Usein kysyttyä valtionavustustoiminnasta

Valtionavustukset ovat valtion varoista myönnettävää harkinnanvaraista rahoitusta, jolla tuetaan jotakin yhteiskunnallisesti tarpeellista toimintaa tai hanketta. Valtionavustukset ovat osa valtion taloudellista ohjausjärjestelmää. Valtionavustusta ei pidä sekoittaa valtiontukeen tai valtionosuuteen. 

Valtiontuen tunnusmerkkeihin kuuluu, että:  

• julkisia varoja kanavoidaan yrityksiin eli taloudelliseen toimintaan, 
• tämä taloudellinen etu on valikoiva, ja 
• toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väli-seen kauppaan. 

Valtiontuki voi olla muodoltaan avustusta, mutta se voi olla myös esimerkiksi korkotuki tai takaus. Valtiontuen yhteydessä yrityksellä tarkoitetaan mitä tahansa oikeushenkilöä, jolla on taloudellista toimintaa, eli myös esimerkiksi taloudellista toimintaa harjoittavia yhdistyksiä. Valtiontuki ja valtionavustus menevät siis osin limittäin, mutta kaikki valtiontuet eivät ole valtionavustusta, eivätkä kaikki valtionavustukset ole valtiontukea. 

Valtionosuus on Suomen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon säädetty tulojentasausjärjestelmä, jonka tarkoitus on tasata kuntien välisiä taloudellisia eroja. Valtionosuudet ovat laskennallisia ja määräytyvät esimerkiksi kunnan väestön ikärakenteen tai opetuksen oppilasmäärien perusteella. Valtionosuusjärjestelmä on kehitetty mm. siksi, että valtio on siirtänyt tehtäviään kunnille.  

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Uudistus ei muuta valtionavustuksen määritelmää.

Valtionapuviranomainen on taho, joka voi myöntää valtionavustuksia sille osoitetun määrärahan ja sen käyttötarkoituksen perusteella. Valtionapuviranomaisina toimivat esimerkiksi ministeriöt, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ELY-keskukset ja aluehallintovirastot.

Valtionapuviranomainen ei nimestään huolimatta ole aina viranomainen. Osa valtionapuviranomaisista on Suomen elokuvasäätiön kaltaisia yksityisoikeudellisia toimijoita. Osa on puolestaan itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia, kuten Suomen metsäkeskus. Ne hoitavat valtionapuviranomaiselle kuuluvia tehtäviä erityislainsäädännön perusteella.

Mikä uudistuksen myötä muuttuu?

Uudistus ei muuta valtionapuviranomaisen määritelmää tai tehtäviä. Ministeriöiden toimivalta sektorinsa valtionavustusasioissa ei muutu.

Tutustu luetteloon valtionapuviranomaisista hallinnonaloittain. 

Valtionavustuksia myönnetään laajasti eri toimijoille yhteiskunnassa. Valtionavustuksia myönnetään yhteisöille, kuten yhdistyksille ja säätiöille, yrityksille, asunto-osakeyhtiöille, kunnille ja kuntayhtymille sekä korkeakouluille. Lisäksi valtionavustuksia myönnetään yksityishenkilöille ja kotitalouksille. 

Lainsäädännössä tai viranomaisen julkaisemassa hakuilmoituksessa on voitu kulloisenkin valtionavustuksen kohdalla asettaa rajoituksia sille, millainen henkilö, ryhmä tai yhteisö voi hakea ja saada valtionavustusta.  Valtionapuviranomaiset voivat myös tulevaisuudessa rajata mahdollisuutta hakea ja saada valtionavustuksia hakijaryhmittäin.

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Hankkeessa selvitetään hakijaryhmittäin, minkälaisia valtionavustuksia yhteisöille ja yksityishenkilöille myönnetään ja minkälaisia valtionavustuskäytäntöjä niihin liittyy. Hakijaryhmäkohtaista selvitystyötä voi seurata hankeikkunapalvelussa. Jo tehdyt selvitykset on julkaistu hankkeen verkkosivuilla ja valtioneuvoston yhteisessä julkaisuarkistossa.

Hankkeessa selvitetään yhteistyössä oikeusministeriön kanssa, millä edellytyksillä esimerkiksi ryhmä voi saada valtionavustusta. 

