Ministeri Vehviläinen liikennepoliittisen selonteon aluetilaisuudessa 7.9.2007

Hyvät seminaarin osanottajat, liikenteen asiantuntijat,

Hallitusohjelman mukaan hallitus antaa liikennepoliittisen selonteon eduskunnalle. Nyt sen valmistelu on toden teolla käynnissä. Selonteolla haemme vastauksia liikennepolitiikan isoihin kysymyksiin. Esimerkiksi siihen, miten taataan kansalaisten turvallinen arjen liikkuminen koko maassa, miten elinkeinoelämän logistista kilpailukykyä parannetaan ja miten liikennesektori kykenee vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Selonteon tärkein tavoite on saada liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä. Selonteossa onkin tavallaan kaksi raidetta. Ensinnäkin selontekoon kirjataan liikenneinvestointien suunnitteluohjelma 10-15 vuoden aikajänteellä. Toiseksi selonteossa otetaan kantaa myös tämän vaalikauden hankkeiden eteenpäin vientiin ja uusien aloittamiseen.

Haluan, että selonteon yhteydessä käydään laajaa keskustelua liikennepolitiikasta. Tätä varten pyydettiin liikenteen sidosryhmiltä mm. maakuntaliitoilta ja elinkeinoelämältä evästyksiä selonteon sisällöksi ja painopisteiksi. Lausuntoja saatiin kesän aikana runsaat 130 kappaletta. Lausuntojen antia referoidaan hetken kuluttua. Tämä Kotkan, E18–hankkeeseen keskittyvä aluetilaisuus on selontekoprosessin kakkosvaiheen viimeinen tilaisuus. Tänään liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet ja minä selonteon valmistelua johtavana ministerinä haluamme kuulla suoraan teiltä, mitä ajattelette keskeisistä liikennepoliittisista kysymyksistä Etelä-Suomessa ja aivan erityisesti täällä Kaakkois-Suomessa.

Selonteko tulee pohjautumaan hallitusohjelman linjauksiin. Selonteon tausta-aineistona toimii Liikenne 2030 -strategiapaperi. Keskeistä on, että liikennejärjestelmää käsitellään kokonaisuutena. Emme saa rajoittua vain isoihin väylähankkeisiin, vaan meidän on nähtävä esimerkiksi liikenteen vaikutukset maankäyttöratkaisuihin, liikenteen informaation parantaminen ja pienten tehokkaiden kehittämisinvestointien merkitys. Suurten väyläinvestointien toteuttamisohjelmasta pitää päästä koko liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämisohjelmaan.

Hyvät kuulijat,

Niukkuuden oloissakin on kyettävä johdonmukaiseen, pitkäjänteiseen ja tuottavaan toimintaan. Perusväylänpito edellyttää lisärahoitusta, jotta väylien palvelutaso pysyisi tarvetta vastaavalla tasolla. Toisaalta myös uusia tarpeellisia väyliä on jonossa odottamassa vuoroaan. Lisärahalla voitaisiin näitä paineita toki helpottaa. Ongelma ei ole näin yksinkertainen. Ensinnäkin valtion budjettia rakennettaessa on aina otettava huomioon taloudelliset realiteetit ja monia asioita on tasapainotettava. Toisekseen on muistettava, että aina löytyy tarvetta yhä vain parempaan palvelutasoon etenkin jos sitä ei itse joudu suoraan maksamaan.

Selonteon varmasti yksi vaikeimpia, mutta samalla keskeisimpiä ongelmia tulee olemaan eri asioiden priorisointi: täytyy osata ja uskaltaa valita monista toimenpiteistä ne toimet, jotka tehokkaimmin vaikuttavat asetettuihin päämääriin ja jättää osa tärkeiksikin koetuista asioista tekemättä. Kaikkea ei voi saada.

Hyvät naiset ja miehet,

Ollessamme viime viikolla Porissa ja eilen Riihimäellä keskustelemassa selonteon kysymyksistä ja liikennepolitiikasta, korostuivat eri puheenvuoroissa vahvasti elinkeinoelämän ja kuljetusten tarpeet liikennejärjestelmän kehittämisessä. Uskon, että myös tänään tulen kuulemaan samantapaisia painotuksia. Venäjän talouskasvu ja sen myötä lisääntynyt maittemme välinen kauppa sekä Suomen läpi kulkeva transitoliikenne ovat tuoneet hyvinvointia maallemme, mutta kuten kaikki täällä tietävät, tämä ei ole tapahtunut ilman ongelmia. Siksi haluankin tänään keskittyä E18-yhteyden kehittämisajatuksiin, mutta yleisesti myös Venäjän liikenteen ja tavaraliikenteen sekä logistiikan asioihin.

