Kokemustenvaihtotilaisuus 13.5.: Robotiikkaan, analytiikkaan ja tekoälyyn liittyvät kokeilut ovat päässeet vauhtiin

Maanantai 13.5.2019 klo 09.00 –  12.00

Valtiovarainministeriö

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sekä valtiovarainministeri Petteri Orpo avasivat syyskuussa 2018 alussa rahoitushaun, jolla kannustettiin valtion virastoja yksinkertaistamaan ja automatisoimaan prosessejaan. Ministeriöillä, virastoilla ja laitoksilla oli mahdollisuus hakea erityisrahoitusta tuottavuutta edistäviin hankkeisiin. Erityisrahoitushaulla rahoitettiin sekä valmiiksi suunniteltuja, heti toimeenpantavia hankkeita että uuden toimintamallin tai teknologiaratkaisun toiminnan todentamiseen tähtääviä hankkeita.

Aika: 13.5.2019, klo 9.00–12.00
Paikka: Paja, Mariankatu 9, Helsinki

Katso tilaisuuden tallenne

Rahoitushakuun tuli 54 hakemusta uuden toimintamallin tai teknologiaratkaisun todentamiseen tähtääviltä hankkeilta, joista 31 sai rahoitusta. Näistä kaksitoista hanketta kertoo hankkeestaan, sen tilanteesta, etenemisestä, tähän mennessä saaduista opeista. Tilaisuudessa on varattu aikaa myös keskustelulle.

Tilaisuuden ohjelma:

9.00 avaus
9.10–9.35 neljän kokeilun esittely (kukin noin 5 min)
9.35–10.05 tutustuminen kokeilujen ständeihin ja kahvitarjoilu
10.05–10.30 neljän kokeilun esittely (kukin noin 5 min)
10.30–11.00 tutustuminen kokeilujen ständeihin
11.00–11.25 neljän kokeilun esittely (kukin noin 5 min)
11.25–11.35 päätössanat
11.35–12.00 tutustuminen kokeilujen ständeihin

Hankkeiden kuvauksia:

Etelä-Savon Ely-keskuksen kokeilussa testataan robotiikan ja tekoälyn hyödyntämistä digitaalisessa toimintaympäristössä yritysasiakkaan ensivaiheen palvelutarvekartoituksessa ja asiakasohjauksessa. Asiakas ohjataan helposti ja kiinnostavalla tavalla sekä tarkentavilla kysymyksillä oikeaan palveluun tai asiantuntijan luokse tai hakemusprosessiin. Samalla aktivoidaan ja rohkaistaan yrityksiä liiketoiminnan kehittämiseen. Menetelmä mahdollistaa palvelujen markkinoinnin ja viestinnän.

Oikeusministeriön kokeilussa selvitetään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia tukea valmistelijoiden työtä lausuntopalautteen käsittelyssä mm. luonnollisen kielen analysointimenetelmillä. Lopputuloksena on POC tekstinanalysointi- ja prosessointityökaluista, joilla lausuntokierrosten aiheuttamaa kuormitusta valmisteluhankkeissa voitaisiin avulla keventää. Hyvän hallintotavan mukaisesti toteutettuna lausuntomenettely on kuormittava prosessi, jonka toteutuminen laadukkaasti on sekä hallinnon että kansalaisyhteiskunnan etujen mukaista. Oikeusministeriö onkin pyrkinyt kehittämään lausuntomenettelyä rakentamalla sähköisen palvelun (lausuntopalvelu.fi) lausuntokierrosten toteuttamiseen. Tällä on pyritty avaamaan ja tehostamaan prosessia. Nykyinen rakenteinen lausuntopyyntöpohja lausuntopalvelussa mahdollistaa tehokkaamman tavan kerätä lausuntoja, mutta analysointi vaatii edelleen suuren määrän manuaalista työtä ja kuormittaa valmisteluhankkeita. Lausuntojen sähköinen muoto mahdollistaa kuitenkin entistä tehokkaampien analysointityökalujen hyödyntämisen.