Valtionavustusta myönnetään moniin erilaisiin tarkoituksiin. Valtionavustusta myönnetään yleisavustuksina ja erityisavustuksina. Yleisavustus voidaan myöntää valtionavustuksen saajan toimintaan yleisesti tai tiettyyn osaan sen toiminnasta. Tällöin saatetaan puhua myös kohdennetusta toiminta-avustuksesta. Erityisavustus voi olla esimerkiksi hanke- tai investointiavustusta tai se voidaan myöntää apurahana. 

Yleisavustuksia voidaan myöntää esimerkiksi järjestöille, kuten yhdistyksille ja säätiöille. Tarkoituksena on tukea niiden varsinaista toimintaa. Valtionavustuksia myönnetään esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöille, maa- ja metsätalousalan järjestöille, liikunta- ja nuorisoalan järjestöille, tiedealan järjestöille, taide- ja kulttuurialan järjestöille sekä esimerkiksi kehitysyhteistyöjärjestöille. Valtionavustuksia saavat yhteisöt ovat keskenään hyvin erilaisia Kansallisoopperasta paikalliseen harrastusjärjestöön.  

Erityisavustuksia myönnetään tarkemmin määriteltyä tarkoitusta varten. Erityisavustuksia myönnetään laajasti monenlaiseen toimintaan, esimerkiksi kuntatoimijoille, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, muinaisjäännösten hoitoavustuksiin, saaristoluonnon suojelemiseen ja hissien jälkiasennuksiin. Yrityksille myönnetään investointiavustuksia esimerkiksi uuden tuotantolinjaston kehittämiseen ja kunnille uimahallin rakentamiseen.   

Myös yksityishenkilöt, kuten taiteilijat ja urheilijat voivat hakea valtionavustusta, kuten apurahaa ammatilliseen taiteelliseen työskentelyyn ja ammattimaiseen valmentautumiseen. Yksityishenkilöt ja kotitaloudet voivat saada valtionavustusta esimerkiksi pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi.

Monenlaisia lailla säädettyjä julkisia tehtäviä tai palveluja rahoitetaan myös valtionavustuksilla. Tällaisia ovat esimerkiksi rikosuhripäivystyksen toiminta, pelastushelikopteritoiminta ja Saamelaiskäräjien toiminta. 

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Uudistus ei muuta sitä, millaiseen toimintaan tai hankkeeseen valtionavustuksia myönnetään. Sen tarkoituksena on kuitenkin selkeyttää eri avustuslajeittain myönnettäviin valtionavustuksiin liittyviä käytäntöjä ja menettelytapoja. Näitä asioita käsitellään muun muassa selvityksissä, jotka on julkaistu hankkeen verkkosivuilla. 

Valtionavustuksen rooli poliittisen ohjauksen välineenä vahvistuu. 

Suurin osa valtionavustusta myöntävistä valtionapuviranomaisista kertoo verkkosivuillaan siitä, miten valtionavustusta voi hakea. Hakuohjeissa kerrotaan myös, kuka tai mikä avustusta voi saada. Se, kuka tai mikä voi saada avustusta, riippuu kutakin avustusta koskevan lain säännöksistä tai valtionapuviranomaisen linjauksista. Yhteistä tai yhtenäistä valtionavustustoimintaan liittyvää viestintäkanavaa ei ole. 

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön valtionapuviranomaisten yhteinen selkeä verkkopalvelu, jotta tieto haettavista ja myönnetyistä valtionavustuksista löytyisi jatkossa yhdestä paikasta. Lisäksi selvitetään, missä määrin on mahdollista keskittää avustustoimintaan liittyvää yleistä neuvontaa ja tukea.

Valtionavustus myönnetään kirjallisen hakemuksen ja valtionapuviranomaisen tekemän tarveharkinnan perusteella. Valtionavustusten kohdentamista ohjaavat muun muassa valtion talousarviossa olevat määrärahat käyttötarkoituksineen ja valtionapuviranomaisten sektorikohtainen lainsäädäntö. Valtionavustusten hakuajoista päättää pääsääntöisesti valtionapuviranomainen.

Valtionapuviranomainen määrittelee lainsäädännön pohjalta, millaisia tietoja se tarvitsee valtionavustushakemuksessa tai sen liitteeksi. Valtionapuviranomainen käsittelee hakemukset ja tekee avustuspäätökset perustaen ne lainsäädännössä esitettyihin tai viranomaisen määrittelemiin arvioinnin perusteisiin ja kriteereihin sekä aikaisempaan päätöskäytäntöön. Lisäksi päätöksenteossa otetaan huomioon yleisiä oikeusperiaatteita, kuten hyvä hallinto.

