FI SV

Pääomamarkkinat

Arvopaperimarkkinoiden toiminta

Arvopaperimarkkinoiden kautta yritykset ja tietyt julkisyhteisöt saavat toimintaansa varten pääomaa sekä rahoitusta ja ylläpitävät toimintansa vaatimaa pääoma- ja rahoitusrakennetta.

Pääomaa ja rahoitusta tarvitsevat laskevat liikkeeseen arvopaperimarkkinoilla rahoitusvälineitä, kuten osakkeita ja joukkovelkakirjoja. Sijoittajat, kuten sijoitusrahastot, yritykset ja muut yhteisöt sekä kotitaloudet, joilla on varoja sijoitettaviksi, ostavat rahoitusvälineitä liikkeeseenlaskijoilta tai markkinoilta. Arvopaperimarkkinoilla kaupan olevia rahoitusvälineitä vaihdetaan liikkeeseenlaskun jälkeen jälkimarkkinoilla, joilla pääoman sekä muun rahoituksen tarve ja ylijäämä kohtaavat. Arvopaperimarkkinoiden toiminnassa keskeisiä ovat myös markkinapaikat ja niiden ylläpitäjät sekä sijoituspalvelun tarjoajat. Sijoituspalvelun tarjoajat välittävät rahoitusta, neuvovat rahoitusta tarvitsevia liikkeeseenlaskijoita ja sijoittajia sekä toimivat näiden lukuun. Niitä sijoittajia, joita valvotaan lakiin perustuen, kuten rahastoyhtiöitä ja vakuutusyhtiöitä, koskee erityislainsäädäntö. Esimerkkejä ovat näiden sijoittajien sijoitustoimintaa ja tiedonantovelvollisuuksia koskeva sääntely.

Arvopaperimarkkinat on kattavasti säännelty. Useimmat Suomen lait ja asetukset perustuvat EU-sääntelyyn. Lisäksi arvopaperimarkkinoita ja markkinoilla toimivia koskevat useat EU-säädökset, joita sovelletaan suoraan, ilman kansallista täytäntöönpanoa.

Tiedonantovelvollisuus markkinoilla

Arvopaperimarkkinoiden toimijoita koskevat useat tiedonantovelvollisuudet. Niiden avulla ylläpidetään sijoittajien luottamusta markkinoiden toimintaan, markkinoiden avoimuutta ja tasapuolisuutta sekä estetään markkinoiden väärinkäyttöä. Liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuudella pyritään varmistamaan, että sijoittajien saatavilla ovat arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavat tiedot. Kun arvopaperia tarjotaan yleisölle, sijoittamista harkitseville on annettava sijoituspäätöstä varten tarpeelliset tiedot. Liikkeeseenlaskun ja arvopaperin markkinoille tulon jälkeen liikkeeseenlaskijan on annettava sijoittajille tietoa ns. jatkuvan tiedonantovelvollisuuden mukaisesti arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavista seikoista. Sen on lisäksi julkaistava ns. säännöllisen tiedonantovelvollisuuden mukaisesti tilinpäätös ja osavuosikatsauksia. Sijoittajaa, jolla on huomattava omistus- tai ääniosuus listayhtiöstä, koskee lisäksi ilmoitusvelvollisuus (ns. liputusvelvollisuus) omistuksestaan. Sijoittajaa ja liikkeeseenlaskijaa koskevat myös tietyt velvollisuudet, kun listayhtiöstä tehdään julkinen ostotarjous.

Kirjanpito- ja tilinpäätössääntely ohjaavat arvopaperin liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuutta ja sen taloudellisen raportoinnin luotettavuutta. Listayhtiöiden tilintarkastusta ja hyvää hallinnointia (ns. corporate governance) koskeva sääntely, itsesääntely ja käytännöt vaikuttavat myös keskeisesti arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettuun luottamukseen.

Markkinoiden väärinkäyttö

Luottamusta markkinoiden puolueettomaan ja tehokkaaseen toimintaan pyritään ylläpitämään säännöksillä markkinoiden väärinkäytöstä.

Niillä tarkoitetaan ennen kaikkea markkinoiden väärinkäyttödirektiivissä ja -asetuksessa säänneltyjä sisäpiirisäännöksiä, markkinoiden manipulointia koskevia kieltoja sekä pörssiyhtiöiden jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskevaa sääntelyä. Lisäksi markkinoiden väärinkäyttösääntelyyn sisältyvät esimerkiksi epäilyttäviä liiketoimia koskevat raportointivelvollisuudet ja sijoitussuosituksia koskevat säännökset. Sääntelyllä pyritään ennaltaehkäisyn lisäksi turvaamaan riittävän vakavat seuraamukset säännöksiä rikottaessa. Markkinoiden väärinkäytöstä voi aiheutua joko hallinnollisia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia. Katso laajemmin rahoitusmarkkinoilla sovellettavasta seuraamusjärjestelmästä osiossa talousrikollisuuden torjunta.

