Hyppää sisältöön
  • Valtioneuvosto
    • Valtio­neuvoston kanslia
    • Puolustus­ministeriö
    • Liikenne- ja viestintä­ministeriö
    • Ulko­ministeriö
    • Valtio­varain­ministeriö
    • Työ- ja elinkeino­ministeriö
    • Oikeus­ministeriö
    • Opetus- ja kulttuuri­ministeriö
    • Sosiaali- ja terveys­ministeriö
    • Sisä­ministeriö
    • Maa- ja metsätalous­ministeriö
    • Ympäristö­ministeriö

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö etusivu
Navigation
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka Budjetti, EU, kansainväliset asiat
    • Talousnäkymät Ennusteet
    • Verotus Verojärjestelmä ja valmistelu
    • Rahoitusmarkkinat Toimivat ja vakaat markkinat
    • Hallintopolitiikka Hallinnon kehittäminen ja rakenteet
    • Hyvinvointialueet Tehtävät, toiminta ja talous
    • Julkisen hallinnon ICT Tietopolitiikka ja digitalisaatio
    • Kunta-asiat Talous, rakenteet ja yhteistyö
    • Valtio työnantajana Henkilöstö ja työnantajatoiminta
  • Ajankohtaista
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
  • Julkaisut
  • Ministeriö
  • Yhteystiedot
  • Tiedotteet ja uutiset
  • Kolumnit
  • Puheet
  • Päätökset
  • Uutiskirjeet
  • Tapahtumat
  • Ajankohtaiset teemat
  • Tulevat julkistukset
  • VM sosiaalisessa mediassa
  • Tilaa aineistoja
suomi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English

Miksi tarvitaan joukkorahoituslaki?

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 12.4.2016 13.30
Tyyppi:Uutinen

Kokosimme kysymyksiä ja vastauksia joukkorahoituksesta.

Joukkorahoitus Suomessa ja maailmalla

Mitä joukkorahoitus on?

Ajatuksena on yleensä kerätä verkossa suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä. Samalla voidaan tehdä yhteistyötä ja saada huomiota hankkeelle.

Millaisia muotoja joukkorahoituksella on?

Vastikkeeton joukkorahoitus:

  • Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus: Yleisöltä kerätään lahjoituksia tiettyyn hankkeeseen. Keräys kestää tietyn ajan, ja sitä mainostetaan sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa.

Vastikkeellinen joukkorahoitus:

  • Hyödyke-, vastike-, palkinto- tai ennakkomyyntimuotoinen joukkorahoitus: Rahoittajille tarjotaan jonkinlaista vastiketta. Voitto-osuusjärjestelmässä rahoittajille luvataan osa voitoista, joita hanke mahdollisesti tuottaa tulevaisuudessa.
  • Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus: yritys tai muu taho laskee liikkeeseen osakkeita, velkakirjoja tai muita rahoitusvälineitä.
  • Lainamuotoinen joukkorahoitus: yleisöltä lainataan rahaa, ja se luvataan maksaa takaisin korkoineen (tai joissakin tapauksissa ilman korkoa).

Kuinka suurista markkinoista on kyse Suomessa?

Joukkorahoitusmarkkinoiden koon arvioidaan olleen viime vuonna 84,4 miljoonaa euroa. Summa kasvoi 48 prosenttia toissa vuodesta.

Markkinat jakautuivat seuraavasti:

  • sijoitusmuotoinen joukkorahoitus: 15,5 miljoonaa euroa (yleisöltä yrityksille kerätty osakemuotoinen pääoma)
  • lainamuotoinen joukkorahoitus noin 68,9 miljoonaa euroa (kuluttajille välitetyt vertaislainat noin 46,3 miljoonaa euroa ja yrityksille välitetyt lainat noin 22,6 miljoonaa euroa).

Arviot perustuvat markkinoilta kerättyyn aineistoon.

Entä muualla?

Markkina-arvioita eri alueiden joukkorahoitusmarkkinoista viime vuonna:

  • Eurooppa: 6 miljardia euroa (+100 % toissa vuodesta)
  • Yhdysvallat: 17 miljardia dollaria (+80 %)
  • Aasia: 11 miljardia dollaria (+220 %)
  • Koko maailma: 34,4 miljardia dollaria (+112 %)

Miksi joukkorahoitusta pidetään merkittävänä rahoitusmuotona?

Joukkorahoitus on uusi rahoitusmuoto, joka täydentää perinteisiä rahoituskanavia tai osittain jopa korvaa ne. Se on kiinnostanut viime vuosina erityisesti siemen-, kasvu- sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Sijoittajille joukkorahoitus tarjoaa korkeatuottoisempia ja korkeariskisempiä sijoitusmahdollisuuksia kuin perinteiset sijoituskohteet.

Miksi joukkorahoitus on yleistynyt?

Yksi syy on finanssikriisi. Rahoituksen saaminen pankeista on vaikeutunut tai ainakin kallistunut, koska pankkien vakavaraisuus- ja maksukykyisyysvaatimuksia on kiristetty. Yritykset ovat siksi tarvinneet uusia rahoituslähteitä. Suomessa rahoituksen saanti pankista ei ole vaikeutunut yhtä paljon kuin useissa muissa EU-maissa. Joukkorahoituksen suosio on kasvanut myös Suomessa, koska kyselytutkimusten mukaan pankit ovat kiristäneet vakuus- ja erityisehtoja koskevia vaatimuksiaan sekä nostaneet marginaaleja luotoistaan.

Joukkorahoituksen kysyntää ja tarjontaa on lisännyt myös se, että verkossa on nykyisin mahdollista tavoittaa laajoja ihmisjoukkoja kustannustehokkaasti.

Mitä riskejä joukkorahoitukseen liittyy?

Joukkorahoituksella varoja hankkivat tavallisesti siemen-, kasvu- ja pk-yritykset. Erityisesti sijoitukset start up -yrityksiin ovat korkeariskisiä. Arvioiden mukaan yli puolet start up -yrityksistä lopettaa toimintansa muutamassa vuodessa. Eloon jäävistä start up -yrityksistäkin vain harvasta tulee isoja ja menestyneitä ja suurin osa käy päivittäistä taistelua pystyssä pysymiseksi ja liiketoiminnan jatkamiseksi.

Toisaalta kaikkeen sijoitustoimintaan liittyy riski sijoitetun varallisuuden vähenemisestä tai menettämisestä. Lailla pyritään siihen, että sijoittajalle kerrotaan kaikki olennainen tieto, jotta tämä voi tehdä perustellun sijoituspäätöksen.  Joukkorahoitus on lisäksi toimialana kasvuvaiheessa, eivätkä kaikki menettelytavat ole vielä vakiintuneet. Myös näiltä osin laki pyrkii ohjaamaan alaa oikeaan suuntaan ja määrittelemään keskitetysti oikeudet ja velvollisuudet välittäjille, sijoittajille ja rahoitusta hakeville yrityksille.

On lisäksi huomattava, että joukkorahoituksessa rahoituksen vastikkeeksi annetuille arvopapereille (listaamattoman yhtiön osake tms.) ei ole olemassa yhtä säänneltyä jälkimarkkinapaikkaa. Tämän takia niillä ei myöskään yleensä käydä kauppaa jälkimarkkinoilla, mikä voi vaikeuttaa sijoituksen muuttamista myöhemmin rahaksi.

Joukkorahoituslaki

Mitä joukkorahoituslailla tavoitellaan?

Esityksellä pyritään luomaan joukkorahoitukselle selkeät laintasoiset pelisäännöt, jotta ala pystyy toimimaan ja kasvamaan Suomessa. Tavoitteena on lisäksi selkeyttää eri viranomaisten vastuita joukkorahoituksen valvonnassa, parantaa sijoittajansuojaa ja monipuolistaa rahoitusmarkkinoita.

Esityksellä pyritään lisäämään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä pienten innovatiivisten ja kasvuhakuisten yritysten rahoitusvaihtoehtoja. Sijoittajat saavat korkeariskisempiä ja korkeatuottoisempia sijoitusvaihtoehtoja.

Mitä joukkorahoitusmuotoja laki kattaa?

Joukkorahoituslaki kattaa ainoastaan elinkeinotoiminnan rahoituksessa hyödynnetyn laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen.

Ehdotettu laki koskee keskeisiltä osiltaan joukkorahoituksen välittäjiä. Jotta varmistetaan riittävä sijoittajansuoja, laissa on lisäksi asetettu velvoitteita joukkorahoitusta keräävälle taholle ja vastaavasti tiettyjä oikeuksia sijoittaja-asiakkaalle.

Kuka saa välittää joukkorahoitusta?

Esityksen mukaan joukkorahoitusta saa välittää vain elinkeinonharjoittaja, joka on merkitty erityiseen joukkorahoituksen välittäjien rekisteriin. Rekisteröinnin edellytykset määritellään yksityiskohtaisesti laissa. Rekisteriin pääsevät luotettavat toimijat, jotka tuntevat rahoitusmarkkinat riittävän hyvin. Rekisteristä ja valvonnasta vastaa Finanssivalvonta.

Miksi tarvitaan rekisteröintiä?

Rekisteröinnillä pyritään luomaan riittävä markkinoille tulon kynnys, jolla puolestaan on suuri merkitys sijoittajansuojan ja rahoitusmuodon uskottavuuden näkökulmasta. Joukkorahoituksen välittäjän rekisteröinti on pyritty laatimaan kevyemmäksi kuin muu rahoitusmarkkinoita koskeva sääntely (usein raskas, ja kallis toimilupaprosessi), koska tavoitteena on monipuolistaa kotimaisia rahoitusmarkkinoita tarjoamalla uusille vaihtoehtoisille rahoitusmuodoille kestävät ja ennakoitavat toimintaedellytykset. Sääntelyn suhteellinen keveys perustuu toimialan pieneen kokoon, kasvuvaiheeseen, riskiprofiiliin ja muihin erityispiirteisiin.

Miksi ja miten alalle tuloa helpotetaan?

Alan toimijat ovat pieniä verrattuna vakiintuneisiin markkinatoimijoihin, ja niillä on käytössään vain vähän hallinnollisia resursseja. Lisäksi toimiala vastaa toistaiseksi vain pienestä osasta rahoitusmarkkinoilla kerättävästä tai välitettävästä rahasta.

Siksi toimilupavaatimus ja siihen liittyvä prosessi muodostavat kohtuuttoman suuren alalle tulon kynnyksen eivätkä edistä rahoitusmuodon kehittymistä kotimaan markkinoilla tai sen kilpailukykyä suhteessa vakiintuneisiin rahoitusmarkkinatoimijoihin.

