Valtioneuvoston päätös VM/2021/69

« Valtioneuvoston yleisistunto 12.5.2021 13.00

Valtiovarainministeriö

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2022–2025

Ministeri
Matti Vanhanen
Esittelijä
Sami Yläoutinen, Osastopäällikkö, budjettipäällikkö p.+35 8295530320
Asia

Julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) asetetaan monivuotiset tavoitteet julkisen talouden rahoitusasemalle, julkiselle velalle ja julkisille menoille, sekä tavoitteet julkisen talouden alasektoreiden rahoitusasemille (liite 1). MTO-tavoite pidetään ennallaan. JTS sisältää myös Suomen vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. JTS sisältää valtiontalouden kehyspäätöksen. Suomen talouden ja finanssipoliittisten tarpeiden kokonaiskuva poikkeaa mm. koronavirustilanteen myötä merkittävästi siitä, mikä tilanne oli syksyllä 2019 vaalikauden kehystä asetettaessa. Osana puoliväliriihen ratkaisuja hallitus on päättänyt korottaa vaalikauden kehystä vuosille 2022–2023. Kehystä korotetaan 900 milj. euroa v. 2022 ja 500 milj. euroa v. 2023. Koronaan liittyvät välittömät ns. terveysturvallisuuden kustannukset katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina v. 2021–2023. Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus päätti menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 milj. eurolla vuodesta 2023 alkaen. Sikäli kun säästö kohdistuu menoihin, jotka määräytyvät valtuusbudjetoinnin kautta, säästö toteutuu määrärahoissa täysimääräisesti vasta vuoden 2023 jälkeen. Osana 370 milj. euron kokonaisuutta on 20 milj. euron matkakuluihin kohdistuva säästö. Säästöt (pl. matkustussäästö ja toimistotilasäästö) esitetään liitteessä 3. Matkustussäästö esitetään liitteessä 4. Lopulliset kohdennukset tehdään JTS 2023–2026 valmistelun yhteydessä. Kuntatalouden menorajoitetta ei aseteta JTS:ssa, sillä hyvinvointialueiden perustamisesta johtuen menorajoitteen seuranta ei enää v. 2023 ole mielekästä. JTS:ssa on pyritty huomioimaan sote-uudistuksen keskeiset vaikutukset valtion- ja kuntatalouteen. Uudistus muuttaa julkisten menojen ja tulojen rakennetta vuodesta 2023 alkaen. Sote-uudistukseen liittyvät laskelmat ovat vielä alustavia ja ne tulevat tarkentumaan julkisen talouden suunnitelman 2023–2026 valmistelun yhteydessä. Liitteessä 2 on todettu hallituksen neuvottelun 29.4.2021 jälkeen tehdyt tarkistukset.

Esitys
Valtioneuvosto tekee päätöksen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025
Vaikutukset
TALOUDELLISET: Valtion budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 63,8 mrd. v. 2022. Sote-uudistuksesta johtuvan rakenteisen muutoksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee n. 13,4 mrd. eurolla vuodesta 2023 alkaen. Vuosina 2023–2025 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan keskimäärin n. 75,0 mrd. euroa vuoden 2022 hintatasossa. Budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 56,2 mrd. euroa v. 2022. Budjettitalouden tulot kasvavat sote-uudistuksesta johtuen v. 2023. Kaiken kaikkiaan kunnilta valtiolle siirtyy verotuloja tämänhetkisen arvion mukaan vuositasolla n. 14,2 mrd. euroa. Kehyskauden lopussa v. 2025 tulojen arvioidaan olevan 72,3 mrd. euroa. Budjettitalouden alijäämän ennakoidaan olevan 7,6 mrd. euroa v. 2022 ja 6,7 mrd. euroa v. 2025. Valtionvelan arvioidaan kasvavan n. 145 mrd. euroon v. 2022. Kehyskauden lopussa v. 2025 valtionvelaksi arvioidaan n. 167 mrd. euroa. Kansantalouden tilinpidon mukaiseksi julkisen talouden alijäämäksi ennustetaan 2,9 % suhteessa BKT:hen v. 2022. Vuonna 2025 alijäämä olisi 1,6 % suhteessa BKT:hen. Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen kasvaa koko kehyskauden ja on ennusteen mukaan 75,6 % suhteessa BKT:hen v. 2025.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen