Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä

Koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi ihmisten toimeentuloon ja arkeen, yritysten toimintaedellytyksiin ja Suomen kansantalouden kehitykseen. Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa, jolla hallitus tukee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää nousua kriisistä. Lisätalousarvioesityksellä käynnistetään kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä.

Hallitus tavoittelee elvytyskokonaisuudella kysynnän lisäämistä, Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymien parantamista, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä ja koko Suomen voimavarojen, kriisinkestävyyden, omavaraisuuden ja osaamispohjan vahvistamista. Kokonaisuuteen kuuluu myös kuntia tukevia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestäminen ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Lisätalousarvioon sisältyy myös toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia.

Ihmisten tukeminen kriisistä selviämiseksi

Koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuilla rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia monien lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Vaikutusten lieventämiseksi hallitus päätti toteuttaa laaja-alaisen noin 320 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketin. Hyvinvointipaketti kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan kaikkiaan 159 miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi kuntien tukeen sisältyy peruspalvelujen valtionosuuden korottaminen liittyen lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksessa olevien lasten sekä perusopetuksen oppilaiden oppimista ja hyvinvointia koronavirustilanteen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi. Perusopetuksessa etäopetusjakson aikana syntynyttä oppimisvajetta paikataan 70 miljoonan euron määrärahalla. Varhaiskasvatukseen lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen kohdennetaan 14 miljoonaa euroa.

Rahoitusta kohdennetaan myös lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin 17 miljoonaa euroa. Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 30 miljoonaa euroa koulutuksensa keskeyttäneiden tai keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden opiskelun ohjaukseen sekä valmistumassa olevien opiskelijoiden opinto-ohjaukseen ja näyttöjen mahdollistamiseen.

Osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin pakettia ehdotetaan myös 10 miljoonaa euroa Suomen harrastamisen mallin pilotointiin. Mallin tavoitteena on tuoda maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulujen iltapäiviin. Koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävän nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön vahvistamiseen ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä.

Lisäksi korkeakouluille ja ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ehdotetaan panostuksia muun muassa ohjauksen lisäämiseen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseen. 

Hallitus ehdottaa, että lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa 112,3 miljoonalla eurolla peruspalvelujen valtionosuuskorotuksin. Varat kohdistuisivat lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Rahoituksella torjutaan koronaviruspandemian aiheuttamia sosiaalisia ongelmia ja varmistetaan, että lasten, nuorten ja perheiden tukipalvelut toimivat. 

Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarjotaan koulutuksia ja palveluja, jotka tukevat heidän polkuaan kohti tutkintoa tai työpaikkaa. Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan yhteensä 60 miljoonan euron lisäystä, josta 45 miljoonaa euroa käytettäväksi mm. alkuvaiheen valmennuksiin, työvoimakoulutuksiin alle 25-vuotiaille, kesätyöpaikkojen lisäämiseen sekä palveluiden hankintaan nuorille. 

Jokaisen ihmisen toimeentulosta pidetään huolta ja työttömyysturvan rahoitus turvataan. TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 miljoonan euron lisäystä muun muassa asiakasohjaukseen. 

Valtion osuuteen työttömyysturvasta ehdotetaan yhteensä 812 miljoonan euron lisäystä. Lisäyksestä 600 miljoonaa euroa aiheutuu työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta väliaikaisesti siten, että valtio rahoittaa tänä vuonna lomautusajan ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja 40 miljoonaa euroa palkansaajakassojen omarahoitusosuuden laskemisesta väliaikaisesti. Työttömyysturvaan ja työlainsäädäntöön aiemmin tehtyjen väliaikaisten muutosten jatkamisesta vuoden loppuun saakka aiheutuu yhteensä 123,5 miljoonan euron lisämäärärahatarve.  

Koronakriisin aiheuttaman taloudellisen ahdingon lieventämiseksi perustoimeentulotukeen ehdotetaan tehtäväksi määräaikainen parannus ajalle 1.8.–31.12.2020. Parannukseen on varattu 60 miljoonan euron määräraha.

Rahoitusta ehdotetaan myös työpaikkojen valmiuteen tukea työntekijöiden terveyttä, erityisesti mielenterveyttä, sairauspoissaolojen tarpeettoman pitkittymisen ehkäisyyn sekä työttömien työkyvyn ja työllistymisen edellytysten lisäämiseen.

Hallitus päättää lisätä kuntien valtionosuuksiin yhteensä 60 miljoonaa euroa ikäihmisten palveluihin. Tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn sekä osallisuuden edistäminen poikkeustilanteen vaikutusten tasoittamiseksi ja sosiaalisten ongelmien torjumiseksi. Lisäresurssien turvin halutaan varmistaa palveluiden riittävyyttä, vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta poikkeustilanteessa ja sen jälkihoidossa.

Osana kokonaisuutta tuetaan myös omaishoitoperheitä ja erityisesti omaishoitajia. Useiden omaishoitajien hoitovastuu läheisensä hoidosta on lisääntynyt ja edelleen lisääntyy tavallista enemmän karanteenijärjestelyjen sekä päivätoiminnan palvelujen ja lyhytaikaishoitopaikkojen sulkemisten vuoksi.

Osaamisen ja kasvun panostukset

Investoinnit infrastruktuuriin ja korjausrakentamiseen tukevat taloutta lisäämällä kysyntää lyhyellä aikavälillä ja vahvistamalla talouden suorituskykyä ja tuottavuutta pitkällä aikavälillä.  Osaamistason vahvistamiseen, tutkimukseen ja innovoinnin edistämiseen kohdistettavat lisäykset ovat tärkeitä Suomen talouden tulevan suorituskyvyn vahvistamiseksi.

Elvytyskokonaisuuteen sisältyy useita väyläverkon kehittämishankkeita, joiden valtuudet ovat yhteensä noin 404 miljoonaa euroa. Mukana on muun muassa ehdollisena Metsä Groupin biotuotetehtaan investointipäätökselle yhteensä 156 miljoonan euron valtuus tähän liittyviin infrahankkeisiin. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy perusväylänpitoon 30 miljoonan euron ehdotus teiden päällysteiden korjaamiseen. 

Kohtuuhintaisten asuntojen lisäämiseksi valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotetaan 340 miljoonan euron korkotukivaltuuksien korottamista. 

Rajavartiolaitoksen maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän uusimiseen ehdotetaan 10 miljoonaa euroa lisäystä. Kolmen nykyisen ulkovartiolaivan korvaamiseksi kahdella uudella öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakykyisellä monitoimialuksella ehdotetaan alusten suunnitteluun 5 miljoonaa euroa. Lisäksi Puolustusvoimien eräitä hankintoja aikaistetaan.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluonteiseen lisäykseen ehdotetaan yhteensä 124 miljoonaa euroa, jolla tavoitellaan 4 800 aloituspaikan lisäämistä. Myös avoimeen korkeakoulutukseen ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäpanostuksia, joilla tuetaan avoimen opetuksen lisäämistä sekä mahdollistetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville määräaikainen opintomaksuista vapauttaminen.

Työikäisten nopeavaikutteisiin osaamisen kehittämistoimiin ja jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden suunnitteluun ehdotetaan lisärahoitusta noin 20 miljoonaa euroa.

Osana tki-tiekarttaa käynnistetään kumppanuusmallien pilotointi, johon ehdotetaan 20 miljoonan euron tki-avustusten valtuutta Business Finlandille. Suomen Akatemialle ehdotetaan uuden kumppanuusmallin yhteistyöverkostojen rahoitukseen 10 miljoonaan euron ja uuteen lippulaiva-hakuun 25 miljoonan euron valtuutta. Lisäksi ehdotetaan yhteensä 26 miljoonan euron lisävaltuuksia EuroHPC-ekosysteemin osaamisen vahvistamiseen sekä kriisivalmiuteen ja huoltovarmuuteen liittyvään tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusinfrastruktuurin vahvistamiseen ehdotetaan kertaluonteista 20 miljoonan euron lisävaltuutta.

Alkuvuonna käynnistetyn suurten yritysten veturiyrityskampanjan jatkamiseen ehdotetaan 60 miljoonan euron myöntämisvaltuutta. Pääomalainoihin liiketoimintaekosysteemeissä tarpeellisten alustojen kehittymisen vauhdittamiseen ehdotetaan 20 miljoonan euron myöntämisvaltuutta. Valmistavaa teollisuutta tukeviin kehittämistoimenpiteisiin sekä älykkään sähköverkon luotettavuuden kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 11 miljoonan euron rahoitusta Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle ja Business Finlandille. Rahoitusta ehdotetaan myös VTT:lle kvanttitietokoneen hankintakustannuksiin ja Geologian tutkimuskeskukselle Mintec-koetehdaskokonaisuuden kehittämiseen.

Ekologinen jälleenrakentaminen

Vaikka koronavirusepidemia on hetkellisesti aiheuttanut päästöjen vähentymistä, se ei poista ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin kehitystä. Hallitus on sitoutunut siihen, että taloutta elvyttävät toimet valitaan niin, että ne tukevat myös hallituksen tavoitetta tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Edelläkävijyys ilmastoratkaisuissa tukee työpaikkojen syntymistä ja vientiä.

Määrärahoja ehdotetaan avustuksiin öljylämmityksestä luopumiseksi sekä kotitalouksissa että kuntien kiinteistöissä, yhteensä 45 miljoona euroa vuonna 2020. Energiatuen suuriin demohankkeisiin osoitetaan 20 miljoonan euron valtuus.

Metsähallitukselle ehdotetaan luontokohteiden kunnostukseen ja luontomatkailun kehittämiseen yhteensä 13,1 miljoonaa euroa. Erilaisiin viheralue-, vesihuolto- ja metsiensuojeluhankkeisiin ehdotetaan yhteensä 53 miljoonaa euroa, josta metsien vapaaehtoiseen suojeluun kohdistuisi 20 miljoonan euron lisämääräraha. Rahoitusta ehdotetaan kohdennettavan myös lähivirkistysalueiden kunnostukseen.  

Puurakentamista edistettäisiin avustuksella valtion tukemassa asuntotuotannossa sekä puurakentamisen ohjelman rahoitusta lisäämällä. Puurakentamisen ohjelma edistää puun käyttöä vahvistamalla alan osaamista, kehittämällä puurakentamisen säädöksiä ja rakentamismääräyksiä sekä tarjoamalla faktatietoa puurakentamisesta.

Joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan 100 miljoonan euroa korvaamaan joukkoliikenteen lipputulojen menetystä. Valtiontukea lisätään jalankulun ja pyöräilyliikenteen tukemiseen 18 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Aiemmin perustettavaksi sovittua ilmastorahastoa pääomitetaan 300 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi rahastolla on käytössä sijoituksiin Vake Oy:n osakeomistuksista jo saadut tuotot. Ilmastorahasto keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen. Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvitaan riittäviä panostuksia esimerkiksi kiertotalouden, puhtaan teknologian ratkaisujen sekä energiatehokkuuden kehittämiseksi.

Akuuttien kriisitoimien jatko

Koronavirusepidemia ja epidemian hillitsemiseksi säädetyt rajoitukset ovat heikentäneet monen yrityksen tilannetta ja vaikuttaneet työllisyyteen. Tukitoimilla pyritään auttamaan yrityksiä epidemian akuutissa vaiheessa, säilyttämään työpaikkoja ja estämään pidemmän aikavälin haittojen syntymistä. Nyt ehdotettavat toimenpiteet täydentävät jo aiemmin päätettyä yritystukitoimien kokonaisuutta.

Ehdotettavaan kokonaisuuteen sisältyy uusi yrityssektorilla käyttöön otettava kustannustuki, johon ehdotetaan 300 miljoonaa euroa. Business Finlandin avustusvaltuuksia korotetaan 180 miljoonalla eurolla kohdennettavaksi koronaviruksesta johtuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen suunnattaviin toimenpiteisiin, mikä lisää määrärahatarvetta 120 miljoonaa euroa vuonna 2020. Yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan uutta 25 miljoonan euron valtuutta, josta aiheutuisi vuodelle 2020 10 miljoonan euron määrärahavaikutus. 

Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä ehdotetaan pääomitettavaksi edelleen 250 miljoonalla eurolla yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen lisäämiseksi. Suomen Malmijalostus Oy:n taseen vahvistamiseksi ehdotetaan 150 miljoonan euron pääomitusta sekä 300 miljoonan euron valtuutta käytettäväksi akkuklusterin kehittämiseen. 

Maatilatalouden kehittämisrahaston lisäpääomitukseen ehdotetaan 70 miljoonaa euroa, missä tavoitteena on turvata maatalouden investointitoiminnan jatkuvuus. 

Yritysten tukemisen kokonaisuuteen sisältyy lisäyksiä myös muun muassa alueiden kestävän kasvun tukemiseen 20 miljoonaa euroa ja laivanrakennuksen innovaatiotukeen 20,75 miljoonan euron valtuus. Myös kotimaan matkailua ja kotimaista elokuva- ja draamasarjatuotantoa tuetaan. 

Yritysten tukemiseksi hallitus esittää väliaikaisena toimenpiteenä sitä, että verovelvolliset voisivat hakea maksujärjestelyä vuoden 2020 tammi-maaliskuussa suoritettuihin arvonlisäveroihin. Lisäksi huojennetun maksujärjestelyn korkoa alennettaisiin 4 prosentista 3 prosenttiin ja veronpalautusten käyttöä maksujärjestelyerien suorittamiseksi muutetaan määräaikaisesti. 

Verojen huojennettuun maksujärjestelyyn liittyvää viivästyskorkoa on jo aiemmin väliaikaisesti alennettu alkuperäisestä 7 prosentista. Edellä mainitut yritysten tukemiseen liittyvät toimenpiteet sisältyvät 20.5.2020 annettuun hallituksen esitykseen (74/2020 vp) ja ne alentavat valtion verokertymää vuonna 2020 arviolta noin 753 miljoonaa euroa. Tästä noin 678 miljoonaa euroa tuloutuisi valtiolle ensi vuonna.

Kulttuuritapahtumien järjestäjäorganisaatioita tuetaan 9,6 miljoonan euron avustuksella niin, että ne pystyvät jatkamaan toimintaansa tappioista huolimatta ja valmistautumaan vuoden 2021 tapahtumien järjestämiseen.

Kuntatalouden tukeminen

Koronakriisi vaikuttaa kuntien talouteen etenkin verotulojen mutta myös myynti- ja maksutulojen vähenemisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun kautta. Valtio osallistuu kunnille koronavirustilanteesta aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseen. Kuntien tukemisen tarkoitus on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemisen kokonaisuus lisätalousarvioesityksessä on yhteensä noin 1,4 miljardia euroa.

Valtionosuuteen kunnille peruspalvelujen järjestämiseen ehdotetaan yhteensä yli 770 miljoonan euron lisäystä. Tästä 112 miljoonaa euroa kohdistettaisiin lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ja se jaettaisiin kunnille osana valtionosuusjärjestelmää lasten lukumäärän perusteella. Lisäksi 60 miljoonaa euroa kohdennettaisiin iäkkäiden palveluiden toimivuuden varmistamiseen. 50 miljoonaa euroa kohdistuisi harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotukseen, ja yhteensä 550 miljoonaa euroa kaikille kunnille jaettavaksi osin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä ja osin vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa.

Sairaanhoitopiireille ehdotetaan 200 miljoonan euron avustusta koronavirustilanteen aiheuttamien kustannusten ja mahdollisten alijäämien kompensointiin. 

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ehdotetaan korotettavaksi 10 prosenttiyksiköllä ja valtion jako-osuutta alennettaisiin vastaavasti vuoden 2020 osalta. Muutos pienentää valtion verotulokertymää 410 miljoonaa euroa kuluvana vuonna ja lisää kuntien verotuloja vastaavasti.

Myös lukuisat muut edellä mainitut toimenpide-ehdotukset kohdentuvat kuntatalouden tukemiseen.

Muita vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyviä muutoksia

Elvytyskokonaisuuden lisäksi vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyy myös tavanomaisia lisätalousarviomuutoksia. COVID-19-rokotteen hankintaan varautumiseen ehdotetaan 110 miljoonaa euroa. Monien virastojen kuten poliisin, Rajavartiolaitoksen, tuomioistuinten, Valtiokonttorin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan lisäyksiä koronavirustilanteen johdosta. Kehitysyhteistyöbudjetin sisällä kohdennetaan 5,2 miljoonaa euroa lisää humanitaariseen apuun. Apua tarvitaan kiireellisesti, jotta koronaviruksen leviämistä muun muassa kriisialueilla ja pakolaisleireissä voitaisiin hidastaa.

MAL-sopimuksista sopu

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista on syntynyt neuvottelutulos Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksilla edistetään kestäviä liikennehankkeita ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa erityisesti joukkoliikenteellä hyvin saavutettavilla alueilla. Hallitus sitoutuu varaamaan liikenteen hallinnonalan toimenpiteisiin 755,8 M€. Hankkeiden kustannukset jakautuisivat useille vuosille (2020-2031), joten hankkeiden toteutus edellyttäisi rahoitustarpeisiin varautumista myös mm. julkisen talouden suunnitelmissa ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa. Lisäksi valtio sitoutuu rahoittamaan kunnallistekniikka-avustuksia ja valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyviä käynnistysavustuksia 180 milj. eurolla vuosina 2020–2023. Valtion rahoitus MAL-kokonaisuuteen toteutetaan julkisen talouden suunnitelman puitteissa.

Julkisen talouden kestävyys

Hallitus on linjannut julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen tiekartan ensimmäisestä vaiheesta ja asettanut tavoitteen julkisen velan vakauttamisen aikataulusta. Hallituksen kannanotto on liitteenä.

Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa BKT:een vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus tiedostaa, että tavoite on vaativa ja edellyttää mittavia toimenpiteitä. Tämä edellyttää julkisen talouden vahvistamista useilla miljardeilla euroilla.

Keskeinen osa kestävyystiekarttaa ovat työllisyyttä vahvistavat toimet. Hallitus tavoittelee tilannetta, jossa työn riittämätön kysyntä ei rajoita työllisyyden kasvua. Siksi tarvitaan myös työn tarjontaa vahvistavia uudistuksia.

Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua hallitusohjelman mukaisesti nostaen kunnianhimon tasoa ja huomioiden koronakriisin vaikutukset toimintaympäristöön. Työllisyystoimien arvioinnista vastaa valtiovarainministeriö käyden tieteellistä vuoropuhelua työ- ja elinkeinoministeriön asettaman riippumattoman tutkijaryhmän kanssa.

Uusien työpaikkojen luominen on entistäkin tärkeämpää. Osana kestävyystiekarttaa hallitus asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 tavoite. Hallitus on sitoutunut mitoittamaan finanssipolitiikan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla hallitusohjelman mukaisesti.

Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen

Määrärahojen lisäys vuoden 2020 neljännessä lisätalousarvioesityksessä on noin 4,1 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 1,2 miljardia euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 5,3 miljardilla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 18,8 miljardia euroa.

Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle perjantaina 5.6, jolloin se myös julkaistaan osoitteessa budjetti.vm.fi.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 530 417, sisäministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Pyykkönen, p. 050 477 8354, opetusministerin talouspoliittinen erityisavustaja Lauri Holappa, p. 0295 330 014 ja oikeusministerin talouspoliittinen erityisavustaja Camilla Mäkinen, p. 0295 150 119