Hyppää sisältöön
  • Valtioneuvosto
    • Valtio­neuvoston kanslia
    • Puolustus­ministeriö
    • Liikenne- ja viestintä­ministeriö
    • Ulko­ministeriö
    • Valtio­varain­ministeriö
    • Työ- ja elinkeino­ministeriö
    • Oikeus­ministeriö
    • Opetus- ja kulttuuri­ministeriö
    • Sosiaali- ja terveys­ministeriö
    • Sisä­ministeriö
    • Maa- ja metsätalous­ministeriö
    • Ympäristö­ministeriö

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö etusivu
Navigation
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka Budjetti, EU, kansainväliset asiat
    • Talousnäkymät Ennusteet
    • Verotus Verojärjestelmä ja valmistelu
    • Rahoitusmarkkinat Toimivat ja vakaat markkinat
    • Hallintopolitiikka Hallinnon kehittäminen ja rakenteet
    • Hyvinvointialueet Tehtävät, toiminta ja talous
    • Julkisen hallinnon ICT Tietopolitiikka ja digitalisaatio
    • Kunta-asiat Talous, rakenteet ja yhteistyö
    • Valtio työnantajana Henkilöstö ja työnantajatoiminta
  • Ajankohtaista
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
  • Julkaisut
  • Ministeriö
  • Yhteystiedot
  • Tiedotteet ja uutiset
  • Kolumnit
  • Puheet
  • Päätökset
  • Uutiskirjeet
  • Tapahtumat
  • Ajankohtaiset teemat
  • Tulevat julkistukset
  • VM sosiaalisessa mediassa
  • Tilaa aineistoja

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki:
Aktiivimallin toiminta, tausta ja kritiikki

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 10.1.2018 16.37
Tyyppi:Kolumni
Martti Hetemäki.

Aktiivimallin tavoite on estää työttömyyden pitkittymistä ja lisätä työllisyyttä. Se lievittää väistämätöntä ristiriitaa hyvän työttömyysturvan ja työn kannustimien välillä.

Ristiriita hyvän työttömyysturvan ja työn kannustimien välillä liittyy etuuden tasoon ja kestoon seuraavasti:

Etuustaso: korkea etuus = hyvä turva, huonot työn kannustimet, matala etuus = huono turva, hyvät työn kannustimet.

Etuuden kesto: pitkä kesto = riittävästi aikaa etsiä työtä, huonot työn kannustimet, lyhyt kesto = liian vähän aikaa etsiä työtä, hyvät työn kannustimet.

Suomen ja Tanskan aktiivimallit lievittävät työttömyysturvan tavoiteristiriitoja kytkemällä etuuden tason työttömän aktiivisuuteen. Ne kannustavat työelämäkytkennän säilyttämiseen työttömyyden pitkittyessä.

Tanskassa aktiivisuusehdon täyttäminen vaatii kuusinkertaisen määrän työtunteja kuukautta kohti: Tanskassa vähintään 148 tuntia 4 kuukauden aikana ja Suomessa 18 tuntia 3 kuukauden aikana.

Suomessa aktiivisuusehdon voi täyttää myös yrittäjänä, kun ansaitsee vähintään 241 euroa 3 kuukauden aikana. Tämän vuoden alusta alkaen työtön saa kokeilla yrittäjyyttä 4 kuukautta säilyttäen työttömyysetuuden.

Etuuden alenema on Tanskassa 1,2 prosenttia ja Suomessa 4,65 prosenttia. Nämä alenemat ovat pieniä muiden maiden tyypillisiin työttömyysturvan porrastuksiin nähden. Tanskan uudistuksen valmistellut komitea esitti siellä toteutunutta suurempaa alenemaa.

Suomessa aleneman voi välttää osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Tanskassa alenemaa ei voi välttää palveluihin osallistumalla, minkä takia palveluhenkilöstön määrä ei liity Tanskan aktiivimalliin.

Suomessa työtön voi täyttää työehdon ilman, että työttömyysturva alenee, koska työtön voi ansaita kuukaudessa 300 euroa ilman, että se alentaa etuutta.

Suomen uudistus parantaa työttömyyden alun etuutta, kun alun omavastuupäivät vähenevät kahdella. Etuus pysyy kuitenkin työttömyyden pitkittyessä aina korkeammalla tasolla kuin työttömyyden alussa keskimäärin. Olen havainnollistanut nämä asiat liitteenä olevan esityksen diassa 3.

