Ministeri Tölli: Kuntavaikutusten arviointia tehostettava
Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli Normihankkeen loppuraportin luovutustilaisuus 18.2.2011, Säätytalo Arvoisat kuulijat,
Kunnilla on hyvinvointipalveluiden laaja järjestämisvastuu. Niiden perustehtävänä on huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista. Perustuslaissa kunnille säädetty itsehallinto on niiden toiminnan kulmakivi.
Kuntien toimintaa ohjataan lainsäädännöllä sekä resurssi- ja informaatio-ohjauksella. Raportissaan normihanketyöryhmä on kuvannut nykyisen ohjausjärjestelmän puutteita sekä esittänyt sitä koskevia kehittämisehdotuksia.
Normihanketyön punaisena lankana on ollut etsiä kuntien tuottavuuden parantamista estäviä pullonkauloja. Tulevaisuudessa tuottavuus on avainasia hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi. Toisin sanoen samalla rahalla tai jopa vähemmällä on saatava enemmän aikaan.
Kuntien toiminnan ohjaaminen on oma taiteenlajinsa. Toisaalta on huomioitava, että kunnille jää riittävästi liikkumatilaa toteuttaa velvoitteita paikalliset olosuhteet huomioiden. Toisaalta kuntien asukkaiden yhdenvertaisuus vaatii, että jokaiselle on tarjolla laadukkaita palveluja asuinpaikasta riippumatta.
Se on näkynyt lainsäädännössä pyrkimyksenä määrätä kunnille täsmällisiä velvoitteita tai kuntien asukkaille oikeus tiettyihin palveluihin. Laissa säädetty velvoite on pitänyt panna toimeen ilman, että kunnilla olisi ollut mahdollisuutta arvioida velvoitteen paikallista tarpeellisuutta tai kunnan omia voimavaroja suoriutua velvoitteesta.
Arvoisat kuulijat,
Nyt luovutetun raportin perusteella voidaan todeta, että kuntien ohjaus kaipaa yhteisiä pelisääntöjä. Ohjauksen tulisi olla yhtenäistä, selkeää ja vaikuttavaa. Nykyjärjestelmän puutteena ja ongelmana voidaan pitää lainsäädännön ja ohjauksen sirpaloitumista useille eri sektoriministeriöille, jolloin kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa ja vastuulla.
Normihanketyössä on kartoitettu kuntakentältä saadun palautteen perusteella tuottavuuden tehostamiskeinoja sekä normiesteitä, joihin tuottavuustyössä on usein törmätty. Ehdotuksista merkittävä osa koskee henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia, tehtävänkuvia ja niiden joustavoittamistarvetta.
Julkisen talouden kestävyyspaineet sekä henkilöstön saatavuuden turvaaminen edellyttävät uudenlaisia lähtökohtia kuntien henkilöstöä koskevaan sääntelyyn. Jatkossa kunnilla on oltava riittävästi harkintavaltaa päättää henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja tehtäviin vaadittavasta kelpoisuudesta.
Kelpoisuusvaatimuksista on tarpeen säätää tilanteissa, joissa on erityinen tarve taata henkilökunnan osaaminen tai varmistaa palvelunsaajien oikeusturva. Laajemmassa mittakaavassa taas liian yksityiskohtaiset henkilöstönormit ja kapea-alaiset kelpoisuusvaatimukset vaikeuttavat toimintojen tehokasta järjestämistä, rekrytointia sekä tehtävien ja työnjaon uudistamista. Tulevan hallituksen tulisikin sisällyttää hallitusohjelmaansa kuntien henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia kattava kokonaistarkastelu.
Toisena merkittävänä asiakokonaisuutena työryhmä on nostanut esiin tiedon saantiin, tietosuojaan ja tiedon luovutukseen liittyvät solmukohdat. Tietosuojalainsäädäntö asettaa omat rajoitteensa ja jopa esteitä sähköisten toimintojen kehittämiselle ja uudelleenorganisoinnille kunnissa.
Myös tietojärjestelmientekninen yhteentoimimattomuus on hankaloittanut toimintojen uudelleenjärjestelyjä. Siihen on tulossa helpotusta eduskunnan käsittelyssä olevan tietohallintolain myötä, jolla yhteensovitetaan koko julkisen sektorin tietojärjestelmät. Tosin sen jalkauttaminen vie oman aikansa.
Arvoisat kuulijat,
Osa työryhmän ehdotuksista on jo huomioitu kuntalain uudistustarpeita kartoittaneen työryhmän ehdotuksissa, jotka julkaistiin kaksi viikkoa sitten. Loput normihanketyöryhmän ehdotuksista vaativat jatkovalmistelua joko kyseisessä ministeriössä tai ministeriöiden yhteistyönä.
Erityisen hyvänä edistysaskeleena pidän kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan yhteyteen ehdotettua asiantuntijaverkostoa, joka käytännön tasolla valvoisi, että kuntia koskevissa esityksissä on huomioitu valtionohjauksen yleiset periaatteet.
Asiantuntijaverkosto arvioisi jo hyvissä ajoin valmisteltavaa ohjausta kuntien toiminnan, rahoituksen riittävyyden ja tuottavuuden näkökulmasta, siis eräänlaisin kuntasilmälasein. Kuntavaikutusten arviointi on haastava tehtävä ja valmistelijoiden tueksi tarvitaan tämän kaltaista asiantuntemusta.
Muutoinkin normihanketyöryhmässä tehty työ on hyvä alkusysäys tuottavuuden edistämisen kannalta ongelmallisten normien purkamiseksi. Jatkotyössä keskeistä on päästä tarkastelussa kuntien tuottavuuden kannalta merkittävämmälle saralle eli pohtimaan aidosti kuntien velvollisuuksia ja kuntalaisten oikeuksia.
Arvoisat kuulijat,
Moni työryhmän ehdotuksista antaa eväitä tulevan hallitusohjelman valmisteluun. Raportista haluan tässä yhteydessä vielä nostaa esiin tärkeän, mutta valitettavan harvoin keskusteluun nostetun asian: kuntavaikutusten arvioinnin.
Kunnille annettavista uusista ja laajentuvista tehtävistä päätetään hyvin pitkälti hallitusohjelmassa. Uusien tehtävien ja laatuvaatimuksien vaikuttavuuteen ei ole aina kiinnitetty riittävästi huomiota. On selvää, että tällaiseen ylellisyyteen ei jatkossa ole enää varaa. Siksi kuntavaikutusten arviointiin pitää kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
Jotta kokonaisuus sekä myös kuntien kantokyky tulisivat huomioiduksi, niin eri hallinnonalojen kuntiin kohdistuvat toimenpiteet tulisi koota yhdeksi kokonaisuudeksi. Se on välttämätöntä, jotta kuntien velvoitteiden lisäykset tai muut kuntiin vaikuttavat toimenpiteet kustannusvaikutuksineen pystytään arvioimaan kokonaisvaltaisesti.
En näkisi huonona, että tulevaan hallitusohjelmaan otettaisiin kirjaus, jolloin tehtäisiin kattava kartoitus kunnille säädetyistä tehtävistä ja velvoitteiden sisällöstä sekä arvioidaan mahdollisuus velvoitteiden vähentämiseen, jotka tästä työstä on rajattu pois.
Kiitän työryhmää hyvästä pohjatyöstä.