Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023–2026: Linjauksia Suomen tulevaisuuden, kestävän kasvun ja turvallisuuden takaamiseksi

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sopinut vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus on kehysriihessään linjannut mittavista toimista, jotka vahvistavat turvallisuutta, luovat näkymää tulevaisuuteen ja rakentavat kestävää kasvua.

Julkisten talouden suunnitelman päätökset sisältävät linjauksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi ja tulevaisuuden kestävän kasvun vahvistamiseksi. Vuoden 2023 valtion T&K-panosten kokonaisuutta korotetaan 350 miljoonalla eurolla edelliseen kehykseen verrattuna. Lisäksi hallitus on linjannut, että lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin otetaan käyttöön osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta ensi vuodesta alkaen.

Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä. Nyt tehtyjen linjausten myötä hallitus tekee merkittäviä panostuksia maanpuolustukseen, kyber- ja rajaturvallisuuteen sekä sotaa Ukrainasta pakenevien auttamiseksi. Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella vuotuinen noin 130–200 miljoonan euron korotus ja puolustusmateriaalihankintoihin yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäys. Puolustuksen rahoituksesta linjataan myös seuraavassa lisätalousarvioesityksessä. Tilanteeseen välittömästi liittyvät menolisäykset katetaan kehyksen ulkopuolisina.

Pääministeri Marinin hallituksen ohjelman talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Kehysriihen päätösten mukaisesti hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisen rahoitus turvataan ja seitsemän päivän hoitotakuun rahoitus varmistetaan. Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan suhteessa valtiovarainministeriön esitykseen ja sosiaaliturvaetuuksiin tehdään kuluvana vuonna ylimääräinen indeksikorotus paikkaamaan elinkustannuksien nousua.

Hallituksen talouspolitiikalla tavoitellaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Hallitus päätti toteuttaa viime vuonna linjaamansa 370 miljoonan euron pysyvät säästöt kehystasoa alentamalla sekä kohdentamalla ne 328 miljoonan euron osalta hallinnonaloittain. (kts. pöytäkirjamerkinnät).

1. Kestävä kasvu ja talouden tasapaino – linjauksia tulevaisuuden kasvun vahvistamiseksi

Investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin

Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Valtion T&K-rahoitus on vuonna 2023 noin 2,3 miljardia euroa.

Vuoden 2023 valtion T&K-panosten kokonaisuutta (määrärahoja ja valtuuksia) korotetaan kaikkiaan noin 350 miljoonalla eurolla edelliseen kehykseen verrattuna. 

Business Finlandin TKI-avustusvaltuutta korotetaan pysyvästi 63 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi vuoden 2023 valtuuksiin tehdään veturiyritysrahoitukseen kohdennettu kertaluonteinen 60 miljoonan euron korotus sekä otetaan käyttöön 10 miljoonan euron valtuus uuteen alueellisen TKI-rahoituksen instrumenttiin. Ravinnekierrätyksen T&K kokonaisuuteen kohdistetaan 20 miljoonaa euroa vuosina 2022–2023.

Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta korotetaan pysyvästi 147 miljoonaa euroa, minkä lisäksi vuodelle 2023 osoitetaan kertaluonteinen 10 miljoonan euron valtuus EuroHPC-toiminnan kansalliseen vastinrahoitukseen. Strategisen tutkimuksen myöntövaltuutta korotetaan 25 miljoonaa euroa edelliseen kehykseen verrattuna ja CSC:n tutkimusinfrastruktuurin rahoitukseen osoitetaan 7,5 miljoonaa euroa vuonna 2023, 12 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 15 miljoonaa euroa vuodesta 2025 lähtien. Ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen osoitetaan pysyvä 5 miljoonan euron korotus. Lisäksi STM:n hallinnonalalle osoitetaan pysyvä 5 miljoonan euron korotus valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen vuodesta 2023 alkaen.

Lisäksi hallitus on linjannut, että lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin otetaan käyttöön osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta alkaen vuodesta 2023. Verokannustin valmistellaan siten, että sen taloudellinen vaikutus olisi staattisesti arvioiden vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa.

Julkisen talouden suunnitelmassa on varauduttu myös jatkovuosien osalta vastaavan suuruisiin T&K lisäyksiin seuraavan vaalikauden vuosina T&K-menojen nostamiseksi parlamentaarisen linjauksen mukaisesti neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Rahoituksen kohdentamisesta tullaan linjaamaan myöhemmin tulevien talousarvioiden ja julkisen talouden suunnitelmien yhteydessä, jolloin tarkistetaan myös toimista aiheutuvat vaikutuksen valtuuksiin ja määrärahoihin. Lisäksi valtion sektoritutkimuslaitosten tilannetta arvioidaan kokonaisuutena budjettiriihessä.

Vihreä siirtymä ja investointien vauhdittaminen – omavaraisuuden vahvistaminen ja huoltovarmuuden varmistaminen tilapäisin toimenpitein

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on korostanut entisestään tarvetta nopeaan irtautumiseen ulkomaisesta fossiilienergiasta ja vihreän siirtymän vauhdittamiseen yhteiskunnan eri sektoreilla. Panostukset vihreään siirtymään ja puhtaisiin kotimaisiin energiamuotoihin vahvistavat Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Hallitus on kehysriihessä päättänyt vauhdittaa Suomen omavaraisuutta lisääviä vihreän siirtymän investointeja valmistelemalla niitä koskevien investointien määräaikaisen etusijan lupakäsittelyissä. Yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa viranomaisten kesken tiivistetään lainsäädännön muutoksilla. Voimavaroja lisätään lupa- ja muihin hallinnollisiin menettelyihin ja digitalisaatioon. Määrärahojen lisäysten kokonaissumma yhteensä vuosina 2023–2026 on 36,8 miljoonaa euroa.

Lisäksi hallitus päätti, että varautumisen ministerityöryhmä linjaa pikaisella aikataululla akuuttien toimien kokonaisuudesta, jolla varmistetaan nopeasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä kansallinen huoltovarmuus turvaten kohtuuhintaisen energian tuotanto ja saatavuus nykytilanteessa ja lähitulevaisuudessa.

Varautumisen ministerityöryhmä linjaa lisäksi energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi toimenpidekokonaisuudesta, jonka tavoitteena on nopeuttaa merkittävällä tavalla irtautumista fossiilisesta energiasta sekä tukea uuden teknologian käyttöönottoa. 

Panostuksia ihmisten hyvinvointiin, sosiaaliturvaetuuksiin ja koulutukseen 

Energiahinnan nousu sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut elinkustannuksia. Hallitus toteuttaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin aikaistetusti jo tämän vuoden aikana, kuitenkin viimeistään 1.8.2022. Korotus heijastuu myös eläketulovähennykseen. Alustavan arvion mukaan vaikutus etuusmenoon on noin 120 miljoonaa euroa ja toimi vähentää verotuottaja arviolta noin 60 miljoonalla eurolla. Arviot täsmentyvät vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa.

KEL-indeksikorotuksen aikaistuksen vaikutuksesta vuoden 2022 verotukseen ei seuraa muutoksia sote-uudistukseen liittyviin verolaskelmiin.

Ihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisen rahoitus turvataan, ja alueiden ICT-kustannuksiin varataan 100 miljoonan euron lisävaltuus. Lisäksi pelastustoimen tietohallinnon ja tiedonhallinnon kehittämiseen on varattu kehyskaudella yhteensä 8,4 miljoonaa euroa.

Hallitus jatkaa seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamista. Seitsemän päivän hoitotakuun kiristämiseen on varattu 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Määrärahavaraus kasvaa 130 miljoonaan euroon JTS-kaudella. Yksityiskohdat täsmentyvät hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä.