Aktiivimallin arvioidaan lisäävän työllisyyttä 5 000 henkilöllä, jos yksikään työtön ei osallistu lainkaan työhön, ja 12 000 henkilöllä, jos kaikki tekevät vähimmäismäärän töitä (dia 4). Tuo 12 000 ei ota huomioon aktiivisuuden työllistymistä lisäävää vaikutusta.

Aktiivimalli kannustaa pysymään kiinni työelämässä ja hakeutumaan palveluihin. Tämä on erittäin tärkeää.  Työttömän pienituloisuusriski on Suomessa 10 kertaa suurempi kuin töissä olevan (kuvio 6). Työllisten köyhyysriski on Euroopan matalin (dia 7).

Aktiivimallin tausta

Työttömyyden kestoa on pitkään yritetty lyhentää monin keinoin mutta heikoin tuloksin. Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 1.9.2016 ylijohtaja Oivon johtaman virkamiestyöryhmän raportin, joka esitti, että ansiopäivärahaa alennetaan 15 prosenttia sen jälkeen, kun päivärahaa on maksettu 125 päivältä (noin 6 kuukautta).

Monissa maissa työttömyysetuuden porrastuksen on havaittu lyhentävän työttömyyden kestoa. Työttömyysturvan porrastus lisää työllistymisen todennäköisyyttä portaan lähestyessä, muttei sen jälkeen. Aleneman pitäisi olla myös varsin suuri, jotta päästäisiin samaan vaikutukseen kuin aktiivimallissa.

Aktiivimallissa päästään samaa suuruusluokkaa olevaan työllisyysvaikutukseen kuin työttömyysturvan 15 prosentin alenemalla. Aktiivimallissa alenema on kuitenkin vain kolmasosa 15 prosentin alenemasta. Sen voi välttää aktiivisuudella, ja täyden työttömyysetuuden tasolle pääsee aina, jos täyttää edes yhden aktiivisuusehdon.

Hallitus asetti budjettiriihessä 2016 kolmikantaisen työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus työllisyyden lisäämiseksi vähintään 10 000 henkilöllä. Työryhmä laati ehdotuksen aktiivimallista, jonka taakse työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat eivät kuitenkaan lopulta voineet asettua.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt käsittelivät 5.10.2016 aktiivimallia osana laajempaa kokonaisuutta. Käsittelyn perusteella hallitus päätti 10 kohdan kokonaisuudesta, jonka osana aktiivimalli on. Tämä kokonaisuus sisältää monia työmarkkinajärjestöille tärkeitä asioita.

Aktiivimallin kritiikki

Aktiivimallin kritiikki on kohdistunut muun muassa siihen, ettei aktiivisuutta voi osoittaa osallistumalla kolmannen sektorin vapaaehtoistyöhön. Tutkimustulosten perusteella vain muutama prosentti kolmannen sektorin toimintaan osallistuvista työttömistä pääsee töihin avoimille työmarkkinoille. Mitä pidempään henkilö on pois työmarkkinoilta, sitä todennäköisemmin hän jää pysyvästi pienituloiseksi.

Aktiivimallin ehkä kovin kritiikki on kohdistunut siihen, ettei työttömillä ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua palveluihin, joilla vältetään työttömyysturvan alenema.  Tähän liittyen ensin seuraavat huomiot:

  • Työvoimapalveluissa oli marraskuun lopussa 127 627 henkilöä.
  • Määrärahat jaetaan niin, että palvelut voidaan järjestää hyvin kaikkien ELY-keskusten alueilla.

Aktiivimalli ottaa luonnollisesti huomioon tilanteet, joissa henkilö ei voi esimerkiksi sairauden takia osallistua palveluihin. Voi kuitenkin syntyä tilanteita, ettei henkilö halustaan huolimatta pääse osallistumaan mihinkään palveluun edes 5 päivän ajaksi 3 kuukauden aikana.  

Täyttä yhdenvertaisuutta ei siis käytännössä voi saavuttaa, mutta tämä ei ole uusi asia. Esimerkiksi työttömäksi jouduttuaan henkilö voi välttää alun omavastuupäivät osallistumalla irtisanomisaikana työvoimapalveluihin. Kaikki työttömät eivät kuitenkaan pääse näihin palveluihin. Samoin perus- ja ansiopäivärahan työssäoloehto luo periaatteessa eriarvoisuutta, sillä kaikilla työttömillä ei välttämättä ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia uusia työssäoloehtoa työttömyyden alettua. Harva kuitenkin lienee sitä mieltä, että tuetun työnteon ei tulisi johtaa sosiaaliturvan kertymiseen.