Suomen ja Venäjän välinen konkreettinen yhteistyö on kasvanut Venäjän integroituessa tiiviimmin kansainväliseen poliittiseen ja kauppapoliittisen järjestelmään. Venäjä on Suomen toiseksi suurin kauppakumppani: kolmanneksi suurin viennissä ja suurin tuonnissa. Kauppavaihto vuonna 2006 oli 14 mrd. euroa. Viennin kasvu oli 8 %.

Venäjän talous on kasvanut 2000-luvulla 6 %:n vuosivauhtia ja valtiontalous on poikkeuksellisen vahva. Maan talouskehitys on kuitenkin riippuvainen öljyn hinnoista sekä poliittisesta ilmapiiristä. Joulukuussa 2007 pidettävät Venäjän parlamentin vaalit sekä maaliskuussa 2008 pidettävät presidentinvaalit tulevat vaikuttamaan maan poliittisen kehitykseen.

Aasian kasvavien talousalueiden kuljetusyhteydet Eurooppaan kulkevat Venäjän kautta. Onkin arvioitu, että EU:n vienti Aasian kehittyviin maihin sekä Venäjälle kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tuonti kehittyvistä maista kasvaa kaksi-kolminkertaiseksi ja Venäjältä kolminkertaistuu. Suomen tuonti ja vienti Venäjälle kehittyvät samaan tahtiin.

Liikenne Suomen itärajalla on kasvanut ja tulee edelleenkin kasvamaan erityisesti maanteillä. Onneksi niitä on siirtymässä myös rautateille. Toivottavasti tätä kehitystä voidaan vielä kiihdyttää.

Kauppakumppanuus Venäjän kanssa tarjoaa merkittävät kasvumahdollisuudet suomalaiselle teollisuudelle ja logistiikkayrityksille. On todennäköistä, että suomalaisten kaupan ja teollisuuden yritysten investoinnit Venäjälle jatkuvat ja että ne vetävät perässään myös logistiikkayrityksiä. Tämä lisää Suomen reitin käyttöä myös kauttakulkuliikenteessä. Erityisesti Kaakkois-Suomen teollisuudelle ja logistiikan toimijoille on tarjolla hyviä kasvumahdollisuuksia.

Kauttakuljetuksilla (transitolla) on ollut myönteinen vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen. Ulkomaisille toimijoille myydyt logistiikkapalvelut tuottavat kahdensadan miljoonan euron arvonlisän vuodessa ja työllistävät ainakin kolmetuhatta ihmistä. Lisäksi kauttakuljetusten tuoma lisäkysyntä parantaa Suomen vientiteollisuuden logistiikkapalveluja ja alentaa hintoja.

Kuljetuksilta edellytetään nykyistä suurempaa täsmällisyyttä eli matka-ajan ennakoitavuutta. Rajamuodollisuudet Venäjän rajalla vaikeuttavat erityisesti tieliikenteen kansainvälisten kuljetusten matka-aikojen ennakointia. Rajan toimivuutta onkin tehostettava. Tämä on tärkeää myös sen vuoksi, että Suomesta viedään paljon helposti pilaantuvia elintarvikkeita.

Sähköisiin asiakirjoihin siirtyminen olisi pysyvä ratkaisu rajanylitysongelmiin. Suomi on pyrkinyt siihen, että sähköiseen asiointiin siirryttäisiin pysyvästi EU:n ja Venäjän välisellä rajalla. Jos EU ja Venäjä siirtyisivät sähköisiin tullausasiakirjoihin vuodesta 2011 lähtien, rajanylitykset tehostuvat ja kaksoislaskutusmahdollisuus poistuu. Rajanylitysten oletetaan myös nopeutuvan, kun Venäjällä laki rajalla työskentelevien viranomaisten vähentämisestä tulee voimaan vuoden 2007 lopulla.

Suomenlahden itäosan satamat tulevat lähivuosina toimimaan Venäjän lisääntyneen tavaraliikenteen tukikohtina ja niiden merkitys tulee kasvamaan. Osa Venäjän ulkomaankaupasta tulee edelleenkin kulkemaan Suomen satamien kautta vaikka Venäjän omien satamien modernisointikin etenisi.