Hallitus on päättänyt vahvistaa ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien. Opintorahan osalta opiskelijoiden omia tulorajoja nostetaan vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla vuodesta 2023 lukien, mikä lisää määrärahatasoa 23,9 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 mennessä.

Veikkauksen edunsaajien rahoitus

Parlamentaarisesti on aiemmin linjattu Veikkauksen edunsaajien rahoitusta koskevasta kokonaisuudistuksesta, jonka myötä rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja Veikkauksen edunsaajat siirretään kehysmenettelyn piiriin. Tämä muutos toimeenpannaan myös julkisen talouden suunnitelmassa vuodesta 2023 lukien.

Julkisen talouden suunnitelmassa jo vuoden 2023 rahoitustaso (990 miljoonaa euroa) vastaa parlamentaarisen linjauksen mukaista vuoden 2024 rahoitustasoa.

Kestävän kasvun ohjelma

Vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelma sisältää elpymis- ja palautumissuunnitelman menot elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahojen mukaan. Rahoituksen ajoituksissa on huomioitu vuoden 2022 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä päätetyt valtuuksien ajoitusmuutokset.

Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviä menoja seuraavasti: 619 miljoonaa euroa vuonna 2023, 421 miljoonaa euroa vuonna 2024, 197 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 75 miljoonaa euroa vuonna 2026. Tuloarvio EU:lta maksatusten osalta on 0,5 miljardia euroa vuonna 2023 ja 0,4 miljardia euroa vuosittain vuosina 2024–2026.

Sote-verouudistus kasvattaa valtion verotuloja vuonna 2023, kehyskauden loppua kohden verotulojen kasvu hidastuu

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa talouskasvun edellytyksiä ja valtiontalouden rahoitusasemaa myös verotuksen avulla.

Vuonna 2023 valtion verotulot kasvavat noin 29 prosenttia. Kasvua selittää etenkin sote-verouudistus, jonka yhteydessä kuntien yhteisö- ja ansiotuloveroja siirretään valtiolle yhteensä 14,6 miljardia euroa hyvinvointialueiden tehtävien rahoittamiseksi. Verotulojen siirron yhteydessä ansiotulon verotusta kevennetään, jotta uudistus ei johtaisi verovelvollisten verotuksen kiristymiseen.

Valtion verotulojen kasvun ennustetaan hidastuvan kehyskauden lopulla talous- ja työllisyyskasvun hidastuessa. Vuosina 2024–2026 verotulot kasvavat keskimäärin runsaat 3 prosenttia. Energia-, auto- ja ajoneuvoverokertymät alenevat kehyskaudella veropohjien supistumisen ja ajoneuvojen päästöjen vähenemisen seurauksena. 

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistukset, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotason nousun tai inflaation myötä. Vuonna 2023 tulee voimaan ikäihmisten korotettu työtulovähennys.

Hallitus pyrkii tukemaan talouskasvun edellytyksiä myös verotuksen keinoin. Osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin alkaen vuodesta 2023. Verokannustin valmistellaan siten, että sen taloudellinen vaikutus olisi staattisesti arvioiden vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa. 

Kehyskaudella tulee voimaan myös aikaisemmin linjattuja veropohjaa vahvistavia muutoksia. 

2. Panostuksia Suomen turvallisuuden parantamiseksi

Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen ja koko Euroopan turvallisuusympäristöä. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ulottuvat myös Suomen talouteen. Sotaan liittyvä epävarmuus heikentää kuluttajien ja yritysten luottamusta ja kiihdyttää inflaatiota energia-alan ollessa myllerryksessä. 

Pääministeri Marinin hallitus vastaa sodan aiheuttamiin tarpeisiin julkisen talouden suunnitelmassa sekä kuluvan vuoden lisätalousarvioesityksessä, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa. Osana julkisen talouden suunnitelmaa hallitus on linjannut mittavista investoinneista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen sekä kohdentaa merkittäviä panostuksia sotaa Ukrainasta pakenevien auttamiseksi.