Miksi yhdenvertaisuus palveluihin pääsystä on noussut aktiivimallin yhteydessä esille? Kysymyksen vaikeutta lisää se, että vuonna 2017 astui voimaan lainmuutos, jonka mukaan työvoimaviranomaiset ovat yhteydessä työttömiin 3 kuukauden välein, jolloin palveluja tarjotaan. Palvelujen määrärahoja on myös lisätty niin, että niitä jäi viime vuonnakin paljon käyttämättä. Työllisyysmäärärahojen kehityksessä on otettava huomioon, että osa palveluista on siirtynyt hoidettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta.

Jyrkän yhdenvertaisuuden kannalta olisi parempi, että alenema tulisi, vaikka työtön osallistuisi palveluihin. Tämän logiikan perusteella olisi vielä parempi, ettei myöskään työllä voisi välttää alenemaa, koska työnsaantimahdollisuudet eivät ole yhdenvertaiset. Toisaalta tämä logiikka ei kuitenkaan selitä, miksi työttömyysturva voi poiketa monilta muilta osin palveluihin osallistumisesta riippuen. Kysymys ei olekaan ehkä yhdenvertaisuudesta vaan siitä, mitä pidetään kohtuullisena. Käsitykset kohtuullisuudesta ovat ehkä muuttuneet. Aikoinaan työttömyysturvassa oli aktiivimallia neljä kertaa suurempi ja pysyvä etuuden porrastus.

Käsitykset kohtuullisuudesta voivat muuttua myös nopeasti. Vuosi sitten monet pitivät 3 kuukauden haastatteluja kohtuuttomina työttömien kannalta. Puhuttiin pakkohaastatteluista. TE-toimistoilta saatujen tietojen perusteella työttömät ovat kuitenkin olleet valtaosin tyytyväisiä, kun heihin otetaan yhteyttä ja tarjotaan palveluja. TE-toimistojen työ onkin tuottanut hyviä tuloksia. Ne näkyvät työttömyyslukujen lisäksi nyt myös työllisyysluvuissa.

Ongelmana ei ole ollut palvelujen tai niiden määrärahojen puute, mutta tieto tarjolla olevista palveluista pitää kulkea entistä paremmin niitä tarvitseville. Olisi onnetonta, jos hyvä työllisyyskasvu tukahtuisi siihen, ettei työttömiä saataisi autettua avoimiin työpaikkoihin ja työllistymistä edistäviin palveluihin.

Työttömyysturvan aktiivimallista

Martti Hetemäki

valtiosihteeri kansliapäällikkönä

Talouspolitiikka
TE-palvelut palvelut talous toimeentuloturva työllisyys työllisyyspolitiikka työttömyyden vaikutukset työttömyys työttömyysturva vaikutukset

Tutustu myös

Valtiovarainministeri Riikka Purran puhe Microsoftin datakeskuksen muurausseremoniassa

VM
Tyyppi:Puhe Julkaisuajankohta:21.5.2025 13.12

Kauppasota uhkaa Suomen talouden toipumista ja jo ennestään haurasta julkista taloutta

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:30.4.2025 11.02

Suomi jatkaa tuen osoittamista Ukrainalle Washingtonin kansainvälisissä kokouksissa

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:23.4.2025 9.59

Arviointimenetelmien rooli työllisyyspolitiikassa

VM
Tyyppi:Kolumni Julkaisuajankohta:21.11.2024 10.03

Pyöreän pöydän keskustelussa sosiaali- ja terveyspalvelujen yksikkökustannukset 

STM VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:19.11.2024 15.56

Talous toipuu taantumasta, mutta julkinen talous pysyy sitkeästi alijäämäisenä

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:23.9.2024 11.01
Valtiovarainministeriö etusivu Valtiovarainministeriö