Hyvät naiset ja miehet,

Hallitusohjelmassa todetaan Suomen sitoutuneen toteuttamaan Helsinki-Vaalimaa-moottoritien vuoteen 2015 mennessä, jonka varmistamiseksi sen puuttuvista osista tehdään koko yhteysvälin kattava toteutuspäätös. Osa hankkeista voidaan toteuttaa PPP-rahoitusmallilla.

Toteutuspäätös puuttuu vielä yhteysvälin viideltä hankkeelta. Niiden rakennuskustannukset ovat yhteensä liki 700 miljoonaa euroa. Nämä ovat Vaalimaan rekkaparkki, Haminan ohikulkutie, Koskenkylä-Kotka, Hamina-Vaalimaa sekä Kehä III:n keskiosa.

Hallitus teki viime viikolla budjettiriihessä päätöksen rekkaparkki-investoinnista. Investoinnin suuruus on 24 miljoonaa euroa. Toivon, että Vaalimaalle tuleva rekkaparkki saadaan valmiiksi jo vuonna 2008.

Toivon hyvää ja rakentavaa yhteistyötä Virolahden kunnan ja maakunnan toimijoiden kanssa hankkeen vauhdittamiseksi, jotta parkki saadaan pääosin toimintavalmiuteen jo ensi vuoden lopulla. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Tiehallinto ovat yhdessä selvittäneet, että nopea toteutusaikataulu on teknisesti mahdollista.

Alkuvuoden tilastot osoittavat, että rekkaparkin rakentamisella on kiire. Kuukausi kuukaudelta rekkajonot ovat vain pidentyneet. Elokuussa tilastojen mukaan rekkajonot olivat keskimäärin 22,5 kilometriä päivässä. Jo ennestään tiedetään jonojen vain kasvavan loppuvuotta kohden.

Rekkaparkki lisää ennen kaikkea valtatie seitsemän (Vt 7) kulkijoiden turvallisuutta. Se on myös ympäristön kannalta myönteinen ratkaisu. Rekkojen joutokäynti vähenee ja samoin pakokaasut sekä hiukkaspäästöt. Ympäristön roskaaminen vähenee ja alueen viihtyisyys paranee.

Rekkaparkin myötä logistisen ketjun toimivuus tehostuu. Kuljettajille tulee kunnon olosuhteet odottaa rajamuodollisuuksia ja samalla mahdollisuus huoltaa itseään ja ajoneuvojaan.

Liikenne- ja viestintäministeriössä ryhdyttiin selvittämään Vaalimaan rekkaruuhkaongelmaa vuonna 2006. Kansliapäällikkö Harri Pursiaisen työryhmä esitti ratkaisuksi rekkaparkkia. Esitimme parkkia liikenne- ja viestintäministeriön budjettiesityksessä valtiovarainministeriölle kesäkuussa ja asiasta tehtiin päätös viime viikolla budjettiriihessä. Tässä yhteydessä voi ylpeänä ja kiitollisena todeta, että hallituksen toiminta tässä asiassa on ollut esimerkillisen ripeää.

Hyvät kuulijat,

E18-hankkeen osalta hallituksen budjettiriihi linjasi, että emme tarvitse erillistä työryhmää pohtimaan asiaa vaan johtamani liikennepoliittinen ministeriryhmä tekee E18-hankkeesta kevään kehysriiheen mennessä toteuttamis- ja rahoitusesityksen koko hallitukselle. Asia etenee myötätuulessa.
Uskon, että voimme tehdä kollegani ministeri Häkämiehen kanssa E18–hankkeen eteenpäinviemisessä jälleen hyvää yhteistyötä. Kymenlaakson oma ministeri, ministeri Häkämies kuuluu johtamaani liikennepoliittiseen ministeriryhmään. Teimme hyvää yhteistyötä jo rekkaparkkihankkeen yhteydessä.

Olen asettanut työryhmän selvittämään tienmaksukokeilua raskaalle liikenteelle yhteysvälillä E18. Samassa yhteydessä selvitetään rekkaparkin käyttövelvoite ja maksullisuus. Työryhmää johtaa kansliapäällikkö Harri Pursiainen.

LVM:ssä on tehty virkamiestyönä taustaselvitystä tiemaksuista. Esiselvityksen perusteella todettiin, että mikäli Suomessa halutaan edetä tienkäyttömaksujen osalta, asiassa pitää edetä harkitusti ja vaiheittain, niin että kuljetusalalle ei saa syntyä ylimääräisiä kustannuksia. Tästä reunaehdosta meidän on pidettävä kiinni, jos aiomme nostaa suomalaisen logistisen järjestelmän kilpailukykyä.