Oikeusrekisterikeskus vastaanottaa vuosittain noin 12 000 viitteetöntä maksua. Näiden maksujen käsitteleminen on manuaalityötä. Kokeilussa tavoitteena on toteuttaa sähköpostilla tehtävät maksajatietokyselyt viitteettömien maksujen käsittelyrobotin, Viivin, avulla ja tarkistaa tiedot VTJ-tietojärjestelmästä. Lupu, lunastamattomien palautusten käsittelyrobotti taas hakee järjestelmästä lunastamattomia maksujen palautuksia ja tutkii palautuksen henkilötunnuksen perusteella, onko järjestelmässä avoimia asioita. Lunastamattomia palautuksia on tällä hetkellä odottamassa toimenpiteitä n. 10 000kpl ja viikoittain tulee lisää. Suurimpana hyötynä tässä on se, että asiakkaan aiemmin maksamat maksut tulevat käytetyksi uusille asioille sen sijaan, että ne tuloutetaan valtiolle. Asiakas hyötyy rahallisesti.

Palkeiden ensimmäisen hankkeen taustalla on se, että esimiestyön tiedolla työskentelyn haasteeksi on tunnistettu tiedon tehottomat käyttömahdollisuudet. Tieto on hajautuneena eri järjestelmiin ja raporteille. Tiedon käsittely hyödyntämiskelpoiseen ja visuaaliseen muotoon vie liikaa aikaa. Lisäksi olisi hyödyllistä saada hälytyksiä aiheista joihin esimiehen tulisi reagoida. Tämän johdosta Palkeet kehitti ratkaisua, jolla esimiestä helpotetaan tiedon haussa ja hyödyntämisessä. Digicontroller on nimitys ratkaisulle, jossa esimies voi pyytää keskustelukanavaa käyttämällä mitä tietoa on saatavilla ja saada tiedon visuaalisesti käyttöönsä. Lisäksi Digicontroller voi tarjota proaktiviisesti esimiehelle herätteitä raja-arvoista joiden perusteella tulisi käynnistää toimenpiteitä. Ratkaisulla tavoitellaan esimiehelle työajan säästöä ja mahdollistetaan parempaa tietoon perustuvaa johtamista.

Palkeiden ePalkkio-projektin tavoitteena on digitalisoida palkkionmaksun käsittelyn vaiheet palkkionsaajan tietojen tallennuksesta palkkion maksuun saakka. Tavoitteena on toteuttaa ulkopuolisten palkkionsaajien palkkiomaksuprosessin automatisointi. Palkeet käsittelee manuaalisesti n. 45 300 palkkiolaskua vuodessa. Asiakasviraston palkkionsaajat lähettävät laskun asiakasvirastolle, joka tarkastaa laskun oikeellisuuden ja lähettää laskun Palkeille jatkokäsittelyyn (tapahtumanhallintajärjestelmän kautta tai sähköpostilla) ja maksettavaksi. Laskut ovat pääosin skannattuja paperilomakkeita. Sähköinen asiointi poistaa manuaalisen käsittelyn ja lisää tuottavuutta.

Puolustusvoimien pääesikunnan kokeilussa tarkoituksena on kokeilla tekoälyn ja tekstianalytiikan hyödyntämistä osana palvelutikettien laatimista siten, että loppukäyttäjä kuvaa vapaamuotoisella tekstillä ongelmansa, josta tekoäly laatii tiketin, määrittää ongelman luokittelun ja tarjoaa eri ratkaisuja. Mikäli sopivaa ratkaisua ei löydy, ohjataan tiketti asiantuntijalle.

Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikön ja Iris.ai:n yhteisessä hankkeessa on tarkoitus tehostaa riskinarvioinnin prosessin tiedonhaun vaihetta Iris.ai-tekoälyassistentin avulla. Hankkeessa yhdistetään riskinarvioinnin käyttämät tietolähteet Iris.ai:n avointen tietolähteiden rinnalle, jolloin Iris.ai hakuprosessinsa tuloksena pystyy palauttamaan riskinarvioinnin tutkijoille relevanttia materiaalia myös maksumuurin takana olevista tieteellisistä lehdistä. Kun haluttujen tietokantojen yhdistäminen onnistuu ja tutkijat alkavat käyttää työkalua tehokkaasti, tiedonhakuun käytetty aika vähene ja riskinarvioinnin yksikön resursseja voidaan suunnata tehokkaammin.

Ruokaviraston sertifiointipäätösten automatisoinnissa on tavoitteena automatisoida monimutkainen päätöksenteko. Tuloksia verrataan laatuvaatimuksiin, jotka on syötetty tietojärjestelmään ja tämän jälkeen järjestelmä muodostaa automaattisesti valituskelpoisen päätöksen.

Ruokaviraston kolmas kokeilu on Puheentunnistus lihantarkastukseen. Elintarviketarkoituksessa teurastettavat eläimet tarkastetaan teurastamoissa ja pienteurastamoissa niiden elintarviketurvallisuuden varmistamisen vuoksi. Lihantarkastuksen suorittaa tarkastuseläinlääkäri, joka voi käyttää apunaan lihantarkastajia. Tämän kokeilun tavoitteena on kehittää teurastamoissa ja pienteurastamoissa tapahtuvaa lihantarkastusta siirtymällä kirjaamaan lihantarkastuslöydökset puheentunnistuksen avulla. Ensisijaisena tavoitteena on kokeilla puheentunnistuksen soveltuvuutta ja luotettavuutta lihantarkastusolosuhteisiin, joissa on huomioitava mm. melun ja ilman kosteuden vaikutukset. Puheentunnistussovellusta täytyy pystyä käyttämään teurastamon tiloissa etänä eli puheen sanelu mikrofoniin tapahtuu etäällä siitä päätelaitteesta, jolla tuotetun tekstin viimeistely tapahtuu. Tarkastustulos eläimestä on ainutkertainen ja tämän vuoksi tiedon tallentumisen luotettavuudella on tärkeä merkitys. Jatkossa tavoitteena on tuottaa raportteja sanellun tekstin pohjalta.

Turvallisuusviraston NettiDogi-projektin tavoitteena on kehittää verkkokauppojen markkinavalvontaan yksinkertainen datalouhintaan ja analysointiin perustuva sovellus täysin uudenlaisten, laajaan levitykseen tulevien tuotteiden tunnistamiseen, mahdollisesti jo ennen kuin ne saapuvat Euroopan/Suomen markkinoille. Tällöin markkinavalvontaviranomaiset voivat valmistautua ko. tuotteiden markkinoille saapumiseen ja tuotteiden mahdollisesti vaaraa aiheuttaviin ominaisuuksien selvittämiseen nykyistä nopeammin sekä varautua myös tiedottamaan kuluttajille tuotteisiin liittyvistä vaaroista.

Valtiokonttorin TIA Vahingonkorvausjärjestelmään tehdään uusien ominaisuuksien ja laajennusten käyttöönottoja sekä korjauksia useita kertoja vuodessa. Ohjelmistoasennukset testataan ensin sovellustoimittajan ympäristössä, sen jälkeen asennukset koestetaan vahingonkorvausjärjestelmän useassa testiympäristössä ja lopuksi asennus tehdään tuotantoympäristöön. Jokaisessa asennusvaiheessa tarvitaan käyttöpalvelutoimittajalta ja asiakkaalta useita henkilöitä erilaisilla osaamisprofiileilla (projektinhallinta, varmistukset, Oracle, Windows, Linux jne.) suojaustasoilla ST IV ja ST III. Kokeilun tarkoituksena oli automatisoida TIA-vahingonkorvausjärjestelmän asennusketju mahdollisimman pitkälle kustannusten ja henkilötyön säästämiseksi sekä laadun parantamiseksi.

Kohderyhmät: julkinen hallinto, kunnat, media, valtionhallinto, yliopistot ja korkeakoulut