Nykyinen toimilupaprosessi korvautuu kevyemmällä mallilla, jossa välittäjä rekisteröityy Finanssivalvontaan. Joukkorahoituksen välittäjän ei tarvitse enää liittyä sijoittajien korvausrahastoon, ja joukkorahoituksen välittäjän vähimmäispääomavaatimus laskee nykyisestä 125 000 eurosta 50 000 euroon. Pääomavaatimuksen vaihtoehdoksi tulee ammatillinen vastuuvakuutus, pankkitakaus tai muu vastaava vakuus, jonka Finanssivalvonta arvioi riittäväksi. Myös tiedonantovelvollisuuksia selkeytetään ja yksinkertaistetaan, ja tämä koskee niin joukkorahoituksen välittäjiä kuin joukkorahoituksella varoja hankkivia yrityksiä.

Voiko yksittäinen yritys kerätä ”joukkorahoitusta” ilman joukkorahoituksen välittäjää?

Voi. Lailla ei ole vaikutusta tilanteisiin, joissa rahoitusta hakeva yhteisö käyttää elinkeinovapauden piiriin kuuluvaa mahdollisuuttaan hankkia yleisöltä varoja tarjoamalla itsenäisesti omia arvopapereitaan. Arvopapereita voidaan tarjota esimerkiksi oman verkkosivuston kautta osakeannin muodossa. Tällaisessa järjestelyssä ei käytetä joukkorahoituksen välittäjää. Tällöin rahoitusta hakevan yhteisön on itsenäisesti huolehdittava, että se noudattaa lainsäädäntöä, muun muassa osakeyhtiölakia ja arvopaperimarkkinalakia.

Kyseessä ei ole joukkorahoitus lain näkökulmasta, vaan yhteisön itsenäisesti toteuttama liikkeeseenlasku tai muu vastaava yleisölle suunnattu varainhankintajärjestely. Joukkorahoituslain soveltaminen edellyttää, että varainhankinta tapahtuu joukkorahoituksen välittäjän tarjoaman palvelualustan kautta.

Kuka saa kerätä joukkorahoitusta?

Joukkorahoitusta elinkeinotoimintaansa varten voi uuden lain mukaan kerätä yhteisö (osakeyhtiö, osuuskunta, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, eurooppayhtiö, eurooppaosuuskunta ja yhdistys) tai säätiö. Joukkorahoitusta keräävä taho ei voi olla konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Sen sijaan yrityksen saneerausmenettely ei estä joukkorahoituksen keräämistä, kunhan asiasta ja siihen liittyvistä riskeistä tiedotetaan sijoittajia riittävällä tavalla. Joukkorahoitusta keräävä taho ei voi olla pörssiyhtiö, eli listattujen osakeyhtiöiden arvopaperit eivät voi olla laina- tai sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sijoituskohteina. Elinkeinonharjoittajan ei edellytetä olevan oikeushenkilö, vaan myös toiminimi on mahdollinen.

Miten laki parantaa sijoittajansuojaa?

Laki selkeyttää toimialan käsitteistöä ja viranomaisvastuita sekä parantaa monimutkaisen asiakokonaisuuden ymmärrettävyyttä. Se myös vahvistaa sijoittajien asemaa määrittämällä selkeät säännöt sijoittajansuojalle ja tiedonantovaatimuksille. Samalla joukkorahoituksesta tulee osa säänneltyjä rahoitusmarkkinoita.

Sijoittajansuojaa parannetaan muun muassa ulottamalla lain mukainen tiedonantovelvollisuus myös niihin tilanteisiin, joissa joukkorahoitusta hankittaessa tai välitettäessä hyödynnetään muita kuin arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja arvopapereita. Nykyisin muut kuin arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetut eli käytännössä siirtokelvottomat arvopaperit eivät sisälly arvopaperimarkkinalain eivätkä sijoituspalvelulain soveltamisalan piiriin. Siksi ne ovat pitkälti sääntelyn ja tätä kautta sijoittajansuojan ulkopuolella. Lisäksi sijoittajansuojaa täsmennetään valtiovarainministeriön erillisellä asetuksella, joka koskee joukkorahoituksella varoja hankkivan yhteisön tiedonantovelvollisuutta. Asetus sisältää säännökset muun muassa riskivaroituksesta. Laissa on puolestaan säännökset joukkorahoituksen välittäjän menettelytavoista ja velvollisuuksista sijoittajaa kohtaan. Lisäksi lailla säännellään valvontaa ja seuraamuksia.

Miten muunlaista joukkorahoitusta säännellään Suomessa?

Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus on vastikkeetonta toimintaa. Sitä sääntelee rahankeräyslaki, josta vastaa sisäministeriö. Rahankeräyslain kokonaisuudistus on toistaiseksi keskeytyksissä.

Hyödykemuotoista joukkorahoitusta säännellään kuluttajansuojalailla, kun kyse on kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan suhteesta. Kauppalakia sovelletaan silloin, kun on kyse kahden kuluttajan suhteesta tai kahden elinkeinonharjoittajan suhteesta. Molemmista laeista vastaa oikeusministeriö.

Vertaislainaus kuuluu kuluttajansuojalain soveltamisalaan. Oikeusministeriö on parhaillaan täsmentämässä sääntelyä vertaislainauksesta osana asuntoluottodirektiivin täytäntöönpanoa. Asiaa koskeva hallituksen esitys on menossa eduskuntaan huhtikuussa 2016.

Miksi tarvitaan erillinen laki joukkorahoituksesta?

Erillislaki on tarpeen, koska joukkorahoituksella on useita erilaisia muotoja, jotka kytkeytyvät eri tavoin nykyisiin voimassa oleviin lakeihin. Tämä koskee etenkin laina- ja sijoitusmuotoista joukkorahoitusta.