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

PL 28, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

Tietoa sivustosta

Tietosuoja

Saavutettavuusseloste

Sivukartta

Kysy ja anna palautetta

  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka
      • Talouspolitiikan lähtökohdat
        • Julkinen talous
        • Talouspolitiikan raamit
        • Finanssipolitiikka
        • Rakennepolitiikka
      • Valtiontalouden kehykset ja budjetti
        • Valtiontalouden kehykset
        • Valtion budjetti
          • Valtion budjetti lukuina
        • Laadinta- ja soveltamismääräykset
        • Yhteenvedot eduskunnan hyväksymistä talousarvioista
        • Hallituksen vuosikertomus ja valtion tilinpäätös
        • Kehys- ja budjettivalmistelun aikataulut
      • EU ja talous
        • Ecofin ja euroryhmä
        • Talouspolitiikan ohjausjakso
        • Finanssipoliittiset säännöt
        • Budjetti
          • Rahoituskehys
          • Omat varat
          • Vuotuinen talousarvio
          • Tilintarkastus ja vastuuvapaus
          • Petosten­torjunta
          • EU-varojen tarkastus
      • Valtiontalouden arviointi ja valvonta
        • Eduskunnan tarkastusvaliokunta
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto
        • Luottoluokitukset
        • Suomen talous kansainvälisessä tarkastelussa
      • Kansainväliset rahoitusasiat
        • Euroalueen vakaus
          • Vakaudenhallinta
          • Eurokriisi
        • Maailmanpankki
        • Ilmastokoalitio
        • Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
        • Euroopan investointipankki (EIP)
        • Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)
        • Euroopan neuvoston kehityspankki (CEB)
        • Pohjoismaiset rahoituslaitokset
        • EU:n makrotaloudellinen apu
        • Pariisin klubi
      • Valtionavustukset
        • Materiaalipankki
        • Parlamentaarinen neuvottelukunta
        • Yhteiskehittämisen yhteistyöryhmä
    • Talousnäkymät
      • Talouden seuranta ja ennusteet
        • Julkisen talouden kuukausitiedot ja vastuiden raportointi
        • Tulotyöryhmä
        • Rakennusalan suhdanteet
      • Menetelmäkuvaukset
      • Talouden analyysit
    • Verotus
      • Verotusjärjestelmä
      • Henkilöverotus
        • Ansiotulojen verotus
        • Pääomatulojen verotus
        • Korkotulojen lähdeverotus
        • Perintö- ja lahjaverotus
        • Varainsiirtoverotus
      • Elinkeinoverotus
        • Yksityisen yrittäjän ja maataloudenharjoittajan verotus
        • Elinkeinoyhtymän osakkaan verotus
        • Yhteisön verotus
        • Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saaman osingon verotus
      • Kansainvälinen tuloverotus
        • Yhteistyö kansainvälisessä verotuksessa
        • Verosopimukset
      • Kiinteistöverotus
      • Arvonlisäverotus
        • Arvonlisävero osana EU:n tuloja
        • Vakuutusmaksuvero
      • Valmisteverotus
        • Alkoholiverotus
        • Tupakkaverotus
        • Virvoitusjuomien verotus
        • Energiaverotus
        • Ympäristöperusteinen verotus
        • Kaivosmineraaliverotus
      • Tieliikenteen verotus
        • Autovero
        • Ajoneuvovero
        • Polttoainemaksu
      • Tullitoimi
      • Verotuet
    • Rahoitusmarkkinat
      • Rahoitus­markkinoiden sääntely
        • Asiakkaan- ja sijoittajansuoja
        • Pääoma­markkinat
        • Pankkien toiminta
        • Arvopaperi­markkinat
        • Maksaminen
        • Seuraamus­järjestelmä
        • Uudet finanssi­teknologiat
      • Rahoitus­markkinoiden vakaus ja valvonta
        • Finanssivalvonta ja Euroopan finanssi­valvonta­järjestelmä
        • Makrovakaus
        • Kriisinhallinta
        • Varautuminen ja huolto­varmuus
      • Valtion rahoituspolitiikka
        • Valtion velanhallinta ja lainanottovaltuus
        • Valtiontakaukset ja valtiontakuut
        • Valtion eläkerahasto
        • Peruskorko
      • Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
        • Estämistyö
        • Sääntely
    • Hallintopolitiikka
      • Hallintopolitiikan lähtökohdat ja tulevaisuus
        • Tulevaisuustyö ja hallintopolitiikan arvioinnit
        • Valtion ennakoiva ohjaus
        • Kansainvälinen toiminta
      • Julkisen hallinnon strategia
      • Avoimuus, luottamus ja etiikka
      • Julkinen johtaminen
        • Julkisen johtamisen arvopohja ja periaatteet
        • Yhteinen kehittäminen ja tilaisuudet