Valtionavustus voidaan maksaa yhtenä tai useampana eränä. Valtionavustus voidaan maksaa joko suoraan valtionavustuspäätöksen tai valtionavustussopimuksen perusteella tai valtionavustuksen saajan erillisten maksatushakemusten ja niistä annettujen päätösten perusteella.  Valtionavustusta on mahdollista välittää edelleen valtionavustuspäätöksen perusteella. 

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Uudistuksessa yhdenmukaistetaan valtionavustustoimintaa ja otetaan vaiheittain käyttöön yhteiset digitaaliset palvelut valtionavustusten hakijoille ja myöntäjille. 

Valtionavustuksia myönnetään valtion budjetista ja budjetin ulkopuolella olevien valtion rahastojen varoista. Lisäksi valtionavustuksia myönnetään Euroopan unionin budjetista peräisin olevista varoista. 

Osa rahapelitoiminnan tuotosta kohdennetaan valtion talousarviossa maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille. Valtionavustuksia myönnetään siis muun muassa rahapelitoiminnan tuotosta. Rahapelituotolla rahoitettujen toimintojen rahoitusmallia uudistetaan parhaillaan ja eri hallinnonaloilla on käynnissä siihen liittyviä säädöshankkeita. 

Vuosittain kansallisia valtionavustuksia myönnetään arviolta kolme miljardia euroa. EU-rahoitus mukaan lukien valtionavustuksia myönnetään vuosittain neljä miljardia euroa. 

Myönnettävä valtionavustus ja sen suuruus riippuvat monesta asiasta, kuten 

• mistä valtionavustuksesta on kulloinkin kyse,
• millaista muuta rahoitusta valtionavustuksen hakija saa toimintaansa tai hankkeeseensa,
• kuinka paljon valtionapuviranomaisella on toimintavuodelle vielä myönnettävissä olevia varoja jäljellä,
• mitä rajoituksia lainsäädännössä on asetettu valtionavustuksen suuruudeksi ja niin edelleen.

Pienimmät valtionavustukset ovat vain joitain satoja euroja, suurimmat valtionavustukset lasketaan kymmenissä miljoonissa euroissa. 

Lähtökohtana on, että valtionavustuksen määrä ei kata kaikkia toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvia kustannuksia, vaan vain osan niistä. Valtionavustuksen hakijalla tulee siis pääsääntöisesti olla muutakin rahoitusta, ja toisinaan arvioitavaksi tulee myös, millaiset toimintaedellytykset valtionavustuksen hakijalla on ylläpitää valtionavustuksella tuettua toimintaa valtionavustuksen käytön ja tuen päättymisen jälkeen. 

Mikä uudistushankkeen myötä muuttuu? 

Hankkeessa tehtävä uudistustyö ei vaikuta siihen, kuinka paljon valtion budjetissa on myönnetty määrärahoja kuhunkin avustettavaan toimintaan. Uudistustyöllä ei ole vaikutusta myöskään budjetin ulkopuolista rahastoista jaettavien valtionavustusten määrään eikä EU:sta peräisin oleviin avustusmäärärahoihin. Rahapelituotolla rahoitettavien toimintojen uutta rahoitusmallia valmistellaan myös erikseen.

Yhtä yhtenäistä kansallista verkkopalvelua tai tietovarantoa myönnetyistä valtionavustuksista ei nykyisin ole. Kaikkia valtionavustusten saajia ei pystytä nykyisin erittelemään kohderyhmittäin. Valtionavustusten käytöstä kaivataan kokonaiskuvaa.

Osa valtionapuviranomaisista julkaisee tietoja esim. verkkosivuillaan tai -palveluissaan (esim. opetus- ja kulttuuriministeriö, rakennerahastot ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA). Lähtökohtaisesti valtionavustusten päätöstiedot ovat julkisia ja tiedusteltavissa valtionapuviranomaisilta.  

Mikä uudistushankkeen myötä muuttuu? 

Hankkeen tavoitteena on rakentaa valtionavustustoiminnan kansallinen tietovaranto, johon kootaan valtionavustustoiminnasta syntyvää tietoa vapaasti hyödynnettäväksi. Jatkossa tiedot siitä, kuinka paljon valtionavustuksia on haettu, myönnetty ja maksettu, on kenen tahansa löydettävissä yhdestä paikasta, Tutkiavustuksia.fi-palvelusta. 