Esityksellä pyritään:

  • tehostamaan rahoituksenvälitystä ja sitä kautta talouden kasvua
  • selkeyttämään joukkorahoituksen pelisääntöjä sekä vähentämään toimialan ja viranomaisten kustannuksia
  • ratkaisemaan rajanveto-ongelmia suhteessa muuhun kansalliseen lainsäädäntöön, kuten sijoituspalvelulakiin ja arvopaperimarkkinalakiin
  • tekemään selkeä rajanveto arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun siirtokelpoisen ja muun kuin arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun, siirtokelvottoman arvopaperin välillä, millä on keskeinen merkitys joukkorahoituksen välittäjälle laissa säädettyjen toimintamahdollisuuksien kannalta
  • parantamaan sijoittajansuojaa, kun joukkorahoitusta hankittaessa tai välitettäessä käytetään muita kuin arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja siirtokelvottomia arvopapereita
  • mahdollistamaan joukkorahoituksen välittäminen nykyistä keveämmin hallinnollisin edellytyksin ilman hallinnollisesti raskasta ja kallista toimilupaa (rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin, MiFID I:n, jäsenvaltiolle valinnaisen kolmannen artiklan täytäntöönpano sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen osalta)
  • tukemaan rahoitusmuodon kasvua siten, että vasta yli 5 miljoonan euron arvopaperitarjouksesta pitää julkistaa arvopaperiesite (nykyisin kansallinen esiteraja-arvo on 2,5 miljoonaa euroa), millä pyritään mahdollistamaan joukkorahoituksen hyödyntäminen elinkeinotoiminnan rahoituksessa nykyistä laajemmin ilman erillisen ja usein sangen kalliin esitteen laatimisvelvollisuutta
  • edistämään sijoittajien, muun yleisön ja rahoitusta hakevien yritysten ja muiden liikkeeseenlaskijoiden ymmärrystä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Miten joukkorahoituksen välittäjä voi toimia suhteessa ei-ammattimaisiin asiakkaisiin?

Lain perusteella joukkorahoituksen välittäjä voi tarjota sekä laina- että sijoitusmuotoista joukkorahoitusta siitä riippumatta, käyttääkö se toiminnassaan siirtokelpoisia arvopapereita vai hyödyntääkö se toiminnassaan siirtokelvottomia arvopapereita.

Jos välittäjä käyttää siirtokelpoisia rahoitusvälineitä, se joutuu käyttämään välimiehenä tai asiamiehenä toimiluvallista rahoitusmarkkinatoimijaa (rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin, MiFID I:n, kolmannen artiklan täytäntöönpano). Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa ole, jos siirtokelpoisia arvopapereita tarjotaan ainoastaan tietyille ammattimaisille sijoittajille, jotka on tarkemmin määritelty rahoitusvälineiden markkinat -direktiivissä. Sen sijaan joukkorahoituksen välittäjä voi välittää toimeksiantoja siirtokelvottomista arvopapereista suoraan ei-ammattimaisille ja ammattimaisille sijoittajille ilman tarvetta toimiluvallisen välihenkilön tai asiamiehen käyttämiseen.

Onko esitys merkityksellinen myös toimiluvallisille rahoitusmarkkinatoimijoille?

On. Toimiluvalliset rahoitusmarkkinatoimijat voivat hyödyntää sitä, että laissa on kevyempi rakenne kuin muussa rahoitusmarkkinasääntelyssä. Ne voivat esimerkiksi perustaa tytäryhtiön välittämään laina- tai sijoitusmuotoista joukkorahoitusta tai kytkeä markkinoilla jo toimivan joukkorahoituksen välittäjän omaan toimiluvalliseen toimintaansa sidonnaisasiamiesjärjestelyin. Lain lähtökohtana on, että myös luottolaitokset, maksulaitokset, rahastoyhtiöt, sijoituspalveluyritykset ja vaihtoehtorahastojen hoitajat voivat välittää joukkorahoitusta myös oman toimilupansa nojalla, kunhan ne noudattavat tiettyjä erikseen määriteltyjä joukkorahoituslain säännöksiä.

Miten joukkorahoituksen välittäjä voi toimia muissa EU-maissa?

Sääntelyn keventäminen koskee joukkorahoituksen välittämistä ja hankkimista kotimaassa. Kun toimitaan myös muissa EU-maissa, välittäjän kannattaa edelleen hakea esimerkiksi sijoituspalveluyrityksen toimilupa, joka mahdollistaa yksinkertaisen pääsyn eurooppalaisille markkinoille.

Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi (MiFID I) tarjoaa mahdollisuuden rajat ylittävään toimintaan niin sanotun yhden toimiluvan periaatteen mukaisesti. Jos luottolaitos, rahastoyhtiö, sijoituspalveluyritys tai vakuutusyhtiö on saanut toimiluvan yhdessä Euroopan talousalueen (ETA) valtiossa, se voi harjoittaa toimilupansa mukaista toimintaa kaikissa ETA-valtioissa. Yritys voi joko perustaa sivuliikkeen tai tarjota palveluita rajan yli erillisen ilmoitusmenettelyn (notifikaatio) kautta. Niin sanottu europassi antaa mahdollisuuden laajentaa joukkorahoituksen välitys rajat ylittäväksi EU-tason toiminnaksi.