Puolustusvoimien määrärahoja lisätään

Suomen sotilaallisessa toimintaympäristössä tapahtunut muutos edellyttää pitkäjänteistä puolustuskyvyn vahvistamista sekä nopeaa lyhyen ja keskipitkän aikavälin lisäresursointia Puolustusvoimien määrärahoihin. Lisäresursointi aloitetaan välittömästi jo kuluvana vuonna. Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella vuotuinen noin 130–200 miljoonan euron korotus, jolla mm. lisätään Puolustusvoimien henkilöstömäärää asteittain, lisätään kertausharjoituskoulutettavien reserviläisten määrää, nostetaan materiaalin kunnossapidon tasoa ja varmennetaan Puolustusvoimien toiminta ja valmius.

Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kehyskaudella yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäys, jota on tarkoitus käyttää mm. panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden, taistelijan varusteiden, tykistöampumatarvikkeiden, kenttähuoltomateriaalin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjusten hankintaan. Edellä mainitut hankkeet käynnistetään kevään lisätalousarvioon sisällytettävällä Puolustuskyvyn parantaminen -tilausvaltuudella, jonka suuruus on 1,75 mrd. euroa jatkuen vuoteen 2027.

Rajavartiolaitoksen uusien valvontalentokoneiden hankintaan varaudutaan 163 miljoonalla eurolla, ja asiaan liittyvät tarkemmat budjettipäätökset tehdään valmistelun täsmennyttyä. Rajavartiolaitokselle kohdennetaan muuttuneessa turvallisuustilanteessa myös muihin välttämättömiin menoihin 20 miljoonaa euroa kevään 2022 lisätalousarviossa, 45 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 46 miljoonaa euroa vuonna 2024 sekä 6,4 miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2025 ja 2026, minkä lisäksi rajavartiolaitokselle kohdistuu määrärahalisäyksiä osana kyberturvallisuuden kokonaisuutta.

Kyberturvallisuus

Kyberturvallisuuden parantamiseksi ja yhteiskunnan kriittisten tietojärjestelmien toiminnan vahvistamiseksi tehdään useita erilaisia toimia, jotka aloitetaan välittömästi jo kuluvana vuonna. Rahoituksessa on painotettu nopeasti ja laajasti vaikuttavia toimenpiteitä, joista osa aiheuttaa jatkuvia kustannuksia esim. ylläpidon ja henkilöstön osalta. Toimet jatkuvat edelleen kehyskaudella ja vuosien 2023–2026 vuosittainen lisärahoitus kyberturvallisuuden parantamiseen on noin 40–56 miljoonan euron välillä. 

Suurimpia kokonaisuuksia ovat hallinnon yhteisen perusinfrastruktuurin parantaminen, turvaluokitellun aineiston käsittely-ympäristöjen laajentaminen, turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn nosto sekä joidenkin keskeisten järjestelmien kehittäminen. Rahoitus sisältää erilaisia laitehankintoja sekä henkilöstölisäyksiä.

Ukrainalaisten pakolaisten auttaminen

Suomi toivottaa tervetulleeksi Ukrainan sota-alueelta pakenevat ihmiset ja haluaa auttaa heitä. 

Hallituksen tavoite on, että EU:n direktiivin nojalla tilapäisen suojelun piirissä olevat pakolaiset asettuvat nopeasti osaksi yhteiskuntamme arkea, työelämää ja palveluita. Kunnat ovat tässä keskeisessä roolissa ja vastuussa. Hallitus pitää perusteltuna, että Suomeen sotaa pakenevien työnteko mahdollistuu myös nopeasti ja joustavasti.

Hallitus korvaa pakolaisten palveluista aiheutuvia kustannuksia kunnille tilapäisen suojelun käyttöönotosta lähtien. Toistaiseksi palvelut toteutetaan Migrin alaisten vastaanottokeskusten järjestämisvastuulla ja tuotetaan joustavasti kuntien ja vastaanottokeskusten yhteistyöllä.

