Valtion henkilöstö infografiikkana

Tältä sivulta löydät interaktiivisen infografiikan, joka toimii kaikilla päätelaitteilla. Kuvaa klikkaamalla aukeaa tulostettava PDF-versio.

Valtiolla työskenteli vuonna 2021 noin 78 000 henkilöä. Heistä 50,2 prosenttia oli naisia ja 49,8 prosenttia miehiä. Suurin osa valtion henkilöstöstä työskentelee asiantuntijatehtävissä. Noin 40 prosenttia työskentelee turvallisuussektorilla eli Puolustusvoimissa, rajavalvontatehtävissä tai poliiseina. Turvallisuussektorin jälkeen suurimmat tehtäväalueet ovat elinkeinotoiminnan palvelut, kuten ELY-keskukset ja Maanmittauslaitos, sekä valtiovarainhoito ja vakuutus- ja rahoituspalvelut, kuten Verohallinto ja Tulli. Näillä tehtäväalueilla työskentelee yhteensä noin 20 prosenttia valtion henkilöstöstä. Valtiolla on 104 tulossopimusvirastoa.

36 prosentilla valtion työntekijöistä on ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijan koulutus, ja 36 prosentilla alemman korkeakouluasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto. Henkilöstöstä 91 prosenttia on virkasuhteessa ja 9 prosenttia työsopimussuhteisia. 

Työvoimakustannukset ovat noin 7,4 prosenttia koko valtion menoista ja 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtion henkilöstö muodostaa noin 3,6 prosenttia kaikista palkansaajista. Kun tarkastellaan pelkästään julkista sektoria, valtion henkilöstöä on noin 12,5 prosenttia. Julkisella sektorilla työskentelee noin 622 000 henkilöä.

Sairauspoissaoloja valtion henkilöstöllä oli vuonna 2021 7,3 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Työhyvinvointi valtiolla on 3,65 (1=erittäin tyytymätön, 5=erittäin tyytyväinen). 

Valtion henkilöstömäärä on laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2018. Vuonna 2000 valtion henkilöstömäärä oli 95 428 henkilöä, jonka lisäksi yliopistoissa työskenteli 28 293 henkilöä. Vuonna 2010 valtion henkilöstömäärä oli 86 383, ja vuonna 2018 74 318. Vuonna 2019 henkilöstömäärä nousi hieman edellisestä vuodesta ollen 75 350.

Julkisesta sektorista valtion henkilöstön osuus on 11,2 prosenttia. Kaikista palkansaajista taas 3,0 prosenttia on valtiolla töissä. Työllisestä työvoimasta 2,8 prosenttia työskentelee valtiolla.

Valtion työvoimakustannukset valtion menoista ovat pysyneet melko tasaisina vuodesta 2000 vuoteen 2019. Kustannukset ovat vaihdelleet 4,3 miljardin ja 4,5 miljardin välillä. Muihin valtion menoihin on mennyt vuonna 2000 34,1 miljardia euroa, vuonna 2010 45,4 miljardia euroa, vuonna 2018 51,5 miljardia euroa ja vuonna 2019 51 miljardia euroa.

Suurin osa valtion työsuhteista on virkasuhteita. Kokonaisuutena työsuhteiden määrä on kuitenkin tippunut vuodesta 2000 vuoteen 2019. Vuonna 2000 virkasuhteita valtiolla oli 97 591 ja työsopimussuhteita 26 130. Kymmenen vuotta myöhemmin virkasuhteita oli 75 065 ja työsopimussuhteita 11 318. Vuonna 2018 virkasuhteita oli 67 114 ja työsopimussuhteita 7204. Vuonna 2019 työsuhteiden määrä kasvoi hiukan. Tällöin virkasuhteita oli 68 045 ja työsopimussuhteita 7 305.

Valtion henkilöstöstä joulukuussa 2019 34,3 prosenttia oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen. Alemman korkeakouluasteen oli suorittanut 35,4 prosenttia. Valtion henkilöstöstä 25,1 % oli suorittanut keskiasteen ja 0,9 prosenttia perusasteen. Vuonna 2019 valtion työntekijöistä 50,6 prosenttia oli miehiä ja 49,4 prosenttia naisia.

Valtion henkilöstön sairauspoissaolot ovat laskeneet vuodesta 2010 vuoteen 2017, jonka jälkeen ne ovat lähteneet kasvuun. Vuonna 2010 valtion henkilöstöllä oli sairauspoissaoloja 9,7 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Vuonna 2012 näitä sairauspoissaoloja oli 9,3 ja vuonna 2017 8,4. Tämän jälkeen on ollut nousua, kun vuonna 2018 sairauspoissaoloja oli 8,5 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Vuonna 2019 sairauspoissaolot nousivat edelleen 8,6:een.

Työhyvinvointi valtion henkilöstön keskuudessa on noussut vuodesta 2010 vuoteen 2019. Kokonaistyötyytyväisyys mitattiin asteikolla 1.0-5.0, jossa 1 tarkoitti erittäin tyytymätöntä ja 5 erittäin tyytyväistä. Vuonna 2010 työhyvinvointi oli 3,33, ja se nousi kahdessa vuodessa 3,40:een. Vuosina 2016 ja 2017 työhyvinvointi oli 3,55 ja vuosina 2018 ja 2019 3,59.