Valtiovarainministeri Riikka Purran puhe julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelussa
Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui eduskunnan lähetekeskustelussa 7. toukokuuta. Aiheena oli valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029.
Arvoisa puhemies!
Hallitus lähti tekemään työtään keväällä 2023 hyvin erilaisen talouden tilannekuvan vallitessa. Tiesimme toki, että julkisen talouden haasteet ovat mittavat, mutta haasteiden vuori on matkan edetessä kasvanut. Emme kuitenkaan anna periksi. Olemme linjakkaasti kyenneet tarvittaessa tekemään uusia päätöksiä, myös lisää säästöjä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan olemme edelleen pääsemässä tärkeimpään talouspoliittiseen tavoitteeseemme, eli velkasuhteen vakauttamiseen hallituskauden loppuun mennessä. Velkasuhteen nousu saadaan taitettua mittavilla sopeutustoimilla julkiseen talouteen, pelkkiä suoria säästöjä on melkein 6 miljardin edestä. Monet niistä ovat olleet vaikeita, mutta välttämättömiä. Valtion budjettitalouden tulot ovat vuosikymmenen lopulla edelleen noin 12 miljardia pienemmät budjetin menoihin nähden, eli valtiontalouden alijäämä on valtaisa, sopeutustoimista huolimatta. Valtionvelka nousee lähelle 200 miljardia vaalikauden loppuun mennessä.
Arvoisa puhemies,
Vuosi sitten, kehysriihessä 2024, ei ollut vielä näkymää maailmantalouden turbulenssista ja globaalista kauppasodan uhasta. Suomi on pieni avotalous, ja maailmantalouden laineet lyövät tännekin. Valtiovarainministeriön ennuste ennakoi kuluvalle vuodelle vain 1,3 prosentin talouskasvua – lukua jouduttiin laskemaan heti, kun epävarmuus tulleista alkoi. 1,3 prosentin talouskasvu on vaatimaton. Suomi kasvoi aikanaan 1990-luvulla noin 5 prosentin vuosivauhtia. Tuollaisista on sen jälkeen saanut lähinnä haaveilla, ja reaalinen kasvu on vuosikaudet ollut säälittävä, siis olematon. On selvää, että mikään määrä leikkauksia ei auta, jos emme saa maata ripeämmän talouskasvun uralle. Haastekerrointa lisää se, että maamme väestörakenne on epäterve, syntyvyys on liian alhaista. Alhainen syntyvyys näkyy muun muassa eläkemaksujen nousussa ja talouden tuotannon matalana tasona. Maahanmuutosta ei ole avuksi, ellei kyse ole korkean tuottavuuden ja hyvin integroituvan väestön maahanmuutosta. Sellaista Eurooppa ei ole valitettavasti isossa kuvassa saanut.
Arvoisa puhemies!
Tarvitsemme kasvua ja kasvua tukevaa talouspolitiikkaa. Nyt hallitus tekee sitä vielä huomattavasti lisää. Hallitus päätti puoliväliriihessä reilusti yli miljardin euron kevennyksestä ansiotuloverotukseen. Valtaosa veronkevennyksestä painottuu pieni- ja keskituloisille. Nostimme myös työtulovähennyksen lapsikorotuksen kaksinkertaiseksi. Koko kaudella pieni- ja keskituloisiin ja lapsiperheisiin kohdistuu 1,25 miljardin suuret veronalennukset. Samalla esimerkiksi liikennepolttoaineiden hintaa auttaa pitämään kurissa veronalennukset ja selvästi edellisen hallituksen urasta alennettu jakeluvelvoite. Jopa ruoan arvonlisäveroa onnistumme laskemaan, vähän, mutta laskemaan kuitenkin. Suuremmat ongelmat ruokaketjussa koskevat kuitenkin nyt jauhelihahyllyillä nähtävää vuosikausia jatkunutta tuottajien aliarvostusta ja liian keskittynyttä kauppaa. Kotimainen ruoantuotanto ei ole tälle hallitukselle mikään ilmastohaitta. Vahvistamme alkutuottajan asemaa ja ruokaturvaa. Kotimainen ruoka on myös huoltovarmuutta ja turvallisuutta.
Haluamme Suomeen lisää työtä ja lisää tehtyjä työtunteja. Työnteon tulee olla aina kannattavaa. Hallitusohjelmassa jo sovittujen veronalennusten kanssa ansiotuloveroja kevennetään yli puolitoista miljardia euroa vaalikauden aikana. Se on valtava summa lisää ostovoimaa työntekijöille.
Samaan aikaan palkat nousevat reippaasti, inflaatio on taittunut, korot jatkavat laskuaan. Palkansaajan ostovoima paranee siis kunnolla. Nyt noustaan siitä syvästä kuopasta, johon ostovoima viime hallituskauden aikana putosi.
Ansiotuloverotuskokonaisuuteen kuuluu myös ylimpien rajaveroasteiden rajaaminen 52 prosenttiin. Marginaaliverotuksen ylin optimaalinen taso on IMF:n arvioissa enimmillään noin 44 prosenttia. Akateeminen tutkimus aiheesta pitää marginaaliverojen alennusta erittäin tehokkaana kasvutoimena. Lisätyöstä pitää jäädä riittävästi käteen. Lisääntynyt työ ja kulutuskysyntä tukevat taloudellista toimintaa. Kansantalous on kysyntävetoinen järjestelmä. Suhdanne on edelleen heikko, ja pyrimme saamaan ansiotuloverojen kevennykset voimaan nopeasti kotimaista kysyntää tukemaan. On tärkeää muistaa, että veropolitiikka on myös arvopolitiikkaa — ihmisten rahat ovat lähtökohtaisesti ihmisten omia rahoja, valtio ottaa niitä itselleen jatkossa hieman vähemmän. Ansiotuloverotus säilyy Suomessa edelleen kovana ja tuloja voimakkaasti tasaavana.
Verota sitä vähemmän, mitä haluat enemmän. Siksi hallitus laskee yhteisöverokantaa 18 prosenttiin. Tämä kannustaa yrityksiä investoimaan ja työllistämään. Vain yksityiset yritykset voivat luoda tähän maahan kestävää kasvua. Hallitus päätti myös isosta joukosta muita yrittäjyyttä helpottavia kasvutoimia. Esimerkiksi tappioiden verovähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen nykyisestä 10 vuodesta. Tästä on tullut paljon kiitoksia esimerkiksi start-up-kentältä. Yrittäjien eläkejärjestelmään tehdään muutoksia siten, että eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Koko YEL-järjestelmä uudistetaan oikeudenmukaisemmaksi. Tästä kiittävät ennen kaikkea pienet yritykset ja mikro- ja yksinyrittäjät. Lisäksi suurten puhtaan siirtymän investointien tukemista jatketaan verohyvityksellä. Erittäin voimakkaita kasvutoimia yrityskenttään. Ja tässä on vain pieni osa kaikista päätetyistä toimista.
Myös perintöverotusta kohtuullistamme. Sen alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon, ja lahjaveron alarajaa 5 000 eurosta 7 500 euroon. Perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa alennetaan myös.
Arvoisa puhemies!
Geopoliittinen tilanne pakottaa meidät kasvattamaan merkittävästi puolustusmenojamme. Suomi nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään 3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä. Siitä lähtien siis puolustusmenot nousevat pysyvästi yli 3,5 miljardilla eurolla. Maantieteellemme emme voi mitään.
