Hyppää sisältöön
Media

Kuntarakennelakiesitys eduskuntaan

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 4.4.2013 10.30
Tiedote -

Hallitus päätti 4.4.2013 antaa eduskunnalle kuntarakenneuudistusta koskevan lakiesityksen. Kuntajakolain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi, johon lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kielilakia muutettaisiin siten, ettei kuntien yhdistyminen heikentäisi kunnan asukkaiden kielellisiä oikeuksia.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2013. Kuntien tulisi tehdä yhdistymisselvitykset ja niihin perustuvat mahdolliset yhdistymisesitykset viimeistään 1.7.2014.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan edessä on vaativa muutos, jossa tarvitaan tiivistä kuntien ja valtion yhteistyötä.

- Tärkeintä on, että kunnat nyt lähtevät perusteellisesti selvittämään kuntaliitosten mahdollisuudet, hyödyt ja haitat. Tavoitteena on saada kaikkialle Suomeen muodostettua tulevaisuuden kannalta vahvat, elinvoimaiset kunnat. Valtio on varautunut tukemaan kuntia uudistuksen eri vaiheissa, niin selvitystyössä kuin uuden kunnan rakentamisessakin, Virkkunen sanoi.

Esityksen mukaan päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä valtuustojen sitä vastustaessa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan ollessa kyseessä.

Vuosina 2014 - 2017 voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä kunnille maksettaisiin yhdistymisavustuksia ja korvattaisiin mahdolliset valtionosuuden menetykset. Yhdistymisavustuksen perusosa olisi kuntien yhdistymistä kohden 2 - 10 miljoonaa euroa riippuen yhdistyvien kuntien lukumäärästä ja uuden kunnan asukasmäärästä. Talousperusteen täyttävän kunnan ollessa mukana yhdistymisessä maksettaisiin lisäosaa, joka olisi 150 euroa talousperusteen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden. Valtionosuuksien väheneminen korvattaisiin uudelle kunnalle yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka. Lisäksi kunnat saisivat avustusta yhdistymisselvitysten tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Kuntarakennelakiesityksen mukaan kunnan tulisi selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa yhdistymistä, jos yksikin seuraavista selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta:

    * palveluiden edellyttämä väestöpohja,
    * työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne,
    * kunnan taloudellinen tilanne.

Lisäksi kunnan tulisi osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei alueella muutoin olisi saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää, laissa edellytettyä toiminnallista kokonaisuutta.

Palveluperusteen mukaisesti kuntien tulisi muodostaa vähintään noin 20 000 asukkaan selvitysalueita. Lisäksi työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet määrittelevät selvitysaluetta erityisesti kaupunkiseuduilla.

Kunnat voisivat hakea poikkeusta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta laissa säädetyillä perusteilla.

Laissa säädettäisiin Helsingin metropolialueen kuntia koskevista selvitysperusteista, jotka korvaisivat muualla maassa sovellettavat työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat perusteet.

Kielilain muutokset koskevat kunnan kielellisenjaotuksen määräytymistä, pöytäkirjakieltä, kilpien ja paikannimien merkitsemistä sekä viranomaisten kirjeenvaihtokieltä.

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita.

Hallitus päätti kehysriihessä 21.3.2013 varautua asettamaan erityisen kuntajakoselvityksen 12 kaupunkiseudulle.

Kuntarakennelain lisäksi kuntauudistuksen keskeisiä elementtejä ovat kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Päivi Laajala, puh. 02955 30026

Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, puh. 02955 30079

Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266

Erityisavustaja Laura Rissanen, puh. 041 540 4505

Henna Virkkunen