Markkinoiden väärinkäyttöä pyritään estämään myös EU:n viitearvoasetuksella.

 

Sivun yhteyshenkilöt: Janne Häyrynen, Jesse Collin, Jonna Kuparinen

[email protected]
 

Sijoituspalvelujen ja -rahastojen tarjoaminen

Sijoituspalvelun tarjoamista ja sijoituspalveluyrityksiä säännellään sijoituspalvelulaissa (747/2012). Sijoituspalvelujen tarjoaminen edellyttää toimilupaa. Luottolaitokset saavat kuitenkin tarjota sijoituspalveluja omalla luottolaitostoimiluvalla. Rahastoyhtiöt ja vaihtoehtorahastojen hoitajat voivat myös tarjota laissa säädettyjä sijoituspalveluja toimilupaansa erikseen kirjatun mukaisesti.

Rahastoyhtiön toimiluvasta, sijoitusrahastojen hoitamisesta ja asiakkaalle annettavista tiedoista sekä sijoitusrahaston sääntöihin otettavista määräyksistä merkintöjen ja lunastusten hoitamiseksi säädetään sijoitusrahastolaissa (213/2019). Vaihtoehtorahastojen hoitajan toimiluvasta tai rekisteröinnistä sekä vaihtoehtorahastojen hoitamisesta ja asiakkaalle annettavista tiedoista säädetään laissa vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014).

Joukkorahoitus

Suomessa joukkorahoituksen välittämisestä kansallisesti on säädetty joukkorahoituslaissa (734/2016). Laissa on erikseen säädetty lainamuotoisesta ja sijoitusmuotoisesta joukkorahoituksesta.

Euroopan komissio on antanut 8.3.2018 ehdotuksen joukkorahoitusasetukseksi ja ehdotuksen direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU muuttamiseksi. Ehdotusten käsittely ei vielä ole valmistunut keväällä 2019. Asetuksella säädettäisiin erityisesti sähköisen joukkorahoitusalustan kautta tapahtuvasta laina- tai sijoitusmuotoisesta joukkorahoituksesta. Euroopan laajuisen sääntelyn tavoitteena on mahdollistaa joukkorahoituksen välittäminen myös rajat ylittävästi.

 

Sivun yhteyshenkilöt: Janne Häyrynen, Paula Kirppu, Tiina Heinonen, Jesse Collin

[email protected]
 

Kestävä rahoitus

Rahoitusmarkkinat ovat muutoksen edessä. Vastuullisuustekijöitä painotetaan entistä enemmän sijoituspoliitikoissa. Lisäksi rahoitusmarkkinoilla on havahduttu riskeihin, jotka nousevat ilmastonmuutoksesta, ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Keskusteluun ovat nousseet ESG-tekijä eli näkökulmat, jotka huomioivat ympäristön, sosiaalisen ja hallinnon ulottuvuudet (environmental, social and governmental factors).

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tarvitaan myös rahoitusta. Yksinään julkinen pääoma ei riitä ilmastorahoitukseen. Kestävällä rahoituksella pyritään tukemaan kestävää talouskasvua ja myös ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimenpiteitä.

EU-instituutioissa on myös herätty markkinamuutokseen. Euroopan komissio julkaisi 8.3.2018 Kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman (KOM(2018) 97 lopullinen). Toimintasuunnitelma sisältää kymmenen eri toimea.

Komissio julkaisi 24.5.2018 kolme lainsäädäntöehdotusta liittyen toimintasuunnitelmaan. Ensimmäisellä lainsäädäntöehdotuksella (KOM(2018) 355 lopullinen) luodaan EU:n rahoitusmarkkinoilla kaksi vähähiilistä viitearvotyyppiä. Toisella lainsäädäntöehdotuksella (KOM(2018) 354 lopullinen) lisätään institutionaalisille sijoittajille ja omaisuudenhoitajille tiedonantovelvollisuuksia kestävyysriskeistä ja muista kestävyyteen liittyvistä näkökulmista. Näistä kahdesta lainsäädäntöehdotuksesta saavutettiin poliittinen sovinto EU:ssa kevättalvella 2019. Kolmannella lainsäädäntöehdotuksella (KOM(2018) 353 lopullinen) luotaisiin EU-luokitusjärjestelmä kestäville investoinneille.

Komission kestävän rahoituksen hankekokonaisuus on vielä melko alussa ja toimintasuunnitelman toimia tullaan julkistamaan myös tulevaisuudessa.
 

Sivun yhteyshenkilö: Milla Kouri, Jonna Kuparinen, Tarja Kotkavuo

[email protected]