Tällä hetkellä tieto siitä, mitä valtionavustuksilla on saatu aikaan, löytyy parhaiten kääntymällä kunkin valtionapuviranomaisen puoleen. Osa valtionapuviranomaisista kertoo verkkosivuillaan tai -palveluissaan valtionavustusten ja niiden käytön vaikutuksista, osa valtionapuviranomaisista ei ole julkaissut tietoja. 

Rahapelitoiminnan tuotolla aikaan saatuja asioita esitellään mm. viikoittaisen Lotto-arvonnan yhteydessä. Valtionavustusten vaikutuksia arvioidaan kuitenkin vaihtelevasti ja erilaisilla tavoilla, joten tällä hetkellä eri valtionavustusten vaikutuksia on haastavaa verrata toisiinsa.  

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Vaikuttavuuden arvioinnilla ja valtionavustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia kuvaamalla voidaan selvittää valtionavustuksille asetettujen tavoitteiden täyttymistä ja kohdentaa valtionavustuksia parasta yhteiskunnallista vaikutusta tuottaviin kohteisiin. Uudistuksen tavoitteena on myös parantaa valtionavustustoiminnan läpinäkyvyyttä. Tästä hyötyvät sekä valtionapuviranomaiset, valtionavustusten hakijat ja saajat että kansalaiset. 

Jatkossa tietoa valtionavustuksilla rahoitetun toiminnan tuloksista ja vaikutuksista kerätään vaikutusketjujen avulla.  

Valtionavustushankkeessa luodaan valtionavustustoiminnan yhteinen toimintamalli, tietovaranto ja siihen liittyvät digitaaliset palvelut. Toimintamalli uudistaa valtionapuviranomaisten tapaa suunnitella valtionavustustoimintaa ja arvioida sen vaikutuksia. Se vahvistaa digitaalisten palveluiden kanssa tiedolla johtamista julkisessa hallinnossa ja luo kaivattua kokonaiskuvaa valtionavustustoiminnasta.

Valtionavustustoiminnan yhteinen toimintamalli jakaa digitalisoidun valtionavustusprosessin kolmeen erilliseen vaiheeseen. Toimintamalli ei muuta valtionapuviranomaisten lakisääteisiä tehtäviä tai toimivaltaa, eikä se ohita säädösperustaa. Kun valtionapuviranomaiset kehittävät toimintaansa yhteisen toimintamallin avulla ja ottavat käyttöön digitaaliset palvelut, ne yhdenmukaistavat käsitteitään, prosessejaan ja käytäntöjään.

Toimintamalli perustuu systeemiajatteluun ja sen periaatteita ovat ilmiölähtöisyys, yhteistyö ja vaikuttavuus. Vaikutusketjut ja verkostomainen yhteistyö ovat keinoja lisätä valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta.

Valtionavustustoiminnan yhteinen toimintamalli kuvataan oppaassa ja siihen voi tutustua myös kaikille avoimessa verkkokoulutuksessa Kohti vaikuttavampaa valtionavustustoimintaa.

Vaikutusketju ja muut toiminnan suunnittelun työvälineet ovat myös vapaasti käytettävissä ja saatavilla valtionavustushankkeen nettisivuilta.

Valtionavustustoiminnan tietovarantoon liittyvät digitaaliset palvelut tukevat digitalisoitua valtionavustusprosessia. Palveluja kehitetään yhteistyössä valtionapuviranomaisten, valtionavustusten hakijoiden ja saajien sekä palvelut tuottavan Valtiokonttorin kanssa. 

Digitaalisia palveluja on kolme:

• valtionavustushakujen julkaiseminen ja asiointi (Haeavustuksia.fi), 
• valtionavustustietojen julkaiseminen ja käyttö (Tutkiavustuksia.fi) ja 
• valtionavustusten käsittely- ja hallinta. 

Julkaisu- ja asiointipalvelussa (Haeavustuksia.fi-palvelussa) julkaistaan kaikkien valtionapuviranomaisten valtionavustushaut. Palvelua käytetään valtionavustusten hakemiseen ja sähköiseen asiointiin valtionapuviranomaisten kanssa. Jos valtionapuviranomainen ei käytä uusia palveluja, palvelu ohjaa hakijan valtionapuviranomaisen omaan asiointipalveluun.  Kaikilla valtionapuviranomaisilla on jatkossa lähtökohtaisesti velvollisuus toimittaa valtionavustushakuja koskevat tiedot julkaisu- ja asiointipalveluun.