Jos yritys on itsekin vielä kasvuvaiheessa, sen voi olla vaikea kasvaa saman tien EU-tason toimijaksi. Yrityksen on yleensä ensin vakiinnutettava asemansa kotimaassa, ja tähän joukkorahoituslaki antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet.

Hankkeen valmistelu

Miten valtiovarainministeriö on valmistellut hanketta?

Valtiovarainministeriö on valmistellut hanketta yhteistyössä niin markkinatoimijoiden kuin viranomaisten kanssa. Lakiluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros touko-kesäkuussa 2015. Lausunnon antoi 47 tahoa, ja esitykseen suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Valtiovarainministeriö on lisäksi järjestänyt kaksi viranomaiskuulemista ja yhden markkinatoimijakuulemisen. Valmistelijat ovat tavanneet keskeisiä sidosryhmiä kymmeniä kertoja hankkeen yhteydessä. Kuulemis- ja lausuntopalaute on pääosin pyritty ottamaan huomioon laissa.

Onko hankkeella erityinen poliittinen asema?

On, sillä hanke on osa hallituksen kärkihankkeiden toimintasuunnitelmaa, jossa hallitus on linjannut seuraavasti:

”Hallitus pitää tärkeänä, että VM valmistelee hallituksen esitykset joukkorahoitusta koskevan puitelainsäädännön luomiseksi.”

Miksi kansallinen laki eikä EU-sääntelyä?

Joukkorahoituksesta ei ole odotettavissa EU-sääntelyä lähiaikoina. Siksi sääntely kannattaa toteuttaa kansallisesti EU-sääntelyn asettamissa rajoissa.

Onko muissa EU-maissa vastaavaa lainsäädäntöä?

Kansallista sääntelyä ovat panneet täytäntöön Italia, Ranska, Britannia, Saksa, Espanja, Itävalta ja Portugali. Lisäksi Belgia, Hollanti ja Liettua aikovat saattaa lainsäädäntönsä asiasta voimaan viimeistään ensi kesänä. Sääntelytarvetta selvitetään parhaillaan useissa muissa EU-valtioissa, ainakin Ruotsissa, Virossa ja Latviassa.

Entä muualla maailmassa?

Yhdysvallat on saattamassa voimaan samantyyppistä lainsäädäntöä (niin sanottu Jobs Act) kuin Suomessa valmistellaan. Vastaava kehitys on meneillään myös muun muassa Kanadassa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Australiassa.

Joukkorahoituslailla uusia rahoitusmahdollisuuksia yritysten kasvuun (tiedote 7.4.)

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Aki Kallio, puh. 02955 30477, aki.kallio (at) vm.fi

Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali
Rahoitusmarkkinat
rahoitus rahoitus rahoitusmarkkinat yritysrahoitus

Tutustu myös

Hallituksen esitys rahanpesulain kokonaisuudistuksesta lausuntokierrokselle

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:2.7.2025 14.55

Asuntorahoituksen sääntelyyn ehdotetaan lisää joustavuutta

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:30.6.2025 12.17

Valtiovarainministerit keskustelevat puolustusrahoituksesta ja rahoitusmarkkinoiden kilpailukyvystä

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:9.4.2025 7.33

Ministeri Wille Rydman matkustaa Müncheniin terrorismin rahoittamisen vastaiseen konferenssiin

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:12.2.2025 7.38

Esitys hyvinvointialueiden rahoituslaista lausunnoille

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:28.1.2025 15.35

Lainmuutokset tehostavat tietojenvaihtoa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä

VM
Tyyppi:Tiedote Julkaisuajankohta:10.10.2024 14.04
Valtiovarainministeriö etusivu Valtiovarainministeriö

