Suomen nettomaksu Euroopan unionille edellistä vuotta alhaisempi

Suomen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2013 oli 604 miljoonaa euroa eli noin 112 euroa asukasta kohden. Nettomaksu aleni noin 55 miljoonalla eurolla vuodesta 2012, jolloin se oli noin 659 miljoonaa euroa. 

Suomi keskimääräistä pienempi nettomaksaja

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat osaltaan jäsenvaltioiden välisiä varallisuuseroja. Nettoasema ei kuitenkaan tuo esiin kaikkia EU-jäsenyyden  hyötyjä. Muun muassa sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta koituvat edut eivät näy nettoasemassa.

Vuonna 2013 Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,63%Suomeen palautuneen EU-rahoituksen suhteellinen osuus oli 1,11%  EU-budjetista.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon vuonna 2013 olivat Ruotsi (-0,51%),  Tanska (-0,49%) ja Saksa (-0,49%). Ranskan nettomaksu suhteessa bruttokansantuloon oli -0,40%. Nettomaksajien keskimääräinen nettoasema oli vuonna 2013 -0,39% bruttokansantulosta, joten Suomen nettoasema (-0,31%) jäi edellisvuoden tapaan keskimääräistä hieman pienemmäksi.

Suurimmat nettosaajat bruttokansantuloon suhteutettuna olivat Unkari (5,33%), Liettua (4,54%), ja Viro (4,33%) (kuvio 1).

Suomen saama rahoitus kasvoi

Suomen EU-budjetista saama rahoitus kasvoi edellisvuodesta yhteensä noin 173 miljoonalla eurolla. Kasvu selittyi ensisijaisesti Suomen rakennepolitiikan tukien kasvulla.

Rakennepoliittiset tuet kasvoivat noin 120 miljoonalla. Suomen EU-tuki maatalouden suoriin tukiin ja markkinamenoihin laski noin 10 miljoonalla eurolla, mutta maaseudun kehittämiseen kohdistuva rahoitus kasvoi 25 miljoonalla eurolla. (Taulukko 1). Rahoituksen vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa osittain myös maksujen jakautuminen eri vuosille.

Kilpailukykyotsakkeesta saadun rahoituksen suhteellinen osuus oli 1,65%. Maaseudun kehittämisvaroista Suomen suhteellinen osuus oli 2,52%. Suomen saama osuus koheesiovaroista kokonaisuudessaan oli 0,65%, kun taas koheesiopolitiikan työllisyys- ja kilpailuohjelman osalta Suomen osuus oli suurempi, 3,94% (kuviot 2 ja 3).

Suomi koko rahoituskehyskauden 2007−2013 pienin nettomaksaja

EU:n vuosibudjetti perustuu seitsenvuotiseen rahoituskehykseen. Edellinen rahoituskehyskausi päättyi vuoden 2013 lopussa. Komission tietojen perusteella Suomi oli koko rahoituskehyskauden 2007−2013 aikana bruttokansantuloon suhteutettuna keskimäärin pienin nettomaksaja yhdessä Itävallan kanssa.

Suomen nettomaksu oli käyvin hinnoin keskimäärin noin 464 miljoonaa euroa vuodessa. Keskimäärin Suomen nettoasema suhteessa bruttokansantuloon oli -0,25%.

Suurimmat nettomaksajat olivat Saksa (-0,37% bruttokansantulosta), Belgia ja Tanska (-0,36%) sekä Alankomaat (-0,35%). Komission laskentamenetelmä ei kuitenkaan huomioi jäsenvaltioiden EU:n hallinnosta saamia tuloja, mikä on huomioitava Belgian nettoasemaa arvioitaessa.

Koko rahoituskehyskauden 2007−2013 suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat Liettua (4,31%), Viro(3,38%), Unkari (3,21%) sekä Latvia (3,12%). (Kuvio 4.)

* Lisätietoa komission internet-sivuilla

 

Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa, puh. 040 485 6900