Noin 16 000 Ukrainan kansalaista on hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Maahanmuuton lisämenoihin varataan kehyskaudelle noin 0,8–0,3 miljardia euroa vuodessa kehyskaudella muun muassa vastaanoton menoihin ja asiakkaille maksettaviin tukiin sekä Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin, perusopetukseen valmistavaan opetukseen ja etuusmenoihin. Kunnille turvataan Ukrainasta tulevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä koituvat kustannukset. Lisäksi määrärahaa varataan kotoutumiskoulutukseen, valtion korvauksiin kotouttamisesta sekä oikeusministeriölle turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja perheenyhdistämisen menoihin.

Edellä mainitut lisämenot katetaan poikkeuksellisesti kehyksen ulkopuolisina menoina. Menoihin liittyy suurta epävarmuutta. Määrärahatarve on riippuvainen muun muassa tulijoiden toteutuvasta lukumäärästä ja heidän työllistymisestään. Määrärahatarve perustuu arvioon, jonka mukaan vuonna 2022 jätettäisiin 60 000 tilapäisen suojelun hakemusta ja 6 000 turvapaikkahakemusta. Vuosina 2023–2026 turvapaikkahakemusten lukumääräksi arvioidaan 5 000–5 500 vuodessa. 

3. Julkinen talous

Julkisen talouden tavoitteet

Julkisen talouden suunnitelmassa ja siihen sisältyvässä vakausohjelmassa asetetaan julkisen talouden monivuotiset tavoitteet julkisen talouden rahoitusasemalle, julkiselle velalle ja julkisille menoille sekä tavoitteet julkisen talouden alasektoreiden rahoitusasemille.

Hyvinvointialueiden talous

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on tämänhetkisen arvion mukaan noin 21,4 miljardia euroa vuonna 2023, joka rahoitetaan siirroista kuntien valtionosuuksista ja verotulomenetysten kompensaatioista sekä kuntien verotuloista. Palvelutarpeen kasvun arvioidaan lisäävän rahoitusta kehyskaudella noin 253 miljoonaa euroa vuonna 2023, noin 269 miljoonaa euroa vuonna 2024, noin 226 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 225 miljoonaa euroa vuonna 2026.

Hyvinvointialueille siirtyy myös valtionavustuksia, yhteensä noin 482 miljoonalla eurolla vuonna 2023, vähentyen asteittain kehyskauden loppuun mennessä noin 267 miljoonaan euroon.

Hyvinvointialueiden perustamiseen liittyviin muutoskustannuksiin on varauduttu kehyspäätöksessä.

Kuntatalous

Kuntatalouden näkymät ovat vahvistuneet viime syksystä. Taustalla mm. yhteisöverokertymän ennakoitua suurempi kasvu. Vuonna 2023 kuntatalous vahvistuu väliaikaisesti, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset poistuvat, mutta kunnille kertyy vielä verotuloja aiemmilta verovuosilta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta edeltäneillä korkeammilla veroprosenteilla ja jako-osuuksilla. Pidemmällä aikavälillä kuntataloudessa on kuitenkin tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino.

Kuntien valtionapuihin osoitetaan 5,1 miljardia euroa vuonna 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa peruspalvelujen valtionosuutta ja verotulomenetysten korvauksia siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen. Lisäksi osa aiemmin kunnille suunnatuista valtionavustuksista kohdentuu jatkossa hyvinvointialueille. Valtionapujen tasoa alentaa myös hallitusohjelman määräaikaisten lisäysten päättyminen.

Peruspalvelujen valtionosuuteen varataan 2,7 miljardia euroa vuonna 2023. Arvio opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kunnille myönnettävistä valtionosuuksista ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on noin 1,1 miljardia euroa koko kehyskauden ajan. Valtionosuuksiin tehdään 2,5 prosentin indeksikorotus. Peruspalvelujen valtionosuuden määrärahan tasoa korjataan 344 miljoonalla eurolla edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan nähden. Oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin liittyvät muutokset, alueelliset oppilashuollon yhteistyöryhmät ja opiskeluhuoltosuunnitelmat, kasvattavat valtionosuutta 0,33 miljoonaa euroa.