Valtionavustustietojen julkaisu- ja käyttöpalvelu (Tutkiavustuksia.fi-palvelu) on valtionavustustoimintaan liittyvän tiedon läpinäkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä parantava palvelu. Sen kautta kansalaiset, tiedotusvälineet, viranomaiset ja tutkijat pääsevät seuraamaan, miten ja mihin valtionavustuksia on myönnetty. Edellä mainitut valtionavustustoimintaan liittyvät perustiedot kerätään yhteisen julkaisu- ja käyttöpalvelun tietovarantoon, ja niitä hyödynnetään myös muissa valtionavustustoiminnan digitaalisissa palveluissa. Kaikilla valtionapuviranomaisilla on jatkossa lähtökohtaisesti velvollisuus käyttää julkaisu- ja käyttöpalvelun tietovarantoa. 

Valtionavustusten käsittelyn ja hallinnan -palvelussa valtionapuviranomaiset mm. käsittelevät valtionavustushakemuksia ja -päätöksiä ja sekä valtionavustusten maksatusta. 

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Valtionapuviranomaisten yhteisten digitaalisten palveluiden ansiosta valtionavustuksiin ja niiden hakemiseen liittyvä tieto löytyy helposti yhdestä paikasta. Lisäksi valtionavustusten käsittely yhdenmukaistuu ja on entistä sujuvampaa. Haeavustuksia.fi-palvelun ensimmäinen versio on julkaistu ja sen testaamista jatketaan keväällä ja syksyllä 2022. 

Tutustu palvelukuvauksiin Valtiokonttorin verkkosivuilla. Palveluita ja niiden kehittämistä esitellään säännöllisesti ja tallenteet löytyvät valtionavustushankkeen verkkosivuilta. 

Valtiovarainministeriö on päättänyt, että valtionavustustoimintaa tukevien digitaalisten palveluiden tuotannosta, palveluiden kehittämisestä ja käytön tuesta vastaa Valtiokonttori. 

Tavoitteena on, että Valtiokonttori aloittaa palveluntuottajana syksyllä 2021 samaan aikaan, kun Haeavustuksia.fi-palvelua aletaan kokeilla valtionavustushauissa. 

Valtiovarainministeriö valmistelee tarvittavia lainsäädäntömuutoksia ja valtionavustustoiminnan ohjausmallia valtionavustuspalvelujen toimintaedellytysten ja toimivaltuuksien järjestämiseksi. 

Valtiokonttori on myös yksi valtionapuviranomaisista harkitessaan ja myöntäessään valtionavustuksia. 

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Valtiokonttori toimii valtionavustustoiminnan digitaalista palveluista vastaavana viranomaisena. Valtiokonttori huolehtii palveluiden kehittämisestä ja ylläpidosta sekä keskitetystä tuesta palveluiden käyttäjille. 

Valtiokonttorin rooli valtionavustuksia myöntävänä valtionapuviranomaisena ei muutu uudistuksen myötä. Valtionapuviranomaisten nykyinen toimivalta sektorinsa valtionavustusasioiden myöntäjänä ei muutu. 

Valtionavustustoiminnan tietovarantoa ja siihen liittyviä digitaalisia palveluja suunnittelevat ja kehittävät alansa ammattilaiset. He ottavat suunnittelussa ja kehityksessä huomioon digitaalisille palveluille asetetut vaatimukset, kuten saavutettavuuden. Sen lisäksi palveluiden tietosuoja ja tietoturva varmistetaan asiaan kuuluvalla tavalla. Palvelut julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Saavutettavuus

Saavutettavuus ohjaa digitaalisten palveluiden suunnittelua ja kehitystä niiden koko elinkaaren ajan. 

Saavutettavuus tarkoittaa, että palvelut ja niiden sisällöt ovat helppoja käyttää ja ymmärtää. Saavutettavuutta säätelee saavutettavuusdirektiivi (EU) 2016/2102 ja kansallinen lainsäädäntö, kuten laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019 ja monet hallinnon yleislait. 

