Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi perjantaina 10. lokakuuta. Lisätalousarviossa muun muassa ehdotetaan määrärahaa Puolustusvoimien terveydenhuollon edellyttämään poikkeusoloihin varautumiseen ja päivitetään verotuloarviot uusimman ennusteen mukaisiksi.
Lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 163 miljoonaa euroa ja varsinaiset tulot kasvavat 144 miljoonaa euroa. Nämä yhdessä kasvattavat valtion nettolainanoton tarvetta 19 miljoonalla eurolla. Valtion budjetoiduksi nettolainanotoksi arvioidaan noin 13,3 miljardia euroa vuonna 2025.
Panostuksia terveydenhuollon varautumiseen ja Ukrainan tukemiseen
Puolustusvoimien terveydenhuollon edellyttämiin poikkeusoloihin varautumisen investointeihin ehdotetaan 104,3 miljoonaa euroa. Määrärahassa olisi kyse hyvinvointialueille maksettavasta erilliskorvauksesta. Hallitus sitoutuu kattamaan tarvittavat varautumisen määrärahat myös tulevissa budjettiprosesseissa.
Puolustusmateriaalihankintojen UKR 2023 -tilausvaltuuden enimmäismäärään ehdotetaan noin 28,2 miljoonan euron lisäystä ajoittuen vuonna 2028 tehtäviin hankintoihin. Valtuuden muutos kattaa Ukrainalle luovutetun 29. materiaalipaketin korvaamisen Puolustusvoimille. Lisäksi Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 3,8 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseen.
Uuden jäänmurtajan hankintaan ehdotetaan valtuutta
Suomi tulouttaa Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta saatuja CEF-tukia yhteensä 26,1 miljoonalla eurolla liikenteen hankkeisiin. Uuden jäänmurtajan hankkimiseksi ehdotetaan 170 miljoonan euron valtuutta ja 100 000 euron määrärahaa.
Määrärahojen tarvearvioissa useita tarkentumisia
Energiatuesta ehdotetaan maksatusten tarkistusten takia vähennettävän 308 miljoonaa euroa. Vähennys kohdistuu niin kansalliseen energiatukeen kuin Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaiseen energiainvestointitukeen (RRF). Kansallisen energiatuen osalta kyse on erityisesti suurten demonstraatiohankkeiden viivästymisestä. RRF-energiainvestointituen osalta kyse on pääosin hankkeiden peruuntumisesta ja osin hankkeiden viivästymisestä. Peruuntuneiden hankkeiden osuus on noin 108 miljoonaa euroa.
Uusiutuvan energian tuotantotuen määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi 23,9 miljoonalla eurolla muuttuneen tarvearvion takia.
Asumistuen menoihin ehdotetaan 75 miljoonan euron vähennystä tuen saajamäärien vähentymisen seurauksena. Valtion korvausta hyvinvointialueille kuntouttavan työtoiminnan menoihin ehdotetaan alennettavan 12 miljoonalla eurolla, koska kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden henkilöiden lukumäärä on ollut oletettua alhaisempi. Valtionosuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ehdotetaan 33 miljoonan euron lisäystä työttömyysasteen nousun seurauksena.
Valtion osuuteen yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan 19,7 miljoonan euron lisäystä valtion osuuden tarkentumisen seurauksena. Valtion osuuteen kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuviin menoihin ehdotetaan 50 miljoonan euron vähennystä kansaneläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen arvioitua pienemmän saajamäärän vuoksi.
Tilapäistä suojelua saavien arvioitua suuremman määrän vuoksi ehdotetaan 25 miljoonan euron lisäystä valtion korvauksiin kotoutumisen edistämisestä.
Oikeudenkäyntimenettelyyn liittyviin käännös- ja tulkkauspalveluihin ehdotetaan 7,3 miljoonan euron lisäystä. Yksityisten oikeusavustajien palkkioihin ehdotetaan lisäystä 15,7 miljoonaa euroa, josta 4 miljoonaa euroa katetaan hallinnonalan sisäisellä siirrolla.
Varustamotukeen ehdotetaan 7,5 miljoonan euron lisäystä. Määrärahan tarvearvion tarkentuminen aiheutuu aluskannassa tapahtuneista muutoksista ja miehistökustannusten noususta.
Hallitus käsittelee liikenneinvestointeja, mukaanlukien vt9, erillisenä kokonaisuutenaan ja päätöksiä tehdään 2026 täydentävän talousarvion yhteydessä marraskuun aikana.
Poimintoja muista muutoksista
Nuorten rekrytointitukeen ehdotetaan 30 miljoonan euron määrärahaa.
Pienten ja keskisuurten yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ehdotetaan 10 miljoonan euron valtuutta ja 0,3 miljoonan euron määrärahaa käytettäväksi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella osana Itäisen Suomen ohjelman toimeenpanoa.
Yksityisten digipostipalveluiden hyödyntämisen kehittämiskustannuksiin ehdotetaan 6,9 miljoonaa euroa.
Puhtaan energian Suomen -kärkihankkeet -valtuutta alennetaan 50 miljoonalla eurolla ja elinkeinopoliittisen varauksen valtuutta 40 miljoonalla eurolla osana hallituksen syksyn budjettiriihessä päättämiä sopeutustoimia. Lisäksi elinkeinopoliittisen varauksen valtuudesta peruutetaan 48 miljoonaa euroa käyttämättömänä.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisen lisärahoituksen maksamiseen varautumiseen ehdotetaan 2,5 miljoonan euron lisäystä.
Suomenlinnan hoitokunnalle ehdotetaan 1,8 miljoonaa euroa kuivatelakan poistoputken rikkoutumisen aiheuttamien vaurioiden kiireelliseen korjaukseen.
Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan 1,3 miljoonaa euroa ulkomaalaislain uudistamisen edellyttämään kertaluonteiseen tietojärjestelmäkehittämiseen.
Tuloarvioissa on huomioitu valtiovarainministeriön syksyn ennuste
Tuloarviota ehdotetaan korotettavaksi kokonaisuudessaan nettomääräisesti 144 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 701 miljoonalla eurolla. Uusi verotuloarvio perustuu syyskuussa julkaistuun valtiovarainministeriön kokonaistaloudelliseen ennusteeseen. Muutoksia selittävät muun muassa ennakoitua alemmat verokertymät sekä heikentyneet ennusteet veropohjien kehityksestä.
Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 610 miljoonalla eurolla, mikä sisältää muun muassa 400 miljoonalla eurolla korotetun arvion aiemmilta vuosilta siirrettyjen määrärahojen peruutuksista. Valtion osinkotuloja, pääomanpalautuksia ja osakkeiden myyntituloja ehdotetaan korotettavaksi 235 miljoonalla eurolla. Lisäys aiheutuu tarkentuneesta osinko- ja pääomanpalautuskertymäarviosta ja perustuu mm. tehtyihin yhtiökokouspäätöksiin.
Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala, p. 0295 161 171, ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, p. 0295 530 514
Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]