Miten digitaalisuus vaikuttaa arkeen?

Tulevaisuudessa digitaidoista on yhä enemmän tulossa jokaiselta vaadittava kansalaistaito. Esimerkiksi Tanskassa lainsäädäntö on määrittänyt ihannekansalaiseksi digikansalaisen, joka käyttää kaikkia julkisia palveluja ensisijaisesti digitaalisina. 

Digitaitojen opettelu kuin uuden kielen opettelua

Tutkijat ovat verranneet digitaitojen opettelua uuden kielen opetteluun, jossa pyritään digitaaliseen lukutaitoon. Nuoret ovat oppimisessa etulyöntiasemassa syntyessään ympäristöön, jossa laitteet ja niiden erilaiset käyttömahdollisuudet ovat helposti tarjolla.

Myöhemmässä iässään digitaalista käyttöä opettelevia voidaan luonnehtia maahanmuuttajiksi, joille uuden kielen opettelu on hitaampaa ja työläämpää kuin nuorille. Toisaalta nuorten osaamista ”diginatiiveina” liioitellaan: tutkimusten mukaan nuorten keskuudessa on suuria eroja laitteiden luovassa ja kehittävässä sekä hallitsemattomassa käytössä.

Digikuilujen tutkimus ollut yksipuolista

Digitaalisiin kuiluihin liittyvä kansainvälinen tutkimus on keskittynyt paljon siihen, keillä on tai ei ole pääsyä tietokoneisiin ja mobiililaitteisin. Se on ollut pääpaino myös julkisessa keskustelussa. Edelleen ajatellaan, että verkkoyhteyden tai päätelaitteen tarjoaminen jokaiselle poistaa osallistumisen ongelmat tulevaisuudessa. Harvinaisiksi ovat jääneet selvitykset siitä, mitä hyötyä tai haittaa eri liitteistä tai niiden eri käyttötarkoituksista on.

Julkisten palveluiden kehittyessä kohti digipalvelujen ensisijaisuutta meidän on kysyttävä monta kysymystä.

• Ketkä hyötyvät digitaalisesti tarjottavista palveluista ja ketkä jäävät marginaaliin?
• Miten yhteiskunta pitää huolta kansalaisten osallisuudesta ja osaamisen jatkuvasta kehittämisestä?
• Miten digitaalinen käyttö ja lisääntyvä teknologiavälitteinen vuorovaikutus muuttavat kulttuuriamme?
• Millaista toimijuutta digikäyttö lisää? Olemmeko käyttäjinä passiivisia mediasisältöjen kohteita ja kuluttajia vai pystymmekö käyttämään digitaalisuutta luovuutemme jatkeena ja uuden tuottamisen välineenä?

Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintaan on osallistunut viisi tutkijaa: taloussosiologi, sosiologi, palvelumuotoilun tutkija, kulttuuriantropologi ja aikuiskasvatustieteilijä. He ovat kartoittaneet tutkimustensa kautta ja neuvottelukunnan keskusteluissa kuulleet kansalaisten ja ammattilaisten huolenaiheita julkisten palveluiden digitalisaatioon liittyen.

Ehdotukset tutkimuksen edistämisestä