Ulkoisen turvallisuuden lisäksi valtion ydintehtäviin kuuluu sisäinen turvallisuus. Poliisille esitetään kehyskaudella noin 8 miljoonan euron tasoon nousevaa lisärahoitusta valmiusyksikön suorituskyvyn nostoon. Poliisin rahoitusta on lisätty jo aiemmin, nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan, harmaan talouden ehkäisyyn, koulupoliisitoimintaan. Suojelupoliisille esitetään pysyvää noin 10 milj. euron lisäystä ennakoivan strategisen suorituskyvyn turvaamiseksi.
Entä rakkaat rajamme? Vallitsevassa turvallisuustilanteessa Rajavartiolaitoksella on oltava välitön kyky toimia ja vaikuttaa kaikissa olosuhteissa. Rajavartiolaitokselle päätettiin lisäyksestä strategisen suorituskyvyn turvaamiseen.
Arvoisa puhemies!
Vallitsevassa suhdannetilanteessa teemme merkittäviä talouskasvua edistäviä investointeja.
Valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärää T&K-toimintaan nostetaan 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. T&K-panostukset ovat lähes 3,2 miljardia euroa ensi vuonna ja vielä enemmän seuraavana. Nämä rahat tuovat aikanaan hedelmää uusina innovaatioina ja tuotteina maailmanmarkkinoille.
Alueellista näkökulmaa ei myöskään unohdeta. Hallitus panostaa maakuntien liikenneyhteyksiin. Osana investointiohjelman rahoitusta esimerkiksi Savon rataan osoitetaan 42 miljoonan euron valtuus sekä vastaavat määrärahat. Hallitus turvaa maakuntalentojen jatkumisen vuoteen 2028 saakka.
Hallituksen investointiohjelmaa laajennettiin noin 3,5 miljardiin euroon. Nämä investoinnit rahoitetaan omaisuustuloilla. Infrahankkeita käynnistetään ympäri Suomen, teitä pannaan kuntoon ennätysmäärä, siltoja korjataan. Aivan oleellisia perusasioita, jotka valitettavasti ovat päässeet Suomessa rapistumaan.
Arvoisa puhemies!
Hallituksen finanssipoliittinen linja pitää. Veronkevennyksistä osa rahoitetaan karsimalla verotukia ja verovähennyksiä. Uusina toimina alkoholiverotus sidotaan indeksiin, virvoitusjuomaveroa korotetaan, nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden verotusta kiristetään. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta. Työttömyyskassamaksut säilyvät tulonhankkimiskuluina eli vähennettävinä. Sähköpyöriä ei enää tueta veronmaksajan rahalla. Kaavamainen työhuonevähennys poistetaan. Verotuksen vertailutietojen tarkastuksia tehostetaan sääntelyä kehittämällä. Osinkoverotuksen minimoiminen keinotekoisten osakevaihtojärjestelyjen avulla estetään. Tämä ratkaisu lopettaa holdingyhtiökikkailun listaamattomien verotuksessa. Suurta kannatusta kansan parissa saanut kaivosmineraalivero kiristyy nelinkertaiseksi edelliseen hallitukseen nähden. Sivuvirtojen verotus poistetaan samalla.
Tällä kokonaisuudella kokonaisveroaste laskee hallituskauden kuluessa reippaasti. Painopiste siirtyy työstä ja yrittämisestä haittoihin ja kulutukseen – aivan oppikirjan mukaisesti.
Valtiovarainministeriön ennusteessa eivät vielä näy puoliväliriihessä päätettyjen toimenpiteiden kasvuvaikutukset. Hallitus uskoo vahvasti, että työmarkkinoita joustavoittavat rakenteelliset toimet, verotuksen nettomääräinen keventyminen sekä suuri budjettitalouden sopeutus etupäässä menoleikkauksin on oikeata ja tervettä talouspolitiikkaa. Kovenevassa kilpailussa meidän on pärjättävä pienemmällä valtiolla. On kuitenkin jo nyt selvää, että seuraavalle hallitukselle jää tehtäväksi vähintään yhtä suuri julkisen talouden sopeuttaminen.
Näissä oloissa hallitus antaa eduskunnalle selonteon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029.