Saavutettavuudesta hyötyvät kaikki

Verkkosivustojen saavutettavuus sisältää sekä teknistä että kognitiivista saavutettavuutta. Tekninen saavutettavuus tarkoittaa hyvää teknistä tasoa ja takaa sivustojen toimivuuden myös apuvälineillä ja -ohjelmistoilla. Kognitiivinen saavutettavuus taas on sivustojen ja palveluiden helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä.

Saavutettavuusdirektiivi ja sen pohjalta muotoiltu kotimainen saavutettavuuslainsäädäntö asettavat vaatimukset vain tekniselle saavutettavuudelle ja senkin osalta vain minimitasolle.

Lain määräämät saavutettavuusvaatimukset koskevat ennen kaikkea viranomaisia. Julkishallinnon verkkosivustojen saavutettavuus varmasti paraneekin lähivuosina. Ongelmaksi kuitenkin jää miten digitaalisten palveluiden kognitiivisesta saavutettavuudesta huolehditaan.

Helppo käyttää – kaikille hyvä

Etenkin viranomaisten digipalveluiden tulisi lähtökohtaisesti olla helppokäyttöisiä ja niiden sisältöjen helposti ymmärrettäviä. Siitä hyötyisivät kaikki – erityisesti ne käyttäjät, joilla on haasteita muistitoiminnoissa, oman toiminnan ohjauksessa, oppimisessa ja ymmärtämisessä, tarkkaavuuden suuntaamisessa, kielellisissä kyvyissä ja lukutaidossa sekä itse havaitsemisessa tai kohteen tulkinnassa.

Helppokäyttöisyyteen vaikuttavat sivuston rakenne sekä sivustolla esitettävän informaation määrä ja esittämistapa. Sivustoilla kannattaa käyttää tekstisisältöä tukevia kuvia ja videoita. Olennaista on myös tarjota sivuston käyttämisen helpottamiseksi muistia tukevia vihjeitä ja ohjeita sekä korostaa visuaalisesti sivun olennaista sisältöä, unohtamatta miten tämä tuodaan esiin vaihtoehtoiselle tavalla sokeille henkilöille.

Pitää myös olla ymmärrettävä

Palvelun käyttöliittymän helppokäyttöisyys ei riitä, jos sen sisältöä on vaikea ymmärtää. Sekä tekstisisältöön että tekstin muotoiluun on kiinnitettävä huomiota. Joissain tapauksissa verkkosivustoilla on järkevää käyttää selkokieltä. Kognitiivinen saavutettavuus on muistettava myös esimerkiksi videoiden rakenteessa. 

Entä kaikki lainsäädännön ulkopuoliset?

Saavutettavuuslainsäädäntö koskee viranomaisia ja muita toimijoita, esimerkiksi järjestöjä, joilla on julkishallinnollinen tehtävä tai jotka täyttävät julkisoikeudellisen laitoksen määritelmän.

Saavutettavuusvaatimukset koskevat myös järjestöjä, jotka ovat saaneet julkista rahoitusta verkkosivustojen uudistamiseen tai tuottamiseen.

Lainsäädännön ulkopuolelle jäävät siis valtaosa yrityksistä ja osa järjestökentän toimijoista.  

Samanaikaisesti Suomessa on paljon henkilöitä, jotka haluaisivat käyttää monipuolisesti eri elämänalueiden digipalveluja, mutta eivät kykene sitä tekemään huonon saavutettavuuden takia.

Suotavaa olisi, että nekin toimijat, jotka eivät kuulu saavutettavuuslain piiriin, huomaavat saavutettavuuden merkityksen. Saavutettavuuden parantamista voi ajatella myös myyntivalttina.

Ehdotukset saavutettavuuden parantamiseksi