Taloudellinen katsaus, kevät 2014
Kansainvälisestä taloudesta on viime aikoina saatu rohkaisevia signaaleja, joskin kasvu on vielä haurasta ja tilanne
vaihtelee eri alueiden välillä melkoisesti. Kansainvälisen talouden tilanne on kuitenkin vielä herkkä ja se
on tavanomaista alttiimpi negatiivisille shokeille. Tämä koskee eritoten euroaluetta, jossa talouskasvu on vielä
hyvin vaatimatonta ja siten kohtalaisen pienetkin negatiiviset tekijät voivat yhä taittaa orastavan kasvun.
Kansainvälisen talouden käänne parempaan johtaa ajan myötä myös kotimaisen talouden virkoamiseen.
Vuonna 2014 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan
ja suurin yksittäinen tekijä talouskasvun takana on ulkomaankauppa. Yksityinen kulutus ei kasva tänä
vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä ja työmarkkinoiden
tilanteesta. Yksityiset investoinnit laskevat edelleen ja niiden BKT-osuus alenee jo 15,4 prosenttiin.
Työttömyysaste nousee edelleen ja tämän vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %. Myös
työllisyys heikkenee 0,3 prosentilla edellisestä vuodesta. Työtunneissa mitattuna tuottavuus kehittyy varsin vaimeasti.
Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi ja kysyntäeristä vain julkiset
investoinnit supistavat kasvua. Yksityinen kulutus lisääntyy vajaalla puolella prosentilla johtuen vahvistuvista tulevaisuuden
odotuksista. Tämä näkyy myös kotitalouksien säästämisasteen laskuna. Kotitalouksien velkaantumisasteen
nousu on taittumassa. Yksityisten investointien ennustetaan kääntyvän selvään 4,6 prosentin nousuun
eritoten kone- ja laiteinvestointien ja rakennusinvestointien vetämänä. Julkiset investoinnit alenevat edelleen.
Työmarkkinoilla tilanne pysyy edelleen heikkona ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän likimain tämän vuoden
tasolla huolimatta kokonaistaloudellisen aktiviteetin piristymisestä.
Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,8 %. BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon
kasvun huolimatta historiallisesti alhaisesta talouden kasvuvauhdista. Talouden resurssien vajaakäytön vuoksi kokonaistuotannon
taso on tuolloin edelleen potentiaalista tuotantoa pienempi. Talouden kasvupotentiaalin alhaisuuteen
vaikuttavat demografiset tekijät, investointien vaimeus sekä tuotantorakenteessa tapahtuneet muutokset.
Huolimatta viimeaikaisesta positiivisesta kehityksestä kansainvälisessä taloudessa ja parantuneista kotimaisen
talouden näkymistä, ennusteeseen liittyvät riskit painottuvat edelleen negatiiviseen suuntaan.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja myös vuosina 2014-2016 julkinen talous
pysyy alijäämäisenä. Kahden koetun taantumavuoden jälkeen verrattain hidas talouskasvu ennustejaksolla
ei yksin riitä kääntämään julkista taloutta ylijäämäiseksi. Julkista taloutta rasittaa lisäksi ikärakenteen muutos,
mikä vähentää työikäisten määrää ja samalla kasvattaa ikäsidonnaisia menoja. Julkisen talouden velka suhteessa
kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja velkasuhde on jo kohoamassa yli 60 prosentin rajan.