        • Johdon asema ja palvelussuhteet
        • Johdon valinta ja ura
        • Ylimmän johdon ja ministerien erityisavustajien sidonnaisuudet
        • Onnistumisen edellytykset
        • Tietojohtaminen
        • Valtionhallinnon johdon tuki
      • Hallinnon rakenteet ja ohjaus
        • Valtionhallinto
          • Valtionhallinnon ohjeet ja suositukset
        • Kuntahallinto
        • Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen lainsäädäntö
        • Hallinnon ohjaus
        • Virastoarvioinnit
      • Julkiset palvelut
      • Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinointi
        • Sisäinen tarkastus
        • Riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan arviointi
      • Valtion yhteiset palvelut
        • Kiinteistöt ja toimitilat
        • Hankinnat
        • Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut
        • Koulutuspalvelut
      • Julkisen hallinnon innovaatiot ja tuottavuus
      • Valtiontalouden hoito ja ohjaus
        • Valtion taloushallinto
        • Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta
    • Hyvinvointialueet
      • Hyvinvointialueiden tehtävät ja toiminta
        • Hyvinvointi- ja yhteistyöalueet
        • Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö
        • Päätöksenteko
        • Ohjaus
        • Hyvinvointialue­talouden ja -hallinnon neuvottelukunta
        • Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot
      • Hyvinvointialueiden talous
        • Hyvinvointialueiden rahoitus
          • Rahoituslaskelmat
        • Lisärahoitus
        • Talousarvio ja -suunnitelma
        • Investoinnit
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
      • Hyvinvointialueiden neuvottelut
    • Julkisen hallinnon ICT
      • Julkisen hallinnon digitalisaatio
        • Elämäntapahtumalähtöinen digitalisaatio
          • Elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation edistämisohjelma
            • Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia elämäntapahtumalähtöisestä digitalisaatiosta
          • Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito
            • Kysymyksiä ja vastauksia edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelmasta
        • Digipalvelulaki
        • Digitaalisten asiointipalvelujen tiekartta
        • Digitaalisten palveluiden laatu ja toimintatavat
        • Tekoäly ja ja kehittyvät teknologiat
          • Ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä julkisessa hallinnossa
          • Robotisaatiohaut
        • Digi arkeen -neuvottelukunta
          • Digi arkeen -toimintakertomus
        • Julkishallinnon digitaaliset palvelut
          • Palvelut kansalaisille ja yrityksille
          • Infrastruktuuripalvelut hallinnolle
        • Digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuus
          • Kysymyksiä ja vastauksia digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuudesta
      • Tietopolitiikka ja tiedonhallinta
        • Tietopolitiikka
          • Tietopoliittinen selonteko
            • Taustapaperit
          • Tiedonhallintalaki
          • Avoin tieto
          • Tekoälyn eettinen ohjeistus
          • Yhteentoimiva Eurooppa
            • Kysymyksiä ja vastauksia Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksesta
        • Julkisen hallinnon tiedonhallinnan ohjaus
          • Tiedonhallinnan yhteistyöryhmät
          • Julkisen hallinnon tiedonhallintakartta
          • Tiedonhallintalain lausuntomenettely
            • Usein kysytyt kysymykset tiedonhallintalain lausuntomenettelystä
          • ICT-hankehallinta ja Hankesalkkupalvelu
        • Hallitusohjelmahankkeet
          • Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen
      • Palveluiden ja turvallisuuden ohjaus
        • Turvallisuusverkkotoiminta
        • Digitaalisen turvallisuuden kehittäminen
        • Digitaalisen turvallisuuden ohjaus
        • Valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut
          • Yhteisten palvelujen käyttövelvollisuus ja palvelujen ohjaus
          • Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ja Valtorin tulosohjaus
        • Pilvipalvelujen hyödyntäminen julkisessa hallinnossa
      • EU ja kansainvälinen yhteistyö
        • Kansainväliset vertailut
        • Nordic Institute for Interoperability Solutions -instituutti
      • Tiedonhallintalautakunta
    • Kunta-asiat
      • Kuntalainsäädäntö
