FI SV

Saavutettavuus

Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Kansallinen saavutettavuuslainsäädäntö pyritään samaan voimaan 1.9.2018.

Saavutettavista digitaalisista palveluista hyötyvät kaikki käyttäjät. Saavutettavuuden edistäminen on olennainen osa julkisen hallinnon palveluiden digitalisointia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. Saavutettavuusdirektiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuuden minimitasosta sekä keinoista, joilla saavutettavuuden toteutumista valvotaan.

Saavutettavuusdirektiivin tavoite on:

edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa
luoda Euroopan laajuiset yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudelle
parantaa digitaalisten palveluiden laatua
parantaa Euroopan unionin saavutettavuuden toteuttamisen sisämarkkinoita.

Suomessa saavutettavuusdirektiivin vaatiman kansallisen lainsäädännön valmistelu on valtiovarainministeriön vastuulla. Hallituksen esityksen luonnos laiksi digitaalisten palveluiden tarjoamisesta on annettu eduskunnalle 3.5.2018 asti. Saavutettavuusvaatimusten lisäksi lakiluonnoksessa esitetään julkiselle hallinnolle velvoitetta tarjota asiakkailleen mahdollisuutta asioida ja viestiä viranomaisen kanssa sähköisesti.

Mitä saavutettavuus on?

Saavutettavuus liittyy digitaalisiin palveluihin, kun taas esteettömyys koskee fyysistä maailmaa. Saavutettavuusdirektiivissä saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää mitä niissä sanotaan.

Jotta saavutettavuus toteutuisi, digitaalisten palvelujen suunnittelussa tulee hyödyntää sellaisia käytäntöjä, teknologioita ja menetelmiä, joilla turvataan palveluiden käyttö erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisten apuvälineiden kanssa. Saavutettavuus on siis huomioitava jo palvelun hankintavaiheessa.

Saavutettavuus kuuluu yhtenä osana suunnittele kaikille -periaatteeseen, joka tarkoittaa erilaisten käyttäjien ja heidän tarpeiden huomioimista jo palvelun suunnitteluvaiheesta alkaen. Tällä pyritään varmistamaan kaikille käyttäjille tasavertaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita riippumatta kuulo- tai näkökyvystä, motorisista vaikeuksista tai muista toimintarajoitteista

Keitä saavutettavuusvaatimukset koskevat?

Saavutettavuusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvat julkisen hallinnon ja julkista hallintotehtävää hoitavien organisaatioiden verkkosivustot ja mobiilisovellukset sekä lähes kaikki näiden sisällöt. Saavutettavuusvaatimukset koskevat seuraavia:

valtion viranomaiset ja liikelaitokset (esim. ministeriöt ja virastot)
kunnalliset viranomaiset, mukaan lukien liikelaitokset ja koulut
osa eduskunnan virastoista ja Tasavallan presidentin kanslia
julkisoikeudelliset yhdistykset (kuten SPR, ylioppilaskunnat ja metsänhoitoyhdistykset)
itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (esim. Kela)
yliopistot, yliopistolain (558/2009) pykälässä tarkoitetut
ammattikorkeakoulut, ammattikorkeakoululaissa (932/2014) säädetyt
ortodoksinen kirkko ja ortodoksiset seurakunnat
lakisääteisiä tehtäviä hoitavat yhtiöt (esim. katsastuskonttorit, eläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöt)

Lisäksi lakiehdotuksessa saavutettavuusvaatimukset esitetään koskemaan myös seuraavia:

julkisoikeudelliset laitokset;
vahvan sähköisen tunnistuspalvelujen tarjoajien tunnistamiseen liittyvät digitaaliset palvelut; vaatimukset eivät kuitenkaan koske varsinaisen tunnistusvälineen esteettömyyttä
kolmannen sektorin organisaatiot, jotka saavat tukea viranomaisilta verkkosivujen tuottamiseen; vaatimukset eivät kuitenkaan koske järjestöjen saamaa ns. yleisavustusta
eräitä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien julkisten yritysten digitaalisia palveluja siltä osin kuin ne on tarkoitettu yleisölle.

