Ryhdin tekijät
Tietojen yhteentoimivuus on keskeinen osa rakennetun ympäristön digitalisaatiota
Anssi Hänninen ja Juha-Pekka Maijala ympäristöministeriöstä ovat osa Ryhti-hankkeen yhteentoimivuuden edistämisestä vastaavaa tiimiä. Kaksikko koordinoi työtä yhdessä laajan sidosryhmäverkoston kanssa, johon kuuluu kiinteistö- ja rakentamisalan, kuntien, yritysten ja yhteisöjen asiantuntijoita. Ryhdin tekijät esittelee rakennetun ympäristön tiedn
Heippa, keitä olette?
Olen Anssi Hänninen ja olen ollut kolmisen vuotta ympäristöministeriössä (YM) rakennetun ympäristön osastolla erityisasiantuntijana. Koordinoin ja kehitän rakennetun ympäristön tietojen yhteentoimivuutta. Taustalla minulla on opinnot suunnittelumaantieteestä sekä kymmenisen vuotta erilaisia tiedonhallintaan liittyviä projektitöitä julkishallinnossa.
Olen Juha-Pekka Maijala, rakennusneuvos samalla rakennetun ympäristön osastolla. Rakennetun ympäristön teeman monimuotoisella ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalla aihealueella on toimittu jo tovin verran. Moninaisessa tehtäväkokonaisuudessa eräänä osa-alueena on edistää kokonaisvaltaista yhteentoimivuutta digitalisaatiokehityksen osana.
Keitä tiimiinne kuuluu?
Olemme mukana Ryhti-hankkeen tiimissä, jonka yhteentoimivuusosiosta vastaamme. Ryhti-hankkeen yhteentoimivuustyöhön osallistuu iso määrä muitakin asiantuntijoita YM:stä ja Suomen ympäristökeskuksesta sekä lukuisista muista organisaatioista.
Tiimiin kuuluu siten laaja-alainen yhteistyökumppanien joukko KIRA- eli kiinteistö- ja rakentamisalalta, kunnista ja yrityksistä sekä yhteisöistä. Semanttisen työn lisäksi näitä tahoja on mukana rakennetun ympäristön tiedon kokonaisarkkitehtuuri- ja standardisointityössä. Jokaisella näillä osa-alueilla apunamme on fasilitaattorit huolehtimassa tiedon välittymisestä ja toiminnan yhteenliittämisestä. Tekeminen ja sen vaikutukset yhteentoimivuustyön eri osa-alueilla kytkeytyvät yhä enemmän ja lähemmin toisiinsa sekä tukevat toisiaan.
Tärkeitä ovat myös kansainväliset kontaktit, joissa yhteentoimivuustyö on herättänyt kiinnostusta.
Mitä teette?
Edistämme ja koordinoimme rakennetun ympäristön tietojen yhteentoimivuutta. Keskiössä on erityisesti semanttinen yhteentoimivuus. Se tarkoittaa sitä, että kun tieto on määritelty etukäteen yhteisesti sovitulla tavalla, tietoa siirrettäessä sekä lähettäjä että vastaanottaja ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Tätä toteutetaan käytännössä määrittelemällä rakennetun ympäristön tiedoista sanastoja, koodistoja ja loogisia tietomalleja erillisinä aihekohtaisina projekteina.
YM ei toki tee tätä työtä yksin, vaan yhteentoimivuusasioita, kuten määrittelyprojektien tuloksia, käsitellään yhdessä rakennetun ympäristön tiedonhallinnasta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa yhteistyöfoorumeilla eli niin sanotuissa teema- ja alaryhmissä. Näissä ryhmissä on mukana iso porukka asiantuntijoita kunnista, valtiolta, järjestöistä ja yrityksistä. Koordinoimme myös tätä sidosryhmäyhteistyötä.
Yhteiskehittämisen kumppani on esimerkiksi Digi- ja väestötietovirasto, jonka kanssa kehitetään Yhteentoimivuusalustaa.
Missä vaiheessa työ etenee?
Ryhti-hankkeen yhteentoimivuustyötä on tehty vuoden 2020 alusta alkaen. Ensimmäisinä vuosina keskityttiin tulevan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) tietosisällön tarkempaan määrittelyyn. Käytännössä siis kaavojen, sitovan tonttijaon, maankäytön rajoitusten sekä rakentamisen lupapäätösten tietojen määrittelyyn. Näitä määrityksiä vielä hiotaan hieman nyt, kun Ryhti-järjestelmän kehitystyö on alkuvuodesta käynnistynyt. Syksyllä viemme nämä määritykset yhteentoimivuustyön hyväksymisprosessin läpi. Se tarkoittaa sitä, että määritykset ovat valmiina ja niiden pohjalta voi alkaa tehdä esimerkiksi muutoksia omiin järjestelmiin.
Meneillään on paljon muutakin määrittelytyötä. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen sanastotyö alkaa olla loppusuoralla. Siinä on parasta aikaa auki avoimia kommentointikierroksia otakantaa.fi-sivustolla. Lisäksi käynnistämme tänä keväänä yhteistyössä Väyläviraston kanssa sanastotyötä, joka liittyy liikenteen ja yleisten alueiden käsitteisiin.
Millaiset tavoitteet teillä on?
Isona tavoitteena on tehdä Suomesta entistä sujuvampi yhteiskunta, jossa tiedot liikkuvat organisaatioiden välillä sujuvasti. Sitä kautta sekä kansalaisten asiointi että asiantuntijoiden työnteko helpottuvat. Ryhti-hankkeessa tätä on pyritty ratkomaan joidenkin rakennetun ympäristön tietojen osalta. Tavoitteena on saada vakiinnutettua nämä yhteiset tietomääritykset laajemmin rakennetun ympäristön toimialan organisaatioiden käyttöön.
Vastaavasti Suomi ja rakennettu ympäristö on omalla sektorillaan edelläkävijä. Toimiala on hyvin merkittävässä asemassa muun muassa investointien ja työllisyydenkin kannalta. Tavoitteena on yhteentoimivuuden kautta tuottaa digitaalista perustaa, jolle voi kehittää julkisia palveluita sekä rakennetun ympäristön toimialan vastuullista kasvua.
Millaiset ovat tunnelmat?
Ajoittain kovin kiireiset, sillä Ryhti-hankkeessa on tehty vajaa 30 tietomalli- tai sanastoprojektin konsulttihankintaa, joita olemme hankintavaiheen lisäksi olleet mukana ohjaamassa. On ollut mukava nähdä, miten työn tulosten määrä on kasvanut Yhteentoimivuusalustalla, sekä miten laaditut määritykset nyt konkretisoituvat Ryhti-järjestelmän kehitystyössä.
Tunnelma on myös odottava. KIRA-ala on ollut aktiivinen ottamaan digitalisaation voimakkaasti mukaan toiminnan kehittämiseen. Tätä on tuettu monin rahoitusinstrumentein. Tällä hetkellä on mainiot edellytykset saada digitalisaatiosta yhä kasvavissa määrin hyötyjä irti.
- Meneillään olevien yhteentoimivuusprojektien esittelyt
- Kaikki valmiit yhteentoimivuustyön tulokset ovat avoimesti selailtavissa yhteentoimivuusalustalla https://sanastot.suomi.fi, https://koodistot.suomi.fi ja https://tietomallit.suomi.fi.