Vuonna 1999 alkoi valtion velan takaisinmaksun aika

Valtiontalouden tasapaino parani viime vuonna tuntuvasti vahvan talouskasvun ja työllisyyden paranemisen ansiosta. Tiukan finanssipolitiikan, rakenteellisten uudistusten ja matalien korkojen yhdistelmä tuki talouden hyvän kierteen jatkumista. Veroaste kertomusvuonna kohosi runsaaseen 46 prosenttiin yhteisöveron tuoton kasvaessa jo lähes 32 mrd. markkaan. Kotitalouksien tuloihin kohdistuvaa valtion tulo- ja varallisuusverotusta kevennettiin yhteensä 2 mrd. markalla.

Valtion menot pysyivät käyvin hinnoin lähes entisellään, kuten ne ovat pysyneet tiettyä aaltoilua lukuun ottamatta vuodesta 1992 alkaen, jolloin valtio aloitti laajamittaiset säästötoimet. Tehostumista osoittaa, että menosäästöistä huolimatta asetetut toiminnalliset tavoitteet julkisissa palveluissa saavutettiin useimmilla hallinnon aloilla varsin tyydyttävästi.

Kertomusvuoden budjettiesityksen taustalla olleet talousennusteet odottivat talouskasvun hidastuvan 4 prosenttiin kuten myös tapahtui. Alkuvuoden hitaamman kauden jälkeen näkymät paranivat vuoden loppua kohden erityisesti elektroniikka-alan viennin kohdalla. Myös työllisyys kasvoi vakaasti, mutta työttömyyden oli odotettu alentuvan nopeammin kuin mitä toteutui.

Talouden ja työllisyyden näkymät jatkuvat hyvinä kertomusvuoden jälkeen. EMU-velka jäi 47 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Finanssipolitiikka mitoitettiin kertomusvuonna kysyntää rajoittavaksi ja valtion rahoitusalijäämä supistui viitisen miljardia markkaa. Kun lisäksi valtio myi osakkeita 20 mrd. markalla, saattoi valtio lyhentää velkaa tuntuvasti.

Julkisyhteisöjen EMU-velka suhteessa kansantuotteeseen oli 47 %, 2 prosenttiyksikköä alle alunperin ennustetun. Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä parani edelleen ja oli 1,9 % suhteessa kansantuotteeseen, mikä oli kuitenkin ? prosenttiyksikköä alunperin ennustettua vähemmän.

Yhteisen valuutta-alueen syntyminen kertomusvuoden alussa sujui teknisesti yllätyksittä. Tällöin menetettiin kansallinen, itsenäinen raha- ja valuuttapolitiikka, mutta saavutettiin entistä vakaampi rahoituksellinen pohja euroalueen sisällä. Euron kurssin lasku vuoden aikana oli kuitenkin yllätys, koska euron perusta arvioitiin alunperin vahvaksi. Euron heikkeneminen perustuikin pikemmin USA:n talouden vahvuuteen ja korkoeroihin kuin euron heikkouteen.

Verotulot kasvoivat 7 prosenttia

Valtion verotulot kasvoivat kertomusvuonna 7 % ja muut tulot vielä enemmän, erityisesti yksityistämistulojen takia. Tulo- ja varallisuusveron tuotto kasvoi 8 % ja arvonlisävero 7 %, nopeimmin veroista kasvoivat silti perintö- ja lahjavero sekä autovero. Verojäämät supistuivat edelleen, kertomusvuoden lopussa verojäämiä oli yhteensä 22? mrd. mk.

Kertomukseen sisältyy myös luku tulonsiirtoihin rinnastettavista valtion verotuista, joiden toteutumalaskelmat koskevat vuotta 1998. Tuolloin verotukien kokonaismäärä oli noin 50 mrd. mk. Eniten verotukea kohdistettiin sosiaaliturvaan, kaikkiaan 17 mrd. mk. Asuminen sai verotukea 11 mrd. mk, teollisuuden ja elinkeinojen verotuki oli vajaa 7 mrd. mk, mistä suurin osa saatiin yritysten poistosäännösten nojalla.

Valtiontalous reilusti ylijäämäinen

Valtiontalouden tasapaino nettorahoitustarpeella mitattuna parani lähes 20 mrd. markalla, ja nettorahoitustarve oli 19,2 mrd. mk ylijäämäinen. Talousarviotalouden ylijäämä oli 16,5 mrd. mk. Kansantalouden tilinpidon käsittein, jolloin mm. omaisuuden myyntituloja ei lasketa mukaan, valtion rahoitusalijäämä oli vielä 5,6 mrd. mk.