Myös seuraavien tahojen digitaalisten palvelujen tulee 1.1.2021 olla saavutettavat siltä osin kuin niiden tarkoituksena on tarjota palvelua asiakkaille tai suurelle yleisölle:

luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetut luottolaitokset;
maksulaitoslain (297/2010) 5 §:n 2 kohdassa tarkoitetut maksulaitokset
sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut sijoituspalveluyritykset
vakuutusyhtiölain (521/2008) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut vakuutusyhtiöt sekä vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vakuutusyhdistykset.

Saavutettavuusvaatimusten soveltamisesta evankelis-luterilaiseen kirkkoon säädetään erikseen. Vaatimuksia ei tässä vaiheessa uloteta myöskään maakuntaviranomaisiin, koska maakuntauudistus on kesken eikä maakuntia koskevaa yleistä lainsäädäntö vielä ole.

Porrastettu aikataulu toteutukselle

Saavutettavuusdirektiivin toimeenpaneva kansallinen lainsäädäntö astuu voimaan arviolta 1.9.2018. Saavutettavuusvaatimuksia sovelletaan seuraavasti:

23.9.2018 jälkeen julkaistujen palveluiden ja sivujen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2019.
Ennen 23.9.2018 julkaistujen palveluiden ja sivujen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020.
Mobiilisovellusten pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.6.2021.
Eduskunnalle 3.5.2018 annetussa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että saavutettavuusvaatimukset eivät koskisi työpaikoilla käytettäviä intra- ja extranettejä. Muiden intra- ja extranettin osalta siirtymäaika on sama kuin muillakin digitaalisilla palveluilla.

Poikkeukset vaatimusten soveltamiseen

Saavutettavuusvaatimuksia ei sovelleta

kun digitaalinen palvelu suunnitellaan ja toteutetaan varhaiskasvatuksen, opetuksen tai koulutuksen yhteydessä rajatussa ryhmässä määräaikaisesti tai kokeiluluontoisesti, esimerkiksi oppilaiden tekemänä harjoitustyönä.
kun viranomainen tai palvelun tuottaja tarjoaa suoratoiston verkkosivustolla tai mobiilisovelluksessa, esimerkiksi kokouksen tai tilaisuuden. Jos tämä 23.9.2020 jälkeen julkaistaan tallenteena verkossa, sisällön pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukainen.
kokonaisuudessaan verkkokarttoihin ja karttasisältöihin, jos navigointikäyttöön tarkoitettujen karttojen olennainen tieto on saatavissa saavutettavassa digitaalisessa muodossa.
Yleisradion tuottamiin digitaalisiin palveluihin
kulttuuriperintökokoelmien teosten ilmentymiin, joita ei voida tehdä täysin saavutettaviksi
toimisto-ohjelmien tiedostomuotoihin, jotka on julkaistu ennen 23.9.2018, paitsi kun käyttäjä tarvitsee tällaisten tiedostojen sisältöä aktiivisiin hallinnollisiin prosesseihin. Koskee esimerkiksi PDF-tiedostoja, Microsoft Office - ja vastaavia avoimen lähdekoodin tiedostoja.
kolmannen osapuolen tuottamiin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten sisältöihin, joita viranomainen tai palveluntarjoaja ei rahoita, kehitä tai valvo. Tämä tarkoittaa esimerkiksi verkkosivuille upotettuja sosiaalisen median palveluiden syötteitä.

Tekniset vaatimukset organisaatioille

Digitaalisten palveluiden saavutettavuusvaatimukset koskevat havaittavuutta, hallittavuutta, ymmärrettävyyttä ja toimintavarmuutta.