Talouden näkymät

Reaktiona Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan länsimaat ovat asettaneet talouspakotteita Venäjälle, minkä seurauksena Suomen talouskasvu hidastuu viennin ja teollisuustuotannon kautta. Kuluttajahintojen nousun seurauksena BKT:n kasvu hidastuu kotitalouksien ostovoiman heiketessä ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuessa. Ennusteessa oletetaan, että sota ei laajene ja nyt olemassa olevat pakotteet jäävät voimaan puolin ja toisin. Keskeistä talouden kannalta on, että raaka-aineiden ja energian saatavuus Venäjältä Eurooppaan häiriintyy, mutta ei keskeydy.

Valtiotalouden menokehys

Euroopassa on sota. Tässä vakavassa ja merkittävästi muuttuneessa koko Eurooppaa koskettavassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa hallitus tekee seuraavan kehyspoikkeuksen:

Tilanteeseen välittömästi liittyvät maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden, kyberturvallisuuden välttämättömät menolisäykset katetaan kehyksen ulkopuolisina. 

Samoin Ukrainaan annettu apu, sotaa pakenevien ukrainalaisten auttaminen ja sotaan liittyvien pakotteiden välittömät vaikutukset valtion toiminnalle katetaan kehyksen ulkopuolisina. 

Kehyksen ulkopuolisina rahoitetaan myös vuosien 2022–2023 määräaikaisia huoltovarmuuden kannalta välttämättömiä toimia, erityisesti investointeja, jotka samanaikaisesti sekä lisäävät kotimaista energiantuotantoa että tukevat uuden fossiilista energiaa korvaavan teknologian hyödyntämistä. Samoin näihin rinnastettavat äkillisen energiahintojen nousun takia tehtävät vuoden 2022 yksittäiset toimet sopeutumisen siirtymäajalla katetaan kehyksen ulkopuolelta.

Myös Euroopan unionin tasolla kiinnitetään huomiota Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuviin toimiin Ukrainan tukemiseksi ja sotaa pakenevien pakolaisten auttamiseksi sekä muihin sodasta aiheutuviin seurauksiin. Samoin energian hinnan nousu herättää huolta unionin tasolla. Kansallisia toimia toteutetaan ottaen huomioon myös unionin tason linjaukset ja toimet.

Budjettitalous, menot, tulot ja tasapaino 

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa 

Vuonna 2023 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan noin 79,4 miljardia euroa, mikä on noin 13,9 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2022 on budjetoitu (ml. ensimmäinen lisätalousarvio). Menotason kasvu johtuu ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, joka muuttaa julkisten menojen rakennetta. Uudistuksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee vuodesta 2023 alkaen noin 13,9 mrd. eurolla. Ilman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta budjettitalouden menot pysyisivät siis likimain vuoden 2022 tasolla.

Vuosina 2023–2026 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan keskimäärin noin 79,8 miljardia euroa vuoden 2023 hintatasossa. Vuonna 2026 budjettitalouden menot ovat noin 79,9 miljardia euroa vuoden 2023 hintatasossa. Kehyskauden menotasoa korottaa merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan takia tekemät määrärahapäätökset. Edellä mainitut luvut tarkentuvat vielä varautumisministeriötyöryhmän käsiteltyä energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden kokonaisuuden.

Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 144 miljardiin euroon vuonna 2023. Valtionvelan kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen nousee koko kehyskauden. Vuonna 2026 valtionvelan arvioidaan olevan noin 165 miljardia euroa, mikä on noin 54 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

4. Muita muutoksia eri hallinnonaloilla

Esimerkkejä (aiemmin päätetyistä ja uusista) eri hallinnonaloja koskevista hallituksen toimista:

Valtioneuvoston kanslia:

• Valtioneuvoston kokonaisjohtamiseen (ml. kriisijohtaminen ja -viestintä) osoitetaan vuosittain 1 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen.