Valtiontalouden kassamenot olivat kertomusvuonna runsaat 205 mrd. mk, kasvua edellisestä vuodesta ? %. Valtion työvoimakustannukset olivat kertomusvuonna vajaat 25 mrd. mk, kasvua edellisvuodesta 2,2 %. Valtion budjettitalouden henkilöstömäärä pysyi ennallaan ja oli 124 900 henkeä. Valtion siirtomenot, jotka ovat puolet kaikista valtion menoista, pysyivät lähes ennallaan. Valtion reaalisijoitukset supistuivat sen sijaan lähes viidenneksen.

Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksuaika kertomusvuoden lopun kannan mukaan oli 4 v 6 kk. ja velan efektiivinen keskikustannus oli 6,7 %. Lainanotossa painopiste oli pitkäaikaisissa eurolainoissa. Kuoletusten ja lyhytaikaisen velan uusimisen takia valtion velan bruttonostot olivat kertomusvuonna edelleen lähes 90 mrd. markkaa.

Valtionhallinto vaikuttaa osarahoittajana ja lainsäädännön kautta myös kuntien ja sosiaaliturvarahastojen kautta ohjautuvaan rahoitukseen ja toimintaan. Kaikkiaan julkiset menot olivat kertomusvuonna 52 % suhteessa kansantuotteeseen. Hallinnon uudistaminen tuloksellista, vaikka työn tuottavuus heikkeni 1999 Hallinnon tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kehittämällä on kyetty säästämään julkisia menoja ilman, että itse toiminta tai tavoitteet ovat olennaisesti kärsineet. Hallinnon uudistamisen tähänastista tuloksellisuutta osoittavat tilastokeskuksessa laaditut valtion tuottavuutta koskevat laskelmat. Laskelmien mukaan tuottavuus on valtiolla noussut selvästi vuosina 1995-1999. Kertomusvuonna työn tuottavuus valtiolla kuitenkin supistui 1? %. Valtion kansallis- ja käyttöomaisuuden arvo kasvoi kertomusvuonna 30 mrd. markalla ja oli vuoden lopussa 279 mrd. mk. Vieraan pääoman arvo aleni, mutta oli vuoden lopussa edelleen 436 mrd. mk. Valtion oma pääoma vuoden lopussa oli miinus 158 mrd. mk eli tältä osin tilanne parani vain vähän.

Poimintoja hallinnon tuloksellisuudesta

Yksittäisten hallinnonalojen tuloksellisuuden arviointi muodostuu suuresta määrästä yhteismitattomista tehtävistä ja tavoitteista, ulkoiset ympäristötekijät vaikuttavat usein ratkaisevasti lopputuloksiin. Suomen toimiminen EU-puheenjohtajana kertomusvuoden jälkipuoliskolla vaikutti suuresti kaikkien hallinnonalojen toimintaan, ja tulokset on arvioitu jälkikäteen erittäin hyviksi.

Seuraavassa esitetään eräitä yksityiskohtia eri hallinnonalojen toiminnan tuloksellisuudesta.

Ulkoasiainministeriö: EU-puheenjohtajuuskauden keskeisinä teemoina olivat unionin laajentumisen edistäminen, toimielinten uudistamista käsittelevän hallitusten välisen konferenssin valmistelu sekä unionin avoimuuden ja tehokkuuden lisääminen. Suomessa pidettyjen 80 kokouksen järjestelyvastuu oli erityisellä EU-puheenjohtajuussihteeristöllä. Puheenjohtajuustehtävissä onnistuttiin hyvin niin asiakysymysten kuin järjestelyjen osalta, mistä saatiin kiitosta sekä jäsenmailta että EU:n instituutioilta. EU-kokousjärjestelyjen kustannukset jäivät 130 milj. markkaan, mikä oli 35 milj. mk budjetoitua vähemmän.

Oikeusministeriö: Lähes 30 vuotta vireillä ollut valtiosääntöuudistus saatettiin päätökseen, kun tasavallan presidentti vahvisti uuden perustuslain 11.6.1999. Uusi perustuslaki ja sen toimeenpanoon liittyvä lainsäädäntö tulivat voimaan 1.3.2000. Tuomioistuinten käsittelyajat ovat pysyneet keskimäärin hyvällä tasolla, esim. laajojen riita-asioiden keskimääräinen käsittelyaika käräjäoikeuksissa oli 7,7 kk eli hieman tavoitetta lyhyempi. Toimintamenot vankia kohden olivat 252 600 mk, mikä oli hieman tavoitetta enemmän.

