Ylijohtaja Juha Sarkio:
Kansalaisen ja julkisen sektorin välinen luottamus ei synny ilman meidän jokaisen panosta

Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa kääntyä lopuilleen. Puheenjohtajuutemme yksi pääteemoista on ollut luottamus ja se, mitä voisimme sen eteen tehdä.

Luottamuksen julkiseen sektoriin koetaan olevan hiipumassa – eikä tähän tunnu olevan olemassa mitään nopeaa ratkaisua. Tämä on näkemys, mikä on tullut ilmi EU:n valtionhallinnon kehittämisen verkostossa (EUPAN) käymissämme keskusteluissa.

Luottamuskysymyksen takana on kyse laajemmasta teemasta, yhteiskuntiemme muutoksista. Aiemmin tutuksi, turvalliseksi sekä ehkä myös ennustettavaksi koettu ympäristö muuttuu epävarmemmaksi. Myös viranomaiset kokevat neuvottomuutta vaikeiden ongelmien edessä.

Muutoksen ytimessä on kysymys siitä, koetaanko tulevaisuuden muokkaaminen ja ongelmien ratkaisu yhteisiksi asioiksi – vai ulkoistammeko yksilöinä ne jonkun toisen hoidettavaksi. Yhtä lailla kuin luottamus niin myös osallisuuden tunne on subjektiivista.

Avoimuudella ja osallisuudella vahvempaan luottamukseen

Vaikka tutkimukset osoittavat Suomen olevan miltei kaikilla sosiaalisen ja poliittisen luottamuksen mittareilla kärkiluokkaa, muuttuu kuva väestöryhmien välisiä eroja tarkasteltaessa. Yhteiskunnan ja osallistumisen yleinen eriarvoistumiskehitys vaikuttaisi tutkimuksien mukaan näkyvän myös luottamuksessa.

EU-tason keskusteluissamme esille nousee toistuvasti kaksi keinoa, joilla luottamusta voidaan edistää. Ne ovat avoimuus ja osallisuus.

Suomessa lienee Euroopan avoimin julkinen sektori. Avoimuutemme koskee yhtä lailla tietoa kuin toimintaa ja rahankäyttöä. Tätä toisaalta ihaillaan, mutta myös kummeksutaan osassa jäsenmaita. Usein keskustelussa tulee esille, että Suomen kaltainen laaja avoimuus ei ehkä toimisi heidän maassaan. Mistä tämä ajatus johtuu? Ehkä olemme Suomessa valmiimpia ja tottuneempia avoimeen tiedon välitykseen – mutta valitettavasti tämäkään ei ole kääntänyt luottamusindeksejämme nousuun.

Jos avoimuudessa olemme mallimaita, niin näen, että osallistumisen mahdollistamisessa meillä on vielä paljon tehtävää ja muilta opittavaa. Monissa maissa juuri kansalaisten laajaan osallistumiseen panostetaan aivan erityisesti.

Olemme Suomessa pyrkineet edistämään kansalaiskeskustelua ja osallistumista julkisten palveluiden uudistamiseen usein eri tavoin, mutta suuria joukkoja asia ei tunnu saavan liikkeelle. Oma uskomukseni on, että kun jonkin asia tunnetaan yhteiseksi ja sen edistämiseen halutaan laittaa myös omaa aikaa, vahvistuu luottamus samalla. Kysymys lieneekin siinä, että miten saamme asian yhteiselle agendallemme.

Olemme oikealla tiellä, mutta tarvitsemme lisää onnistumisen esimerkkejä. Ajatustemme ja tavoitteidemme tulee olla suuria, mutta ei ole niin pientä asiaa, etteikö sitä kannattaisi parantaa. Jatketaan yhdessä arvokasta työtämme avoimuuden ja osallisuuden eteen – ja pidetään Suomi luottamusyhteiskuntana myös jatkossa.

Juha Sarkio

Ylijohtaja
@JuhaSarkio