Valtionavustustoiminnan digitaaliset palvelut täyttävät WCAG 2.1 -standardin AA-tason kriteerit. Palveluille laaditaan asianmukaiset saavutettavuusselosteet ja niille tehdään saavutettavuusauditointi käyttökokemuksen varmistamiseksi ja kehittämiseksi. 

Tietosuoja

Digitaalisten palveluiden suunnittelu- ja kehitystyössä otetaan huomioon yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 ja tietosuojalaki 1050/2018. Palveluille laaditaan tietosuojaselosteet, joista ilmenee ymmärrettävästi, millä edellytyksillä henkilötietoja käsitellään laillisesti ja luotettavasti. Hanke hyödyntää valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin tietosuojaosaamista, minkä lisäksi valmistelussa pyydetään tarvittaessa neuvontaa tietosuojaviranomaiselta.

Tietoturva

Digitaalisten palveluiden tietoturvaan eli tiedon luottamuksellisuuden, eheyden ja käytettävyyden varmistamiseen suhtaudutaan hankkeessa myös vakavasti ja vastuullisesti. Palveluja kehittävässä monialaisessa tiimissä on tietoturva-ammattilaisia, jotka huolehtivat, että tietoturva otetaan huomioon kaikissa suunnittelu- ja kehitysvaiheissa. Kun palveluja ollaan ottamassa käyttöön eli tuotantoon, niille tehdään tietoturva-auditointi, josta vastaavat kolmannet osapuolet. 

Valtionavustustoimintaa kehitetään luomalla kaikille avoin Tutkiavustuksia.fi-palvelu ja kansallinen tietovaranto, johon kootaan vaiheittain valtionavustustoiminnasta syntyvää tietoa. Tavoitteena on parantaa tiedon läpinäkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä. 

Tutkiavustuksia.fi-palvelun ja tietovarannon tiedot saadaan valtionavustusten hakijoilta ja valtionapuviranomaisilta. Tietojen julkaisemista sääntelevät julkisuusperiaate, laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta sekä yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki. Lisäksi valtionapuviranomaisen tiedonhallinnasta säädetään julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa.

Valtionavustuksia koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot ovat lähtökohtaisesti aina julkisia. Salassa pidettävien tietojen, kuten liike- ja ammatti- sekä tutkimussalaisuuksien avoimuudesta valtionapuviranomaiset päättävät tapauskohtaisesti. 

Valtionavustuksia myönnetään myös yksityishenkilöille esimerkiksi apurahoina. Henkilötietojen julkaiseminen on henkilötietojen käsittelyä, jossa on otettava huomioon tietosuojalainsäädännön vaatimukset. Valtionapuviranomaisen oikeus käsitellä, esimerkiksi julkaista, valtionavustuksien hakijoiden ja saajien henkilötietoja perustuu ensisijaisesti lakisääteiseen tehtävään, ei suostumukseen.

Mikä uudistuksen myötä muuttuu? 

Nykyisin valtionavustuksia koskevat julkiset tiedot saa julkisuuslain perusteella erikseen pyytämällä valtionapuviranomaisilta. Monet valtionapuviranomaiset myös julkaisevat julkisia tietoja verkkosivuillaan ja -palveluissaan (esimerkiksi https://aviavustukset.fi ja https://avustukset.stea.fi). 

Jatkossa valtionavustuksia koskevat julkiset tiedot julkaistaan yhdessä paikassa, Tutkiavustuksia.fi-palvelussa, kaikkien saataville. Jatkossa kuka tahansa voi tarkistaa, kuinka paljon avustuksia myönnetty ja mille taholle. Tämä lisää valtionavustustoiminnan läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa julkisten tietovarantojen hyödyntämisen entistä paremmin. 

Tietovarantoa hyödynnetään myös muissa valtionavustustoiminnan digitaalisissa palveluissa, kuten Haeavustuksia.fi ja Hallinnoiavustuksia.fi sekä digitalisoidun valtionavustusprosessin eri vaiheissa. Valtionapuviranomaiset voivat perustaa valtionavustushaun Hallinnoiavustuksia.fi-palvelussa ja hyödyntää Haeavustuksia.fi-palvelussa annettuja tietoja hakemusten käsittelystä aina valtionavustusten käytön seurantaan asti.

Tietojen julkaisemista ohjaavia linjauksia ja periaatteita tarkennetaan tarvittaessa uudistettaessa valtionavustuslakia.