Sisäasiainministeriö: Valtioneuvosto hyväksyi alueiden toimintaedellytysten turvaamisessa tärkeät uudet tavoite 1 ja 2 -ohjelmat lähetettäväksi komissioon. Suomi sai läpi keskeiset alue- ja rakennepolitiikkaan liittyvät tavoitteensa ohjelmakauden 2000 - 2006 osalta. Suomi tulee saamaan näinä vuosina alue- ja rakennepoliittista tukea yhteensä 12,4 mrd. mk. Poliisin tehtävämäärät kasvoivat 8 % 864 000 tehtävään, rikosten tutkinta-ajat pitenivät hieman ja katuturvallisuus heikkeni indeksin mukaan. Poliisin kiireellisissä hälytystehtävissä toimintavalmiusaika oli keskimäärin 13,4 minuuttia, mikä oli hieman lyhyempi kuin edellisenä vuonna mutta tavoiteltua 12 minuuttia pidempi.

Puolustusministeriö: Puolustusvoimien valmiudet sekä valvonnan alueellinen kattavuus säilytettiin pääosin edellisvuoden tasolla. Operatiivisen suunnittelun osa-aluetta ja valmiuksia kehitettiin hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esitettyjen turvallisuusuhkien varalta. Materiaalihallinnossa maavoimien painopiste oli valmiusprikaatien kehittämisessä, ilmavoimissa Hornet-torjuntahävittäjien hankinnoissa ja merivoimissa "Laivue 2000"-hankkeessa ja Kuha-luokan alusten peruskorjauksessa. Kertomusvuoden loppuun mennessä ilmavoimille oli toimitettu sopimuksen mukaisesta 64 Hornet-hävittäjästä 54 konetta. Vastaostotavoitteesta oli vastaavasti toteutunut 98 %.

Valtiovarainministeriö: Julkisen talouden rahoitusaseman paraneminen jatkui ennakoidusti ja finanssipolitiikan kokonaislinja toteutui suunnilleen talousarvioesityksen mukaisena. Julkista pankkitukea saatiin kertomusvuonna takaisin yhteensä 17 mrd. mk niin, että kertomusvuoden lopussa pankkitukea oli jäljellä 40 mrd. mk. Tulliviranomaiset paljastivat viime vuonna 443 huumerikosta, lähes 100 enemmän kuin vuotta aiemmin, erilaisia huumeita takavarikoitiin yhteensä 825 kiloa.

Opetusministeriö: Kertomusvuonna suoritettiin 11 856 maisteritason ja 1165 tohtorin tutkintoa, mikä ylitti tavoitetason. Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin 9896. Korkeakoulujen arviointineuvoston mukaan koulutuksen sisällöt ovat pääosin yhteiskunnan tarpeita vastaavia ja opiskelijoiden työhönsijoittuminen on hyvä. Suomi osallistuu myös kansainväliseen peruskoululaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen vertailuun, mutta tulokset valmistuvat vasta myöhemmin. Viisi kuntaa lomautti opettajia kertomusvuonna, kun edellisvuonna tällaisia kuntia oli 48. Kirjastoverkosto on 1990-luvulla harventunut ja lainausluvut ovat laskeneet heikentyneen aineistontarjonnan vaikutuksesta.

Maa- ja metsätalousministeriö: Hallitus vahvisti Kansallisen metsäohjelman 2010 metsäpoliittiset linjaukset kertomusvuoden maaliskuussa. Agenda 2000-ratkaisun yhteydessä Suomen kasvinviljelyn poikkeavat tuotanto-olosuhteet tunnustettiin. Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen sisältävä maaseudun kehittämissuunnitelma jätettiin komission käsittelyyn kertomusvuoden syyskuussa ja se hyväksyttiin kesäkuussa 2000.Luonnonhaittakorvaukseen oikeuttava alue laajenee koko maahan. Erilaisia maatalouden tukia sai kertomusvuonna 81 600 tilaa, missä vähennystä edellisvuoteen on 4100 tilaa. Investointitoiminta maatiloilla jatkui vilkkaana ja myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 14 000 investointiin, tukien merkitys investointien käynnistäjänä on ollut kiistaton, ja niillä on purettu mennyttä patoutumaa sekä aikaistettu investointeja.

Liikenneministeriö: Kertomusvuoden maaliskuussa matkaviestinnän kolmannen sukupolven toimiluvat myönnettiin, ensimmäisenä maailmassa. Televiestinnän tietosuojaa ja tietoturvaa parantava televiestinnän tietosuojalaki tuli voimaan heinäkuun alussa. Toimiluvat myönnettiin myös digitaalisille televisiolähetyksille, toimilupaehtojen mukaan 70 % Suomen väestöstä tulee olla digitaalisten lähetysten piirissä vuoden 2001 loppuun mennessä. Kertomusvuoden syysluussa valmistui vuoden etuajassa Järvenpään - Lahden moottoritiehanke, jossa sovellettiin ns. jälkirahoitusmallia. Porvoon - Koskenkylän moottoritien rakentamisessa kokeillaan ns. kokonaisrahoitusmallia.