Saavutettavuusdirektiivissä määritelty saavutettavuuden vähimmäistason määritellään eurooppalaisen standardin EN 301 549 saavuttavuuden huomioon ottamisesta julkisen sektorin tieto- ja viestintätekniikkahankinnoissa. Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset ovat ne, jotka on kuvattu eurooppalaisen standardin 301 549 luvuissa 9-11.
Käytännössä eurooppalaisen standardin tekniset vaatimukset perustuvat soveltuvin osin WCAG 2.0 -ohjeistukseen (Web Content Accessibility Guidelines. WCAG on kansainvälinen tekninen ohjeistus siitä, kuinka saavutettavuus toteutetaan verkkopalveluissa. WCAG on jaettu kolmeen vaatimustasoon: A, AA ja AAA. Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset perustuvat WCAG 2.0 -ohjeistuksen AA-tasoon.
Jos Euroopan unioni ei ole 23.12.2018 mennessä julkaissut yhdenmukaistettujen standardien viitetietoja, jotka sisältävät mobiilisovelluksia koskevat saavutettavuusvaatimukset, komissio täydentää eurooppalaista standardia EN 301 549 täytäntöönpanosäädöksellä. Se sisältää mobiilisovelluksia koskevat saavutettavuusvaatimukset.
Saavutettavuuden toteuttaminen ei saa aiheuttaa organisaatioille kohtuutonta rasitetta. Organisaation koko, resurssit ja luonne, palvelun käyttötiheys ja kesto, palvelun saavutettavuuden kustannukset ja hyödyt erityisesti vammaisille henkilöille ovat kriteereitä, joilla kohtuutonta rasitetta arvioidaan. Organisaation tulee perustella kohtuuttoman rasitteen käyttö saavutettavuusselosteessa (ks. alla).

Saavutettavuusseloste nähtäväksi palveluun

Saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että julkisen hallinnon digitaalisissa palveluissa on saatavilla saavuttavuusseloste yllä mainitun porrastuksen mukaisesti. Komissio antaa saavutettavuusselosteen yksityiskohtaisen mallin vuoden 2018 aikana. Selosteen tulee sisältää tiedon:

mitkä sisällön osat eivät ole saavutettavia, ja syyt siihen, sekä tieto mahdollisista tarjolla olevista saavutettavista vaihtoehdoista (kohtuuttoman rasitteen käyttö)
siitä, miten kuka tahansa voi ilmoittaa organisaatiolle, että sen verkkosivusto tai mobiilisovellus ei täytä säädettyjä saavutettavuusvaatimuksia, ja pyytää saavutettavassa muodossa tietoja, jotka ovat itselle omien etujen, oikeuksien tai velvollisuuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi oleellisia (organisaation saavutettavuusyhteystieto).
menettelystä, johon asiakas voi turvautua, jos hän saa ilmoitukseensa tai pyyntöönsä epätyydyttävän vastauksen (saavutettavuuden oikeussuojakeinot).

Saavutettavuuden valvonta

Saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että Euroopan unionin jäsenmaat valvovat miten direktiivin toimeenpano toteutuu sekä raportoivat komissiolle julkisen hallinnon palveluissa tehdyistä saavutettavuustoimenpiteistä.

Oikeus antaa saavutettavuuspalautetta ja tehdä saavutettavuusselvityspyynnön ja -kantelu astuu porrastetusti voimaan 23.9.2019 alkaen (ks. aikataulu yllä). Saavutettavuuspalautetta voi antaa palveluntarjoajalle havaitsemistaan saavutettavuusvaatimusten rikkomuksista. Saavutettavuusselvityspyyntö ja -kantelu on mahdollista tehdä valvontaviranomaiselle, jos on tyytymätön saamaansa vastaukseen tai vastaamisen aikatauluun

Suomessa saavutettavuuden valvonnasta vastaa 1.9.2018 alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Valvontavastuu siirtyy valtion lupa- ja valvontavirasto Luovalle sen aloittaessa toimintansa vuoden 2020 alussa.