Snellmaninkatu 1 A, Helsinki

PL 28, 00023 Valtioneuvosto

Vaihde 0295 16001

Tietoa sivustosta

Tietosuoja

Saavutettavuusseloste

Sivukartta

Kysy ja anna palautetta

  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Talouspolitiikka
      • Talouspolitiikan lähtökohdat
        • Julkinen talous
        • Talouspolitiikan raamit
        • Finanssipolitiikka
        • Rakennepolitiikka
      • Valtiontalouden kehykset ja budjetti
        • Valtiontalouden kehykset
        • Valtion budjetti
          • Valtion budjetti lukuina
        • Laadinta- ja soveltamismääräykset
        • Yhteenvedot eduskunnan hyväksymistä talousarvioista
        • Hallituksen vuosikertomus ja valtion tilinpäätös
        • Kehys- ja budjettivalmistelun aikataulut
      • EU ja talous
        • Ecofin ja euroryhmä
        • Talouspolitiikan ohjausjakso
        • Finanssipoliittiset säännöt
        • Budjetti
          • Rahoituskehys
          • Omat varat
          • Vuotuinen talousarvio
          • Tilintarkastus ja vastuuvapaus
          • Petosten­torjunta
          • EU-varojen tarkastus
      • Valtiontalouden arviointi ja valvonta
        • Eduskunnan tarkastusvaliokunta
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto
        • Luottoluokitukset
        • Suomen talous kansainvälisessä tarkastelussa
      • Kansainväliset rahoitusasiat
        • Euroalueen vakaus
          • Vakaudenhallinta
          • Eurokriisi
        • Maailmanpankki
        • Ilmastokoalitio
        • Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
        • Euroopan investointipankki (EIP)
        • Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)
        • Euroopan neuvoston kehityspankki (CEB)
        • Pohjoismaiset rahoituslaitokset
        • EU:n makrotaloudellinen apu
        • Pariisin klubi
      • Valtionavustukset
        • Materiaalipankki
        • Parlamentaarinen neuvottelukunta
        • Yhteiskehittämisen yhteistyöryhmä
    • Talousnäkymät
      • Talouden seuranta ja ennusteet
        • Julkisen talouden kuukausitiedot ja vastuiden raportointi
        • Tulotyöryhmä
        • Rakennusalan suhdanteet
      • Menetelmäkuvaukset
      • Talouden analyysit
    • Verotus
      • Verotusjärjestelmä
      • Henkilöverotus
        • Ansiotulojen verotus
        • Pääomatulojen verotus
        • Korkotulojen lähdeverotus
        • Perintö- ja lahjaverotus
        • Varainsiirtoverotus
      • Elinkeinoverotus
        • Yksityisen yrittäjän ja maataloudenharjoittajan verotus
        • Elinkeinoyhtymän osakkaan verotus
        • Yhteisön verotus
        • Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saaman osingon verotus
      • Kansainvälinen tuloverotus
        • Yhteistyö kansainvälisessä verotuksessa
        • Verosopimukset
      • Kiinteistöverotus
      • Arvonlisäverotus
        • Arvonlisävero osana EU:n tuloja
        • Vakuutusmaksuvero
      • Valmisteverotus
        • Alkoholiverotus
        • Tupakkaverotus
        • Virvoitusjuomien verotus
        • Energiaverotus
        • Ympäristöperusteinen verotus
        • Kaivosmineraaliverotus
      • Tieliikenteen verotus
        • Autovero
        • Ajoneuvovero
        • Polttoainemaksu
      • Tullitoimi
      • Verotuet
    • Rahoitusmarkkinat
      • Rahoitus­markkinoiden sääntely
        • Asiakkaan- ja sijoittajansuoja
        • Pääoma­markkinat
        • Pankkien toiminta
        • Arvopaperi­markkinat
        • Maksaminen
        • Seuraamus­järjestelmä
        • Uudet finanssi­teknologiat
      • Rahoitus­markkinoiden vakaus ja valvonta
        • Finanssivalvonta ja Euroopan finanssi­valvonta­järjestelmä
        • Makrovakaus
        • Kriisinhallinta
        • Varautuminen ja huolto­varmuus
      • Valtion rahoituspolitiikka
        • Valtion velanhallinta ja lainanottovaltuus
        • Valtiontakaukset ja valtiontakuut
        • Valtion eläkerahasto
        • Peruskorko
      • Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
        • Estämistyö
        • Sääntely
    • Hallintopolitiikka
      • Hallintopolitiikan lähtökohdat ja tulevaisuus
        • Tulevaisuustyö ja hallintopolitiikan arvioinnit
        • Valtion ennakoiva ohjaus
        • Kansainvälinen toiminta
      • Julkisen hallinnon strategia
      • Avoimuus, luottamus ja etiikka
      • Julkinen johtaminen
        • Julkisen johtamisen arvopohja ja periaatteet
        • Yhteinen kehittäminen ja tilaisuudet
        • Johdon asema ja palvelussuhteet
        • Johdon valinta ja ura
        • Ylimmän johdon ja ministerien erityisavustajien sidonnaisuudet
        • Onnistumisen edellytykset
        • Tietojohtaminen
        • Valtionhallinnon johdon tuki
      • Hallinnon rakenteet ja ohjaus
        • Valtionhallinto
          • Valtionhallinnon ohjeet ja suositukset
        • Kuntahallinto
        • Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen lainsäädäntö
        • Hallinnon ohjaus
        • Virastoarvioinnit
      • Julkiset palvelut
      • Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koordinointi
        • Sisäinen tarkastus
        • Riskienhallinta
        • Sisäisen valvonnan arviointi
      • Valtion yhteiset palvelut
        • Kiinteistöt ja toimitilat
        • Hankinnat
        • Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut
        • Koulutuspalvelut
      • Julkisen hallinnon innovaatiot ja tuottavuus
      • Valtiontalouden hoito ja ohjaus
        • Valtion taloushallinto
        • Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta
    • Hyvinvointialueet
      • Hyvinvointialueiden tehtävät ja toiminta
        • Hyvinvointi- ja yhteistyöalueet
        • Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö
        • Päätöksenteko
        • Ohjaus
        • Hyvinvointialue­talouden ja -hallinnon neuvottelukunta
        • Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot
      • Hyvinvointialueiden talous