        • Kuntien itsehallinto ja päätöksenteko
        • Kuntarakenne
          • Kuntajaon muuttaminen
          • Vireillepano ja valmistelu
            • Yhdistymisprosessi
            • Osaliitokset
            • Erityinen kuntajakoselvitys
          • Päätöksenteko
          • Avustus kuntien yhdistymisselvityksiin
          • Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
        • Kuntien henkilöstö
      • Kuntien tehtävät ja toiminta
        • Kuntien tuottavuus ja digitalisaatio
        • Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä
          • Suunnittelun tueksi - digikannustinavustukset
          • Kuntien digikannustinavustukset 2022
          • Kuntien digikannustinavustukset 2021
          • Kuntien digikannustinavustukset 2020
          • Kuntien digikannustinavustukset 2019
          • Kuntien digihankkeet
        • Valtion ja kuntien yhteistyö
          • Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta
          • Peruspalvelujen arviointi
        • Kansainvälinen yhteistyö
      • Kuntatalous
        • Kuntatalouden seuranta ja arviointi
          • Kuntien tilinpäätöstiedot ja tilinpäätöskortti
          • Talousarviot ja -suunnitelmat sekä talouden suunnittelukehikko
          • Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat
        • Kuntatalousohjelma
        • Säädösvalmistelun kuntavaikutusten arviointi
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
        • Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset
          • Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
          • Valtionosuuslaskelmia
          • Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset
          • Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus
          • Kysymyksiä ja vastauksia kuntien valtionosuuksista ja sote-siirtolaskelmasta
        • Korvaus sote- ja pelastustoimen uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista
        • Pidennyksen hakeminen alijäämän kattamiskaudelle
        • Kuntien koronatuet
        • Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto
    • Valtio työnantajana
      • Sopimustoiminta
        • Työrauha
        • Paikallinen sopimustoiminta
        • Luottamusmiestoiminta
        • Työsuojelu
        • Yhteistoiminta
        • Tilastoyhteistyö
      • Valtion virka- ja työehtosopimukset
        • Sopimukset
      • Virka- ja työehdot
        • Palkkaus, kannustejärjestelmät
          • Valtion palkkausjärjestelmä
          • Tulospalkkaus
          • Henkilöstörahastot
        • Työajat
        • Vuosilomat
        • Virkamatkat
        • Poissaolot
        • Luontoisedut
        • Työterveyshuolto
        • Henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Ohjeet, määräykset ja suositukset
        • Muut henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Virkamiesoikeus
        • Muutoksen johtaminen
        • Oikeustapaukset
          • Irtisanominen kollektiiviperusteella
          • Irtisanominen yksilöperusteella
          • Kirjallinen varoitus
          • Korvausvaatimus
          • Lomauttaminen
          • Virantoimituksesta pidättäminen
          • Virkasuhteen purkaminen
          • Muu aihe
        • Valittaminen virkamiestä koskevasta päätöksestä
      • Arvot ja virkamiesetiikka
        • Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta
      • Henkilöstöjohtamisen tuki
        • Valtion henkilöstöstrategia
        • Henkilöstösuunnittelu
        • Monipaikkainen työ valtiolla
        • Rekrytointi
        • Osaamisen kehittäminen
        • Henkilökierto ja virkamiesvaihto
        • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
        • Työkalut ja menetelmät
        • Työ 2.0
        • Valtion virka-ansiomerkit
      • Valtion henkilöstö tilastoina
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Kolumnit
    • Puheet
    • Päätökset
    • Uutiskirjeet
    • Tapahtumat
    • Ajankohtaiset teemat
      • Hallitusneuvottelut 2023
      • Virkamiespuheenvuoro
        • Virkamiespuheenvuoron taustamuistiot
      • Meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus
      • Venäjän hyökkäys Ukrainaan
      • Pohjoismainen yhteistyö
        • Digitalisaatioministerineuvosto MR-Digital
        • Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla
      • Suomen kestävän kasvun ohjelma
        • EU:n elpymisväline
          • Elpymis- ja palautumistukiväline
          • Muut ohjelmat
        • Suomen elpymis- ja palautumis­suunnitelma
