Taloudellinen katsaus, kevät 2014
Kansainvälisestä taloudesta on viime aikoina saatu rohkaisevia signaaleja, joskin kasvu on vielä haurasta ja tilanne vaihtelee eri alueiden välillä melkoisesti. Kansainvälisen talouden tilanne on kuitenkin vielä herkkä ja se on tavanomaista alttiimpi negatiivisille shokeille. Tämä koskee eritoten euroaluetta, jossa talouskasvu on vielä hyvin vaatimatonta ja siten kohtalaisen pienetkin negatiiviset tekijät voivat yhä taittaa orastavan kasvun. Kansainvälisen talouden käänne parempaan johtaa ajan myötä myös kotimaisen talouden virkoamiseen.
Vuonna 2014 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan ja suurin yksittäinen tekijä talouskasvun takana on ulkomaankauppa. Yksityinen kulutus ei kasva tänä vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta. Yksityiset investoinnit laskevat edelleen ja niiden BKT-osuus alenee jo 15,4 prosenttiin. Työttömyysaste nousee edelleen ja tämän vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %. Myös työllisyys heikkenee 0,3 prosentilla edellisestä vuodesta. Työtunneissa mitattuna tuottavuus kehittyy varsin vaimeasti.
Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi ja kysyntäeristä vain julkiset investoinnit supistavat kasvua. Yksityinen kulutus lisääntyy vajaalla puolella prosentilla johtuen vahvistuvista tulevaisuuden odotuksista. Tämä näkyy myös kotitalouksien säästämisasteen laskuna. Kotitalouksien velkaantumisasteen nousu on taittumassa. Yksityisten investointien ennustetaan kääntyvän selvään 4,6 prosentin nousuun eritoten kone- ja laiteinvestointien ja rakennusinvestointien vetämänä. Julkiset investoinnit alenevat edelleen. Työmarkkinoilla tilanne pysyy edelleen heikkona ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän likimain tämän vuoden tasolla huolimatta kokonaistaloudellisen aktiviteetin piristymisestä.
Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,8 %. BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun huolimatta historiallisesti alhaisesta talouden kasvuvauhdista. Talouden resurssien vajaakäytön vuoksi kokonaistuotannon taso on tuolloin edelleen potentiaalista tuotantoa pienempi. Talouden kasvupotentiaalin alhaisuuteen vaikuttavat demografiset tekijät, investointien vaimeus sekä tuotantorakenteessa tapahtuneet muutokset.
Huolimatta viimeaikaisesta positiivisesta kehityksestä kansainvälisessä taloudessa ja parantuneista kotimaisen talouden näkymistä, ennusteeseen liittyvät riskit painottuvat edelleen negatiiviseen suuntaan.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja myös vuosina 2014-2016 julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Kahden koetun taantumavuoden jälkeen verrattain hidas talouskasvu ennustejaksolla ei yksin riitä kääntämään julkista taloutta ylijäämäiseksi. Julkista taloutta rasittaa lisäksi ikärakenteen muutos, mikä vähentää työikäisten määrää ja samalla kasvattaa ikäsidonnaisia menoja. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja velkasuhde on jo kohoamassa yli 60 prosentin rajan.
