Toimeentulotuen kokonaisuudistus etenee eduskuntaan

Hallitus esittää toimeentulotuen kokonaisuudistusta. Tehtävät muutokset muun muassa vahvistaisivat tuen saajan velvoitteita hakea kokoaikatöitä ja ensisijaisia etuuksia. Tavoitteena on selkiyttää toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena tukimuotona sekä ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vahvistaa julkista taloutta.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa toimeentulotuen kokonaisuudistuksen, joka vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana perusturvaan kuuluvana rahaetuutena.

Hallitus esittää muutoksia toimeentulotuesta annettuun lakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettuun lakiin ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin. Hallitus antoi toimentulotuen kokonaisuudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 22.9.2025. Lakien on tarkoitus tulla pääosin voimaan 1.2.2026.

Ensisijaisten etuuksien ja kokoaikatyön hakemisen velvoittavuutta vahvistettaisiin

Esityksen mukaan toimeentulotuen hakijalle säädettäisiin aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia toimeentulotuen sijaan. Ensisijaisia etuuksia ovat mm. työttömyysturvaetuudet ja opintotuki. Mikäli täysi-ikäisellä toimeentulotuen hakijalla ei olisi esimerkiksi opiskelun, työttömyyden, sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa toimeentulotukeen nähden ensisijaista etuutta haettuna, Kelan tulisi arvioida olisiko hänellä oikeus sellaiseen etuuteen. Jos henkilö ei Kelan kehotuksesta huolimatta hakisi yhden kuukauden aikana toimeentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia, toimeentulotuen perusosaa voitaisiin alentaa 50 prosentilla.

Esityksen mukaan velvoite ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi voitaisiin jatkossa kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen, jolloin se olisi perusosan alentamisen uhalla velvoittavaa myös silloin, kun työkykyinen työllinen ei työskentele täysipäiväisesti, yritystoiminta ei ole kannattavaa tai opintoihin ei ole mahdollista saada opintotukea. Mikäli hakija ei määräajassa toimisi kehotuksen mukaisesti toimeentulotuen perusosaa voitaisiin alentaa 50 prosentilla.

Esitettyjen muutosten tavoitteena on, että toimeentulotuen hakija pyrkisi turvaamaan toimeentulonsa ensisijaisesti ansiotyöllä tai jos tähän ei ole mahdollisuutta, toimeentulotukeen nähden ensisijaisilla etuuksilla. Lisäksi tavoitteena on, että työtön henkilö ilmoittautuisi aina kokoaikatyön hakijaksi ja siirtyisi samalla työllistymistä edistävien palveluiden sekä palvelutarpeen arvioinnin piiriin.

Perusosan alentaminen voitaisiin tehdä edellä mainituissa tilanteissa vain, jos se ei vaarantaisi ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voitaisi pitää muutenkaan kohtuuttomana.

Perusosan alentamista työttömyysturvan sanktioiden seurauksena sujuvoitettaisiin

Jos toimeentulotuen saajan työttömyysturvaetuuden maksu on keskeytetty työttömyysturvalaissa säädettyjen sanktioiden johdosta, saajan toimeentulotuen perusosaa alennettaisiin. Alentamisen kesto riippuisi työttömyysturvan katkeamisen kestosta, ollen kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Alentamisen suuruus olisi tällöin ensimmäiseltä kuukaudelta 20 prosenttia ja sen jälkeen 40 prosenttia. Alentamisprosentit pysyvät nykylainsäädännön mukaisina. 

Toimeentulotuen perusosan alentamista sujuvoitettaisiin nykyisestä siten, että voimassa olevassa laissa oleva edellytys kahden kuukauden aikarajasta poistettaisiin. 
Perusosan alentaminen olisi ensimmäisen kuukauden ajalta 20 prosenttia ja sen jälkeen 40 prosenttia myös kotoutumissuunnitelmaan liittyvissä laiminlyönneissä sellaisten maahanmuuttajien osalta, joilla ei ole velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimaviranomaiseen. Näissä tilanteissa perusosan alentamisen kestossa säilytettäisiin voimassa olevassa laissa oleva kahden kuukauden aikaraja.