Hyvät kuulijat,

Meillä Suomessa maantiekuljetuselinkeinolla on huomattava merkitys kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille. Tavaratonneista lähes yhdeksän kymmenestä kuljetetaan kumipyörillä.

Kuljetusala on kautta Suomen historian ollut hyvin pienyrittäjäkeskeinen toimiala. Markkinoiden vapauttaminen alalla ei ole juurikaan muuttanut tätä. Vaikka kappaletavara- ja ulkomaankuljetukset ovat tänä päivänä keskittyneet ulkomaalaisten omistuksissa olevien globaalien kuljetusjättien verkostoihin, on itse kuljetusten suorittaminen vielä laajasti suomalaisten kuljetusyrittäjien hallussa.

Kuorma-autoyritysten lukumäärä on viime vuosina hitaasti vähentynyt. Suomessa oli vuonna 2005 hieman alle 11 000 kuorma-autoyritystä, joista vain 37 oli muita kuin pk-yrityksiä. Suurissa yrityksissä oli noin 5000 työntekijää, pk-yrityksissä 34 000.

Kuorma-autoliikenteen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2005 oli 4,7 miljardia euroa, josta suurten yritysten osuus lähes miljardi. Alan keskimääräiset käyttökate- ja nettotulosprosentit ovat viime vuosina hienoisesti laskeneet. Yritysten välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Paras neljännes tulee hyvin toimeen, mutta huonoimman neljänneksen paraskin jää 4 prosenttia miinukselle.

Kuljetus- ja logistiikka-alan työvoiman koulutustarpeet lisääntyvät toimialan kansainvälistyessä ja teknologia- ja palveluvaatimusten kasvaessa. Jatkuvan oppimisen ja kouluttamisen tie on ainoa keino säilyttää kilpailukyky pitkällä tähtäyksellä. Työvoimaa ei kuitenkaan ole tarjolla riittävästi. Ala ei kiinnosta nuoria, koska sitä ei nähdä kehittyvänä toimialana. Tiedotusvälineiden kautta saatavat viestit alalta ovat pääosin negatiivisia.

Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle Suomessa on odotettavissa työvoimapula. Tiekuljetusalan tilanne työvoiman saatavuuden suhteen näyttää huonolta. Toisaalta moniin muihin aloihin verrattuna tilanne ei ole välttämättä vakava. Kysynnän ylittäessä tarjonnan palkat nousevat ja uusia kuljettajaksi haluavia ilmaantuu.

Yrityskoon kasvu olisi kuljetusalalla tervetullutta. Nykyisistä pienyrittäjistä monet ovat ammatinharjoittajia, joilla ei ole mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Kytkeytyminen toimeksiantajien järjestelmiin tehostaa toimintaa, mutta vaatii luottamusta, yhteistoimintaa ja koulutusta. Yksin toimivia pienyrittäjiä tulee kannustaa toimimaan verkostoissa.

Globaalissa liiketoiminnassa logistiikan osaaminen on keskeinen kilpailutekijä. Tehokkaiden liikenne- ja viestintäjärjestelmien ansiosta yritykset voivat toimia missä tahansa. Paradoksaalisesti pienetkin erot kuljetusjärjestelmässä vaikuttavat kilpailukykyyn. Logistiikan tutkimuspanostukset ovat Suomessa vähäiset verrattuna moneen muuhun tieteenalaan. Alan yritysten t&k-panos suhteessa liikevaihtoon on kovin pieni. Kuljetusalalla on onneksi muutamia aktiivisia kehittäjiä, joiden työstä pääsevät kaikki hyötymään. Edelläkävijöillä on riskinsä, mutta toisaalta ne pääsevät ensimmäisinä hyötymään kehitystyön hedelmistä kuten parantuneesta tehokkuudesta tai palvelukyvystä.

Keskeisiä kehittämiskohteita ovat verkostojen toimintamallit ja toimintatavat. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tehostaa yritysten logistiikkaa ja kuljetusjärjestelmän toimintaa.

Hyvät kuulijat,

Tämän päivän tärkein anti on kuitenkin odotettavissa teiltä. Mitkä ylimmällä poliittisella tasolla ratkaistavat liikenneasiat ovat E18-yhteysvälin näkökulmasta tärkeimpiä ja kiireisimpiä. Ensin kuulemme ylijohtaja Tervalan esityksen selontekoprosessin kulusta ja liikenneneuvos Jalaston esityksen annetuista kirjallisista lausunnoista. Sen jälkeen on teidän vuoronne. Lupaan kuunnella tarkalla korvalla viestinne.