Ulkoministeriö: 

• Etyj-puheenjohtajuuskauden menojen kattamiseen on varattu yhteensä 21,5 miljoonaa euroa vuosille 2023–2026.

Oikeusministeriö:

• Seksuaalirikoslainsäädännön uudistukseen kohdennetaan oikeusministeriön hallinnonalalle vuonna 2023 1,87 miljoonaa euroa ja vuodesta 2024 lukien pysyvä 6,03 miljoonan euron lisäys.
• Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin kohdennetaan 2 miljoonan euron vuosittainen lisäys.

Sisäministeriö: 

• Poliisin kehysrahoitusta vahvistetaan 9 miljoonaa euroa vuosittain 2023–2026.

Puolustusministeriö:

• Kehyksen piiriin kuuluvat määrärahat sisältävät vuosina 2023–2026 Ilmavoimien hävittäjähankkeen osuutta yhteensä 4,8 miljardia euroa ja Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen osuutta yhteensä 648 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriö:

• Vuodelle 2023 osin jaksottuvaan vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen kiristymiseen on varattu 224,7 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 265,8 miljoonaa euroa vuodesta 2024 lukien.
• Lastensuojelun henkilöstömitoitusta vahvistetaan edelleen vuonna 2024. Asteittain kiristyvään henkilöstömitoitukseen on varattu 9 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 21,7 miljoonaa euroa vuodesta 2024 alkaen.
• Hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutosten johdosta 8,6 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 20,8 miljoonaa euroa vuodesta 2024 alkaen. Kaikkiaan valtionrahoituksen lisäys on lain muutosten johdosta 29,2 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasossa. 
• Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksen tammikuun maksuerästä puolet maksetaan jo 1.12.2022. Tämän johdosta hyvinvointialueiden vuonna 2023 rahoituksesta on aikaistettu vuodelle 2022 noin 880 miljoonaa euroa suhteessa edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö: 

• Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistamiseen osoitetaan vuoden 2021 tasosta 50 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien. 
• Yksityisen kopioinnin hyvityksen määrärahatasoa nostetaan 4 miljoonalla eurolla 11 miljoonaan euroon vuosina 2023–2026.
• Sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamallin vakinaistamista valmistellaan.

Maa- ja metsätalousministeriö: 

• Kyläkauppatuen vakinaistamiseen osoitetaan 1 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien. Ruokavirastolle osoitetaan vuosittain yhteensä 0,6 miljoonaa euroa elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan ja etämyynnin valvontaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö:

• Liikenne- ja viestintäministeriöön sekä liikenne- ja viestintävirastoon lisätään kyberturvallisuuden toimenpiteisiin keskimäärin 8 miljoonaa euroa/vuosi. 
• Sanomalehtien määräaikaiseen jakelutukeen osoitetaan 15 miljoonan euron määräraha vuosittain. 

Työ- ja elinkeinoministeriö:

• Osana työllisyystoimia palkkatukeen tehdään EU:n valtiontukisäätelyn edellyttämät muutokset ja 100 prosenttista palkkatuen käyttöä rajoitettaisiin suurimpien taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen osalta, mikä vähentää julkisen työvoima- ja yrityspalvelun määrärahan tarvetta 10 miljoonalla euroa vuodesta 2023 alkaen. Tavoitteena on lisäksi lisätä palkkatuen käyttöä erityisesti yrityksissä ja yksinkertaistaa palkkatukea vähentämällä työnantajabyrokratiaa.
• Määrärahoja kohdennetaan 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämiseen. Vuodesta 2023 lähtien otetaan käyttöön muutosturvakoulutus ja 55 vuotta täyttäneiden työhön paluun tuki. Lisäksi momentille budjetoitaisiin kuntien velvoitetyöllistämisen ajalle maksetut tuet palkkakustannuksiin, mikä on nykyisin osa palkkatuen menoja. Yhteensä edellä mainittuihin käyttötarkoituksiin varataan 58,5 miljoonaa euroa vuosina 2023–2024 sekä 60,6 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 62,8 miljoonaa euroa vuonna 2026. Vuodesta 2025 alkava menojen kasvu aiheutuu lisäpäivien poistumisesta, joka lisää asteittain velvoitetyöllistämisen menoja vuosina 2025–2029. Muutosturvakoulutuksen (22 miljoonaa euroa) rahoittaa työllisyysrahasto, josta saatavat tulot on huomioitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan tulomomentilla 12.32.99. Muu osa kokonaisuuden rahoituksesta on siirtoa määrärahamomenteilta 32.30.51, 33.20.50 ja 33.20.52.
• Vuonna 2024 voimaan tulevalla kotoutumislain kokonaisuudistuksella vahvistetaan kotoutumispalveluiden kivijalkaa ja että maahanmuuttajat löytävät paikkansa osana suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Rahoituksella lisäämme palveluita ja ohjausta työvoiman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille, toteutamme monikielisen yhteiskuntaorientaation ja huolehdimme ilman huoltajaa tulevista lapsista ja nuorista. Samalla turvataan maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä kuntien moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan rahoituksen jatkumisen kotoutumislain uudistukseen asti. Näihin varataan rahaa 2 miljoonaa euroa vuodelle 2023, 5,7 miljoonaa euroa vuodelle 2024, 12 miljoonaa euroa vuodelle 2025 ja 14,7 miljoonaa euroa vuodelle 2026.

Sosiaali- ja terveysministeriö:

• Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli otetaan käyttöön vuoden 2025 alussa. Mallissa osatyökyvyttömyyseläke pienenee vähitellen työansioiden ylitettyä suojaosan. Mallin arvioidaan lisäävän valtion rahoittamia Kelan menoja vuosittain noin 8 miljoonalla eurolla.
• Sairauspäivärahaa pitkään saavien kuntoutustarpeen selvittämistä tehostetaan. Kuntoutustarve selvitetään jatkossa myös silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 ja 230 päivää. Uusia kuntoutuspäätöksen saajia arvioidaan tulevan vuosittain noin 500, joka lisää kustannuksia 0,5 miljoonalla eurolla vuosittain.
• Osana hallituksen työllisyystoimenpiteitä tekijänoikeuskorvausten sovittelusta luovutaan arvioitaessa oikeutta työttömyysturvaan. Tämä lisää valtion työttömyysturvakustannuksia arviolta noin 1 miljoonalla eurolla.
• EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen 110 miljoonaa euroa vuonna 2023, 90 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 30 miljoonaa euroa vuonna 2025. Lisäksi työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin osoitetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 8,5 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 6,5 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Ympäristöministeriö:

• Ilmastolakia täydennetään syksyllä 2022 eduskunnalle annettavalla hallituksen esityksellä, johon sisällytettäisiin kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelmat. Tarkoitukseen varataan vuositasolla 3 miljoonaa euroa. 
• Asumisneuvonnan lakisääteistämiseen varaudutaan vuosittaisella 4,3 miljoonan euron määrärahalla. Hallituksen esitys eduskunnalle annetaan syksyllä 2022. 

Lisätietoja:
pääministerin poliittinen erityisavustaja Matti Niemi, p. 0295 160 165, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, valtiovarainministerin erityisavustaja Ann-Mari Kemell, p. 0295 530 330, sisäministerin erityisavustaja Heikki Sairanen, p. 050 456 4662, opetusministerin erityisavustaja Lauri Holappa, p. 0295 160 870 ja oikeusministerin erityisavustaja Silja Borgarsdóttir Sandelin, p. 0295 150 116