Talousrikollisuuden torjunta

Rahanpesulla tarkoitetaan rikoslain (39/1889) 32 luvun 6–10 §:ssä tarkoitettua toimintaa.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen sääntely ja toiminta

 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n yhteydessä toimiva hallitusten välinen toimintaryhmä FATF (Financial Action Task Force) tekee rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaista kansainvälistä yhteistyötä. Ryhmä kehittää ja antaa suosituksia sekä seuraa niiden täytäntöönpanoa jäsenmaissa vuosittaisilla kyselyillä ja määräajoin tehtävillä maa-arvioinneilla.

Suomi on ollut FATF:n jäsen vuodesta 1991. FATF on julkaissut vuodesta 1990 alkaen 40 rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen suositusta. FATF:n jäsenvaltiot ovat poliittisesti sitoutuneet noudattamaan suosituksia. Suositukset uudistettiin kokonaisuudessaan viimeksi vuonna 2012 ja niihin on sen jälkeen tehty yksittäisiä täsmennyksiä.

Suomen tuore maa-arviointi on valmistunut keväällä 2019 ja julkistettu 16.4.2019. Suomen maa-arvioinnin ensimmäistä seurantaraporttia on määrä käsitellä FATF:ssa kesäkuussa 2020.

Euroopan unionissa rahanpesudirektiivillä säännellään rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen. Niin sanottu neljäs rahanpesudirektiivi on vuodelta 2015 ja siihen tehty muutoksia viidennellä rahanpesudirektiivillä vuonna 2018. Lisäksi rahanpesun estämisestä säädetään myös niin sanotussa EU:n maksajan tiedot -asetuksessa.

Valtiovarainministeriö osallistuu Euroopan komission rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaiseen asiantuntijaryhmään (Expert Group on Money Laundering and Terrorist Financing), joka kokoontuu useita kertoja vuodessa. Asiantuntijaryhmä käsittelee rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ajankohtaisia kysymyksiä, kuten lainsäädännön täytäntöönpanoa, markkinailmiöitä ja kansainvälistä yhteistyötä.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevassa laissa säädetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, edistetään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen paljastamista ja selvittämistä sekä tehostetaan rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia. Lainsäädäntö perustuu rahanpesudirektiiviin ja FATF:n voimassa oleviin suosituksiin.

Valtioministeriöllä on valmisteluvastuu rahanpesun estämistä koskevasta laista. Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö toimivat kansallisina viranomaisina, jotka sovittavat yhteen kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion laadintaa. Valtiovarainministeriö vastaa rahanpesun riskiarvion ja sisäministeriö terrorismin rahoittamisen riskiarvion laadinnasta.

Rahanpesun estämistä koskevan lain mukaisia ilmoitusvelvollisia valvovia viranomaisia ovat Finanssivalvonta, mannermaan rahapelitoiminnan osalta Poliisihallitus, tilintarkastajien osalta Patentti- ja rekisterihallitus ja muiden ilmoitusvelvollisten osalta aluehallintovirasto. Lisäksi asianajajayhdistys valvoo asianajajia.

Sisäministeriöllä on valmisteluvastuu rahanpesun selvittelykeskuksesta annetusta laista. Rahanpesun selvittelykeskus toimii keskusrikospoliisin yhteydessä. Suojelupoliisin tehtävänä on ennaltaehkäistä ja torjua kaikkein vakavimpia kansallisen turvallisuuden uhkia mukaan lukien terrorismia.

Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jossa rikollisesta tai laittomasta alkuperästä olevat varat pyritään kierrättämään laillisen maksujärjestelmän läpi varojen tosiasiallisen luonteen, alkuperän tai omistajien peittämiseksi. Terrorismin rahoittamisella tarkoitetaan laillista tai laitonta alkuperää olevien varojen hankkimista tai keräämistä terroristiseen tarkoitukseen.

Sivun yhteyshenkilö: Jaana Vehmaskoski

[email protected]

Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä

Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä perustuu Suomessa suureksi osaksi EU-sääntelyyn. Jäsenvaltioita velvoitetaan säätämään, millaisia hallinnollisia seuraamuksia määrätään silloin kun rikotaan joko suoraan sovellettavia EU-asetusten säännöksiä tai EU-direktiivien pohjalta laadittuja kansallisia säännöksiä.

Jäsenvaltiot voivat halutessaan säätää hallinnollisten seuraamusten sijasta rikosoikeudellisista seuraamuksista. Vahingonkorvausoikeudellisten seuraamusten säätäminen on jätetty pääsääntöisesti jäsenvaltioiden itse harkittavaksi.

Rahoitusmarkkinoiden seuraamusjärjestelmä perustuu Suomessa EU-säädösten mukaisesti laajaan hallinnollisten seuraamusten soveltamisalaan. Hallinnollisia seuraamuksia ovat rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu. Seuraamusmaksut voivat olla oikeushenkilöiden osalta enimmillään 15 % konsernin liikevaihdosta ja luonnollisten henkilöiden osalta 5 miljoonaa euroa.

Hallinnolliset seuraamukset määrää Finanssivalvonta. Finanssivalvonnan määräämistä seuraamuksista voi valittaa Helsingin hallinto-oikeudelle.

Tietyt vakavimmat teot ja laiminlyönnit on myös kriminalisoitu joko rahoitusmarkkinalainsäädännössä tai rikoslaissa. Esimerkiksi rikoslain 51. luku sisältää säännökset sisäpiirintiedon väärinkäytöstä, kurssin vääristämisestä sekä arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta. Useisiin rahoitusmarkkinasäännöksiin sisältyy myös omat vahingonkorvaussäännökset.

Sivun yhteyshenkilö: Janne Häyrynen

[email protected]

Lisätietoa

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä ja selvittämisestä

FATF

FATF Suomen maa-arvio - Finland's measures to combat money laundering and terrorist financing

Neljäs rahanpesudirektiivi

Viides rahanpesudirektiivi

Toinen maksajan tiedot -asetus

Euroopan pankkivalvontaviranomaisen raportit

Baselin pankkivalvontakomitea

Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelma

Rahanpesun selvittelykeskus (Keskusrikospoliisi)