Kauppa- ja teollisuusministeriö: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot arvioidaan kertomusvuonna 3,1 prosentiksi suhteessa kansantuotteeseen,mikä yritysten lisäpanostuksen ansiosta ylitti niukasti tavoitellun. T&K rahoituksessa kiinnitettiin hallitusohjelman mukaisesti huomiota erityisesti tuotteistamiseen, tuotteiden kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen. Kioton ilmastokokouksessa sovittujen kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteiden saavuttamiseksi ryhdyttiin laatimaan kansallista ilmasto-ohjelmaa, lisäksi selvitetään Kioton mekanismien (yhteistoteutus, päästökauppa ja puhtaan kehityksen mekanismit) käyttöä osana kasvihuonepäästöjen vähentämissuunnitelmaa. KTM:n kertomusvuoden aikaisilla yritystukipäätöksillä arvioidaan syntyvän lähivuosina 8400 uutta työpaikkaa ja parannettavan 19 000 työpaikan kilpailukykyä

Sosiaali- ja terveysministeriö: Sosiaalimenojen BKT-osuus painui kertomusvuonna runsaaseen 26 prosenttiin, alle EU-maiden keskitason. Työttömyyspäivärahan saajia oli 658 000 henkeä ja toimeentulotukea sai vuoden aikana yhteensä 492 000 henkeä, vähennystä kummassakin ryhmässä yli 40 000 henkeä. Köyhyysaste kohosi, mutta oli edelleen OECD-maiden alhaisimpia. Työssä jaksamisen edistämiseksi ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi valmisteltiin 1.1.2000 voimaan tulleita varhaiseläkejärjestelmien säädösmuutoksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta ja taloudellisuutta tehostettiin lisäämällä avohoitoa ja sovittamalla yhteen toimintoja. Barometritietojen mukaan Suomen ikäihmiset voivat keskimäärin hyvin, ovat suhteellisen terveitä, tulevat toimeen taloudellisesti ja elävät aktiivista elämää. Perusterveydenhoidon vastuulle on siirretty osa erikoissairaanhoidon potilaista, mutta potilaat ovat pääosin tyytyväisiä hoitoon ja hoitoon pääsy on toteutunut useimmissa paikoissa suositellun kolmen päivän kuluessa. Se kä terveyskeskus- että erikoislääkärien rekrytoiminen on vaikeutunut, erikoislääkäri puuttui lähes 550 virasta ja terveyskeskuslääkäri 300 virasta.

Työministeriö: Työllisten määrä lisääntyi kertomusvuonna 74 000 henkilöä ja työttömien määrä aleni 24 000 henkilöä. Työllistymistä edistäviä työvoimapolitiikan toimenpiteitä voitiin tarjota kuukausittain keskimäärin 102 500 työttömälle tai työttömyysuhan alaiselle henkilölle. Kansalliseen työvoimakoulutukseen käytettiin 920 milj. mk, työvoimakoulutusta hankittiin myös Euroopan sosiaalirahaston tuella. Työmarkkinatukea maksettiin v. 1999 yhteensä 5,6 mrd. mk, josta aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteisiin osallistuville maksettiin 1,1 mrd. mk. Työnvälityksessä työpaikat kyettiin täyttämään suunniteltuun alkamisajankohtaan mennessä 95 prosenttisesti, mikä vastasi hyvin tavoitetta. Myös pitkäaikaistyöttömien määrän vähentämisessä edistyttiin. Aikuiskoulutuksen työllistämisvaikutus jäi tavoitetta pienemmäksi: 3 kk koulutuksen jälkeen 46,5 % oli edelleen työttömänä.

Ympäristöministeriö: Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki vahvistettiin kertomusvuoden helmikuussa, kokonaisuudessaan uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2000. Kuntien kaavoja ja rakentamisen poikkeuslupia sekä niitä koskevia valituksia käsiteltiin hallinnossa 7049 kpl, eli edellisvuotta vähemmin. Luonnonsuojeluohjelmia toteutettiin yhteensä 48 000 hehtaarilla, mistä suuri osa sisältyi Natura 2000 verkostoon. Kiristyneen asuntomarkkinatilanteen parantamiseksi panostettiin kahteen laajaan hankkeeseen, jotka jatkuivat v. 2000: hallituksen asuntopoliittinen strategia sekä pääkaupunkiseutua ja sen kehyskuntia koskeva yhteistoiminta-asiakirja. Valtion tukemaa asuntotuotantoa aloitettiin yhteensä 11 883 asuntoa, noin 1000 asuntoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Omistusasunnon ostajille myönnettävien valtion takausten määrä kasvoi ja uusia takauksia myönnettiin 24 000 kpl, kaikkiaan takauksia on myönnetty 70 000 kpl ja takauskanta on 3,4 mrd. mk

Lisätietoja:
Finanssineuvos Immo Pohjola, puh. 160 3196
Finanssineuvos Erkki Tassia, puh. 160 3187