        • Hyvinvointialueiden rahoitus
          • Rahoituslaskelmat
        • Lisärahoitus
        • Talousarvio ja -suunnitelma
        • Investoinnit
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
      • Hyvinvointialueiden neuvottelut
    • Julkisen hallinnon ICT
      • Julkisen hallinnon digitalisaatio
        • Elämäntapahtumalähtöinen digitalisaatio
          • Elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation edistämisohjelma
            • Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia elämäntapahtumalähtöisestä digitalisaatiosta
          • Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito
            • Kysymyksiä ja vastauksia edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelmasta
        • Digipalvelulaki
        • Digitaalisten asiointipalvelujen tiekartta
        • Digitaalisten palveluiden laatu ja toimintatavat
        • Tekoäly ja ja kehittyvät teknologiat
          • Ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä julkisessa hallinnossa
          • Robotisaatiohaut
        • Digi arkeen -neuvottelukunta
          • Digi arkeen -toimintakertomus
        • Julkishallinnon digitaaliset palvelut
          • Palvelut kansalaisille ja yrityksille
          • Infrastruktuuripalvelut hallinnolle
        • Digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuus
          • Kysymyksiä ja vastauksia digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuudesta
      • Tietopolitiikka ja tiedonhallinta
        • Tietopolitiikka
          • Tietopoliittinen selonteko
            • Taustapaperit
          • Tiedonhallintalaki
          • Avoin tieto
          • Tekoälyn eettinen ohjeistus
          • Yhteentoimiva Eurooppa
            • Kysymyksiä ja vastauksia Yhteentoimiva Eurooppa -asetuksesta
        • Julkisen hallinnon tiedonhallinnan ohjaus
          • Tiedonhallinnan yhteistyöryhmät
          • Julkisen hallinnon tiedonhallintakartta
          • Tiedonhallintalain lausuntomenettely
            • Usein kysytyt kysymykset tiedonhallintalain lausuntomenettelystä
          • ICT-hankehallinta ja Hankesalkkupalvelu
        • Hallitusohjelmahankkeet
          • Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen
      • Palveluiden ja turvallisuuden ohjaus
        • Turvallisuusverkkotoiminta
        • Digitaalisen turvallisuuden kehittäminen
        • Digitaalisen turvallisuuden ohjaus
        • Valtion yhteiset tieto- ja viestintätekniset palvelut
          • Yhteisten palvelujen käyttövelvollisuus ja palvelujen ohjaus
          • Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori ja Valtorin tulosohjaus
        • Pilvipalvelujen hyödyntäminen julkisessa hallinnossa
      • EU ja kansainvälinen yhteistyö
        • Kansainväliset vertailut
        • Nordic Institute for Interoperability Solutions -instituutti
      • Tiedonhallintalautakunta
    • Kunta-asiat
      • Kuntalainsäädäntö
        • Kuntien itsehallinto ja päätöksenteko
        • Kuntarakenne
          • Kuntajaon muuttaminen
          • Vireillepano ja valmistelu
            • Yhdistymisprosessi
            • Osaliitokset
            • Erityinen kuntajakoselvitys
          • Päätöksenteko
          • Avustus kuntien yhdistymisselvityksiin
          • Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
        • Kuntien henkilöstö
      • Kuntien tehtävät ja toiminta
        • Kuntien tuottavuus ja digitalisaatio
        • Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä
          • Suunnittelun tueksi - digikannustinavustukset
          • Kuntien digikannustinavustukset 2022
          • Kuntien digikannustinavustukset 2021
          • Kuntien digikannustinavustukset 2020
          • Kuntien digikannustinavustukset 2019
          • Kuntien digihankkeet
        • Valtion ja kuntien yhteistyö
          • Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta
          • Peruspalvelujen arviointi
        • Kansainvälinen yhteistyö
      • Kuntatalous
        • Kuntatalouden seuranta ja arviointi
          • Kuntien tilinpäätöstiedot ja tilinpäätöskortti
          • Talousarviot ja -suunnitelmat sekä talouden suunnittelukehikko
          • Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat
        • Kuntatalousohjelma
        • Säädösvalmistelun kuntavaikutusten arviointi
        • Talousraportointi
          • Yhteistyöryhmä
          • Talousraportoinnin ohjeita
        • Valtionosuudet ja kotikuntakorvaukset
          • Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
          • Valtionosuuslaskelmia
          • Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset
          • Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus
          • Kysymyksiä ja vastauksia kuntien valtionosuuksista ja sote-siirtolaskelmasta
        • Korvaus sote- ja pelastustoimen uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista
        • Pidennyksen hakeminen alijäämän kattamiskaudelle
        • Kuntien koronatuet
        • Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto
    • Valtio työnantajana
      • Sopimustoiminta
        • Työrauha
        • Paikallinen sopimustoiminta
        • Luottamusmiestoiminta
        • Työsuojelu
        • Yhteistoiminta
        • Tilastoyhteistyö
      • Valtion virka- ja työehtosopimukset
        • Sopimukset
      • Virka- ja työehdot
        • Palkkaus, kannustejärjestelmät
          • Valtion palkkausjärjestelmä
          • Tulospalkkaus
          • Henkilöstörahastot
        • Työajat
        • Vuosilomat
        • Virkamatkat
        • Poissaolot
        • Luontoisedut
        • Työterveyshuolto
        • Henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Ohjeet, määräykset ja suositukset
        • Muut henkilöstöhallinnon asiakirjat
      • Virkamiesoikeus
        • Muutoksen johtaminen
        • Oikeustapaukset
          • Irtisanominen kollektiiviperusteella
          • Irtisanominen yksilöperusteella