Toimeentulotuen hakijalla olisi aina mahdollisuus välttää perusosan alentaminen ja työttömyysetuuksien sanktiot osallistumalla työvoimapalveluihin tai kotoutumissuunnitelmaan siten, kuin niitä koskevassa lainsäädännössä edellytetään.

Perusosan alentaminen voitaisiin tehdä edellä mainituissa tilanteissa vain, jos se ei vaarantaisi ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voitaisi pitää muutenkaan kohtuuttomana.

Kuntien rahoitusosuuksiin ja tulojen huomioimiseen toimeentulotuessa tulisi muutoksia

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta nostettaisiin 50 prosentista sataan prosenttiin niiden 18–24-vuotiaiden toimeentulotuen saajien osalta, joiden perheessä ei asu muun ikäisiä henkilöitä. Rahoitus korvattaisiin kunnille täysimääräisesti. Rahoitusosuuden noston tavoitteena olisi kannustaa kuntia nuorten työllistämiseen mahdollisimman nopeasti, jotta tukikaudet jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. Muutos tulisi voimaan vuoden 2027 alusta.

Toimeentulotuen 150 euron ansiotulovähennys poistettaisiin 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta. Jatkossa 18 vuotta täyttäneiden osalta myös muut vähäisiksi katsottavat tulot ja avustukset huomioitaisiin tuloina täysimääräisesti. Alle 18-vuotiaiden vähäiset ansiotulot ja lahjat jätettäisiin kuitenkin edelleen huomioimatta tulona toimeentulotuen laskelmassa.

Toimeentulotuen muutoksilla tavoitellaan säästöjä julkiseen talouteen

Esityksellä arvioidaan olevan 70 miljoonan euron suora julkista taloutta vahvistava vaikutus vuoden 2027 tasossa, kun huomioidaan etuuksiin ja verokertymään tulevat muutokset. Uudistuksen arvioidaan kasvattavan toimeenpanokustannuksia yhteensä 18 miljoonalla eurolla. Uudistuksen on arvioitu lisäävän työllisyyttä 1 200 henkilöllä, mikä vahvistaa julkista taloutta noin 29 miljoonaa euroa. Kela maksoi perustoimeentulotukea noin 825 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Säästötavoitteeseen pääsemiseksi toimeentulotuen perusosan tasoa myös leikattaisiin seuraavasti:

• 18 vuotta täyttäneiden yksin asuvien henkilöiden osalta 3 %. 
• Vanhempansa luona asuvien 18 vuotta täyttäneiden osalta 3 %. 
• Muiden 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden osalta noin 2 %.

Esimerkiksi yksin asuvan 18 vuotta täyttäneen osalta leikkaus tarkoittaisi 17,80 euron pienennystä toimeentulotuen perusosaan vuoden 2025 tasossa. Leikkaukset on rajattu koskemaan vain 18 vuotta täyttäneiden perusosia. Alle 18-vuotiaiden toimeentulotuen perusosa kasvaisi jonkin verran (0–0,7 %), mikä vähentää muutosten vaikutuksia lapsiperheisiin.

Hallitus ei esitä muutoksia toimeentulotuen perusosan indeksikorotuksiin, vaan etuuksiin tehdään kansaneläkeindeksin mukaiset korotukset vuoden 2026 alussa.

• Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 64 §:n ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta

Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen vaikutuksia arvioitu yhdessä muiden esitysten kanssa

Toimeentulotuen kokonaisuudistus on mukana sosiaali- ja terveysministeriön tänään julkaistuissa sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointimuistioissa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat valmistelleet toimeentulotulotuen, yleistuen ja työvoimapalveluita ja työttömyysturvaseuraamuksia koskevien hallituksen esitysten yhteyteen oman yhteisvaikutusten arvioinnin. 

• Hallituksen sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia arvioivat muistiot julkaistu (Tiedote 22.9.2025)
• Hallituksen esitys eduskunnalle toimeentulotuen kokonaisuudistukseksi (Hankeikkuna)

Lisätietoja

osastopäällikkö Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, [email protected]
Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Annu Jaakkola, p. 029 516 3330, [email protected]