Pohjoismainen lääkealan konferenssi kokosi asiantuntijat Helsinkiin keskustelemaan valmiudesta

Lääkealan valmius ja datalähtöinen päätöksenteko olivat keskiössä konferenssissa, jonka Suomi järjesti osana Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskauttaan Helsingissä 30.9.–1.10.

Konferenssi koostui kahdesta kokouspäivästä. WGEMA:n (Working Group of Experience in the Medicinal Area) vuosikokous järjestettiin ensin 30. syyskuuta, ja sitä seurasi 1. lokakuuta WGEMA:n ja NPF:n (Nordic Pharmaceutical Forum) yhteiskokous. 

WGEMA on Pohjoismaiden välinen virkamiestason yhteistyöelin, joka kokoaa yhteen lääkealan asiantuntijoita jakamaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä esimerkiksi lääkkeiden saatavuudesta, huoltovarmuudesta, tuotannosta, markkinoista, hinnoista, arvioinnista ja käytöstä.

Kaksipäiväisen konferenssin puheenjohtajana toimi sosiaali- ja terveysministeriön Bioteknologia ja lääkkeet -yksikön johtava asiantuntija Merja Mustonen, joka on tänä vuonna WGEMA-ohjausryhmän puheenjohtaja.

Tiivistä pohjoismaista yhteistyötä

Konferenssissa keskusteltiin muun muassa EU:n lääkelainsäädännöstä, kriittisten lääkkeiden ja antibioottien saatavuudesta sekä siitä, miten dataa voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Tavoitteena oli vaihtaa parhaita käytäntöjä ja tiivistää yhteistyötä Pohjoismaiden välillä sekä parantaa valmiutta ja varaumista ja tiedolla johtamista ajankohtaisissa haasteissa.

Koronapandemia ja Euroopan turvallisuustilanteen kiristyminen on korostanut Pohjoismaissa keskeisiä haasteita, kuten lääkkeiden saatavuutta, kohtuuhintaisuutta ja tuotantokapasiteetin riittävyyttä sekä mikrobilääkeresistenssin ja lääkkeiden ympäristövaikutusten ratkaisemisen tarvetta.

”Pohjoismaiden välinen yhteistyö on tiivistä ja konkreettista. Hallitusohjelmakin tunnistaa pohjoismaisen yhteistyön kasvavan merkityksen. Kaikkien Pohjoismaiden Nato-jäsenyys sekä siviili- ja sotilassektorin yhteistyön tiivistyminen korostavat entisestään lääkealan valmiuden ja varautumisen tärkeyttä”, Mustonen kertoo.

Ensimmäisenä konferenssipäivänä järjestettiin WGEMA:n ohjausryhmän ja operatiivisten alatyöryhmien kokous. Alatyöryhmiin osallistuvat Suomesta esimerkiksi Fimea ja HUS.

Valmius ja varautuminen

Toisena konferenssipäivänä keskityttiin valmiuteen ja varautumiseen. Puhujia oli Suomesta, Norjasta ja Euroopan komissiosta. 

Keskusteluissa tarkasteltiin kriittisten lääkkeiden saatavuutta, lääkkeiden varastointia ja huoltovarmuutta. Aamupäivän lopuksi järjestettiin paneelikeskustelu, jossa pohdittiin, miten yhteistyötä tulisi syventää entisestään Pohjoismaiden kesken. Konferenssissa käytiin vuoropuhelua myös komission kanssa kriittisten lääkkeiden asetuksesta.

Lisäksi konferenssissa käsiteltiin pohjoismaista yhteistyötä antimikrobiresistenssin torjumiseksi sekä antibioottien saatavuuden parantamiseksi. Antibioottien saatavuutta pohtii parhaillaan ministerineuvoston asettama pohjoismainen työryhmä, jonka on tarkoitus kehittää takuumalli antibioottien saatavuuden parantamiseksi.

Iltapäivällä keskityttiin tiedolla johtamiseen ja datalähtöiseen päätöksentekoon. Konferenssissa keskusteltiin siitä, miten lääkealan yhteistyössä ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää dataa tehokkaammin. Iltapäivän aikana käsiteltiin lisäksi lääkekustannusten hallintaa Ruotsin mallin mukaan. Islannista esitettiin tapausesimerkki ADHD-lääkkeiden ylikäytöstä.

Konferenssin jälkeen Suomi emännöi lääkkeiden terveystaloustiedettä käsittelevää kokousta torstaina 2. lokakuuta Helsingissä.  

Lisätietoja: 

johtava asiantuntija Merja Mustonen, p. 0295 163 116, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
Bioteknologia ja lääkkeet -yksikkö