          • Kirjallinen varoitus
          • Korvausvaatimus
          • Lomauttaminen
          • Virantoimituksesta pidättäminen
          • Virkasuhteen purkaminen
          • Muu aihe
        • Valittaminen virkamiestä koskevasta päätöksestä
      • Arvot ja virkamiesetiikka
        • Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta
      • Henkilöstöjohtamisen tuki
        • Valtion henkilöstöstrategia
        • Henkilöstösuunnittelu
        • Monipaikkainen työ valtiolla
        • Rekrytointi
        • Osaamisen kehittäminen
        • Henkilökierto ja virkamiesvaihto
        • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
        • Työkalut ja menetelmät
        • Työ 2.0
        • Valtion virka-ansiomerkit
      • Valtion henkilöstö tilastoina
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet ja uutiset
    • Kolumnit
    • Puheet
    • Päätökset
    • Uutiskirjeet
    • Tapahtumat
    • Ajankohtaiset teemat
      • Hallitusneuvottelut 2023
      • Virkamiespuheenvuoro
        • Virkamiespuheenvuoron taustamuistiot
      • Meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus
      • Venäjän hyökkäys Ukrainaan
      • Pohjoismainen yhteistyö
        • Digitalisaatioministerineuvosto MR-Digital
        • Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla
      • Suomen kestävän kasvun ohjelma
        • EU:n elpymisväline
          • Elpymis- ja palautumistukiväline
          • Muut ohjelmat
        • Suomen elpymis- ja palautumis­suunnitelma
          • Vihreä siirtymä
          • Digitalisaatio
          • Työllisyys ja osaaminen
          • Sosiaali- ja terveyspalvelut
          • REPowerEU
        • Rahoituksen hakeminen
        • Valmistelun eteneminen
        • Keskeiset termit
      • Digitaalinen euro
      • Pääomamarkkina­unionin syventäminen
      • Pankkiunionin syventäminen
      • Päivittäismaksamisen turvaaminen
    • Tulevat julkistukset
    • VM sosiaalisessa mediassa
    • Tilaa aineistoja
  • Hankkeet ja säädösvalmistelu
    • Digiesteiden purkaminen
    • Digitoimisto
      • Yhteistyöryhmät
      • Digisalkku
      • EU:n digisäädökset
    • Hankinta-Suomi
      • Ajankohtaista ohjelmasta
        • Vuoden hankintayksikkö
      • Työkalut, oppaat ja selvitykset
      • Tilaisuudet ja kokoukset
        • Hankintayksikköverkostot
        • ICT-kohtaamo
        • Tutkijaverkosto
      • Ohjelmakausi 2019-2023
        • Strateginen johtaminen
        • Hankintataitojen kehittäminen
        • Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus
        • Toimivat hankinnat
        • Innovaatiot
        • Taloudellinen kestävyys
        • Sosiaalinen kestävyys
        • Ekologinen kestävyys
      • Kansallinen julkisten hankintojen tietovaranto
    • Hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittäminen
    • Julkiset tilat Suomi -ohjelma
    • Kiinteistöverouudistus
      • Usein kysyttyä kiinteistöverouudistuksesta
      • Aiempaa valmistelumateriaalia
    • Kuntien normien keventäminen ja kuntakokeilut
      • Norminpurkuehdotukset
    • Kustannus­vaikuttavuuden osaamis­keskus
      • Perustiedot hankkeesta
    • Pankki­palvelujen saatavuus
    • Rahapelijärjestelmän uudistuksen toimeenpanohanke
    • Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen
    • Teknologianeuvottelu­kunta
      • Teknologiapolitiikan toimeenpanon seuranta
    • Työllisyystavoitteiden seuranta
    • Uudistetun eIDAS-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon hanke
      • Eurooppalainen lompakkosovellus
        • Kysymyksiä ja vastauksia eurooppalaisesta lompakkosovelluksesta
        • Eurooppalaisten lompakkosovellusten pilotointi
    • Valtion aluehallinnon uudistus
      • Lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston toimeenpanohanke
    • Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla
      • Kysymyksiä ja vastauksia valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamisesta
      • Uudistuksen eteneminen alueilla
      • Yhteisten työympäristöjen konseptikokonaisuus
    • Valtionhallinnon tuottavuusohjelma
    • Valtionosuusuudistus
  • Julkaisut
    • Verkkojulkaisut
      • Valtion matkustussääntö
      • Testi
  • Ministeriö
    • Tehtävä ja strategiset tavoitteet
    • Johto ja organisaatio
      • Ministerit
        • Valtiovarainministeri
        • Kunta- ja alueministeri
        • Elinkeinoministeri
      • Virkamiesjohto
      • Osastot
    • Lautakunnat
      • Tiedonhallinta­lautakunta
        • Tiedonhallintalautakunnan kokoonpano
        • Tiedonhallintalautakunnan jaostot
        • Tiedonhallintalautakunnan ajankohtaiset aineistot
        • Kysymyksiä ja vastauksia tiedonhallintalaista
      • Tuottavuuslautakunta
        • Lautakunnan jäsenet
    • Hallinnonala
      • Virastot
      • Yhtiöt ja liikelaitokset
      • Rahastot
      • Hallinnonalan ohjausasiakirjat
      • Toimialan kunniamerkit
    • Valmiusasiat
      • Valmiuslaki
      • Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
      • Kyberturvallisuusstrategia
    • Talous
    • Ilmoittajansuojelu
    • Ministeriö työpaikkana
      • Valtiovarainministeriö työpaikkana
      • Avoimet työpaikat
      • Tutustu työhömme
      • Uratarinat
        • Tiia Jalonen avaa valtion budjetin kaikille näkyväksi
        • Nico Käräjäoja kehittää sujuvampia digitaalisia palveluja
        • Laura Pitkänen toimii tietoyksikön päällikkönä
        • Emilia Rajaniemi aloitti uuden uran VM:ssä
        • Ville Koponen kehittää ja valmistelee kuntiin ja alueisiin liittyvää lainsäädäntöä
        • Katju Holkeri edistää avointa hallintoa ja demokratiaa
        • Sara Hellemaa arvioi ilmasto- ja luontopolitiikan vaikutuksia talouteen
      • Harjoittelijaksi ministeriöön
      • Virka- ja työehtosopimukset
    • Historiaa
    • Yhteystiedot ja asiointi
  • Yhteystiedot
    • Henkilöhaku
    • VM:n viestintä
    • Asiakirjajulkisuuskuvaus

Yhteystiedot