Talousnäkymät ja palkanmuodostus, helmikuu 2016

Raportin kokonaistaloudellinen tilannekuva perustuu valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteeseen, joka julkaistiin 18.12.2015.

Suomen talouden vaikeudet jatkuvat seuraavien parin vuoden aikana. Kasvunäkymät ovat heikot ja julkisen talouden tilanne ei parane oleellisesti. Suomen teollisuustuotannon tason arvioidaan olevan v. 2017 noin neljänneksen alempi kuin kymmenen vuotta sitten.

VM:n kansantalousosaston ennusteen mukaan vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,2 %. Kasvun taustalla on pitkälti yksityisten investointien suotuisa kehitys. Tehdasteollisuuden rakennusinvestoinnit lisääntyvät tänä vuonna merkittävästi johtuen jo päätetyistä hankkeista. Kone- ja laiteinvestoinnit kääntyvät myös selvään kasvuun ja siten yksityisten investointien ennustetaan kasvavan 5,8 %. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun säilyy tänä vuonna negatiivisena tuonnin lisääntyessä vientiä voimakkaammin investointien vauhdittamana. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman. Teollisuustuotannon ennustetaan vihdoin kääntyvän maltilliseen 1,7 prosentin kasvuun. Taloudellisen aktiviteetin virkoaminen on kuitenkin niin vaatimatonta, että työmarkkinoiden tilanne ei tule olennaisesti paranemaan. Työttömyysaste jämähtää 9,4 prosenttiin ja työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen suuret.

Vuosina 2014–2016 sopimuskorotukset noudattavat hyvin kattavasti syksyllä 2013 solmittua työllisyys- ja kasvusopimusta. Nimellisansiot nousivat vuonna 2015 1,2 %, josta sopimuskorotusten osuus on 0,5 prosenttiyksikköä. VM:n kansantalousosaston ennusteessa maltillisen ansioiden nousun oletetaan jatkuvan siten, että ansiotasoindeksi nousee 1,2 % vuosina 2016 ja 2017. Tänä vuonna verotukseen liittyvien päätösperäisten tekijöiden johdosta inflaatio nopeutuu 0,9 prosenttiin, joka on kuitenkin edelleen tavanomaista keskimääräistä hintakehitystä vaimeampaa.

Heikosta työllisyyskehityksestä huolimatta ostovoima vahvistui viime vuonna erityisesti poikkeuksellisen alhaisen inflaation vuoksi. Tänä vuonna ostovoiman kasvua tukee työllisyystilanteen koheneminen ja palkansaajien keskimääräisen veroasteen hienoinen aleneminen, jonka seurauksena palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima lisääntyy viime vuoden tapaan lähes prosentin. Vuonna 2017 työllisyys jatkaa tuolloin kohenemista, mutta veroasteen kääntyessä nousuun, inflaation nopeutuessa ja tulonsiirtojen supistuessa palkansaajien ostovoima heikkenee hieman.

Maltillisista palkkaratkaisuista johtuen Suomen kustannuskilpailukyky on hitaasti paranemassa usean vuoden alamäen jälkeen. Nimelliset yksikkötyökustannukset nousivat vuonna 2014 Suomessa hieman vähemmän kuin euroalueella keskimäärin ja komission ennusteen mukaan näin tulisi käymään myös vuosina 2015–2017. Komission valuuttakurssimuutokset huomioivan indikaattorin mukaan tehdasteollisuuden suhteellinen kilpailukyky on myös hieman parantunut vuosina 2013–2014, mutta on edelleen selvästi vuosien 1995–2014 keskiarvoa heikompi.