          • Vihreä siirtymä
          • Digitalisaatio
          • Työllisyys ja osaaminen
          • Sosiaali- ja terveyspalvelut
          • REPowerEU
        • Rahoituksen hakeminen
        • Valmistelun eteneminen
        • Keskeiset termit
      • Digitaalinen euro
      • Pääomamarkkina­unionin syventäminen
      • Pankkiunionin syventäminen
      • Päivittäismaksamisen turvaaminen
    • Tulevat julkistukset
    • VM sosiaalisessa mediassa
    • Tilaa aineistoja
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
    • Digiesteiden purkaminen
    • Digitoimisto
      • Yhteistyöryhmät
      • Digisalkku
      • EU:n digisäädökset
    • Hankinta-Suomi
      • Ajankohtaista ohjelmasta
        • Vuoden hankintayksikkö
      • Työkalut, oppaat ja selvitykset
      • Tilaisuudet ja kokoukset
        • Hankintayksikköverkostot
        • ICT-kohtaamo
        • Tutkijaverkosto
      • Ohjelmakausi 2019-2023
        • Strateginen johtaminen
        • Hankintataitojen kehittäminen
        • Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus
        • Toimivat hankinnat
        • Innovaatiot
        • Taloudellinen kestävyys
        • Sosiaalinen kestävyys
        • Ekologinen kestävyys
      • Kansallinen julkisten hankintojen tietovaranto
    • Hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittäminen
    • Julkiset tilat Suomi -ohjelma
    • Kiinteistöverouudistus
      • Usein kysyttyä kiinteistöverouudistuksesta
      • Aiempaa valmistelumateriaalia
    • Kuntien normien keventäminen ja kuntakokeilut
      • Norminpurkuehdotukset
    • Kustannus­vaikuttavuuden osaamis­keskus
      • Perustiedot hankkeesta
    • Pankki­palvelujen saatavuus
    • Rahapelijärjestelmän uudistuksen toimeenpanohanke
    • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen
    • Teknologianeuvottelu­kunta
      • Teknologiapolitiikan toimeenpanon seuranta
    • Työllisyystavoitteiden seuranta
    • Uudistetun eIDAS-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon hanke
      • Eurooppalainen lompakkosovellus
        • Kysymyksiä ja vastauksia eurooppalaisesta lompakkosovelluksesta
        • Eurooppalaisten lompakkosovellusten pilotointi
    • Valtion aluehallinnon uudistus
      • Lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston toimeenpanohanke
    • Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla
      • Kysymyksiä ja vastauksia valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamisesta
      • Uudistuksen eteneminen alueilla
      • Yhteisten työympäristöjen konseptikokonaisuus
    • Valtionhallinnon tuottavuusohjelma
    • Valtionosuusuudistus
  • Julkaisut
    • Verkkojulkaisut
      • Valtion matkustussääntö
      • Testi
  • Ministeriö
    • Tehtävä ja strategiset tavoitteet
    • Johto ja organisaatio
      • Ministerit
        • Valtiovarainministeri
        • Kunta- ja alueministeri
        • Elinkeinoministeri
      • Virkamiesjohto
      • Osastot
    • Lautakunnat
      • Tiedonhallinta­lautakunta
        • Tiedonhallintalautakunnan kokoonpano
        • Tiedonhallintalautakunnan jaostot
        • Tiedonhallintalautakunnan ajankohtaiset aineistot
        • Kysymyksiä ja vastauksia tiedonhallintalaista
      • Tuottavuuslautakunta
        • Lautakunnan jäsenet
    • Hallinnonala
      • Virastot
      • Yhtiöt ja liikelaitokset
      • Rahastot
      • Hallinnonalan ohjausasiakirjat
      • Toimialan kunniamerkit
    • Valmiusasiat
      • Valmiuslaki
      • Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
      • Kyberturvallisuusstrategia
    • Talous
    • Ilmoittajansuojelu
    • Ministeriö työpaikkana
      • Valtiovarainministeriö työpaikkana
      • Avoimet työpaikat
      • Tutustu työhömme
      • Uratarinat
        • Tiia Jalonen avaa valtion budjetin kaikille näkyväksi
        • Nico Käräjäoja kehittää sujuvampia digitaalisia palveluja
        • Laura Pitkänen toimii tietoyksikön päällikkönä
        • Emilia Rajaniemi aloitti uuden uran VM:ssä
        • Ville Koponen kehittää ja valmistelee kuntiin ja alueisiin liittyvää lainsäädäntöä
        • Katju Holkeri edistää avointa hallintoa ja demokratiaa
        • Sara Hellemaa arvioi ilmasto- ja luontopolitiikan vaikutuksia talouteen
      • Harjoittelijaksi ministeriöön
      • Virka- ja työehtosopimukset
    • Historiaa
    • Yhteystiedot ja asiointi
  • Yhteystiedot
    • Henkilöhaku
    • VM:n viestintä
    • Asiakirjajulkisuuskuvaus

Yhteystiedot