO 1475207/4 Kirjallinen varoitus

Kirjallinen varoitus                                                                           Itä-Suomen hallinto-oikeus

Sairaus

Virkavelvollisuuden laiminlyönti                                                  Päätös 14/5207/4

Kuulemismenettely                                                     

                                                                                                             A: 23.10.2014

 

                                                                                           

Virasto oli 17.1.2014 antanut A:lle kirjallisen varoituksen, koska hän oli ollut luvatta ja ilman asianmukaista syytä pois työstä 19.8.2013 ja 9.–23.10.2013. A:lle oli 3.7.2013 ilmoitettu, että työnantaja tulee 1.7.2013 lukien katsomaan poissaolot, joista työnantajalle ei toimiteta työterveyskeskuslääkärin todistusta työkyvyttömyydestä, luvattomiksi ja perusteettomiksi poissaoloiksi. A oli ollut poissa työstä luvatta ja ilman työnantajan edellyttämää työterveyslääkärin todistusta 4., 5. ja 25.7.2013, mistä työnantaja oli 18.7.2013 antanut A:lle kirjallisen huomautuksen. A:lle oli myös ilmoitettu, että työnantajan A:lle 3.7.2013 antama määräys oli edelleen voimassa. A oli ollut poissa työstä 19.8.2013 ja 23.10.2013 esittämättä kyseisistä poissaoloista lainkaan lääkärintodistusta. A oli toimittanut lääkärintodistuksia 9.–22.10.2013 väliseltä ajalta, mutta todistukset eivät olleet työnantajan nimeämän työterveyslääkärin tai hänen sijaisensa allekirjoittamia.

A:ta oli kuultu asiassa 17.1.2014 ja varoitus oli annettu pian kuulemistilaisuuden jälkeen. Varoitukseen oli kirjattu ne ratkaisun perusteena olleet seikat, jotka olivat olleet tiedossa jo ennen kuulemista, sekä seikat, joista valittajaa oli kuultu. Hallinto-oikeus arvioi, että yksin se, että päätös varoituksen antamisesta oli annettu pian kuulemistilaisuuden jälkeen, ei osoita että virkamiehen kuulemisvelvoitetta olisi rikottu. Sen sijaan se, että varoitukseen oli kirjattu kuulemisessa esitetyt lausumat, osoitti, että päätös oli tehty A:n kuulemisen jälkeen. Hallinto-oikeus arvioi, ettei päätöksen voitu katsoa syntyneen virheellisessä järjestyksessä kuulemisvirheen perusteella.

Hallinto-oikeus totesi myös, että työnantaja voi edellyttää virkamieheltä työantajan osoittaman lääkärin todistuksen, mikäli työnantaja perustellusta syystä katsoo, ettei sairauslomaa voida hyväksyä virkamiehen esittämän lääkärintodistuksen mukaan. Hallinto-oikeus arvioi, että A:n aikaisemmista sairauslomista johtuen työnantaja oli voinut edellyttää työterveyslääkärin todistusta jokaisesta poissaolosta. Koska A oli ollut poissa töistä esittämättä kahdelta päivältä lainkaan lääkärintodistusta ja koska A:n esittämät lääkärintodistukset eivät olleet työnantajan nimeämän työterveyslääkärin tai hänen sijaisenaan toimivan työterveyslääkärin antamia, voitiin A:n katsoa toimineen vastoin virkavelvollisuuksiaan ja laiminlyöneen niitä. A:n selvitystä siitä, ettei hän heikon terveydentilansa vuoksi ollut kyennyt menemään lääkäriin 19.8.2013 ja 23.10.2013 heikon terveydentilansa vuoksi ei ollut pidettävä uskottavana.

 

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

 

Lainvoimainen.

 

Valtion_virkamieslaki_23_a_§

Valtion_virkamieslaki_24_§

Valtion_virkamieslaki_53_§_2_momentti

Valtion _virka-_ja_ työehtosopimus_8_§