Hallitus antoi eduskunnalle lisätalousarvioesityksen

Hallitus antoi vuoden 2023 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen eduskunnalle torstaina 2. helmikuuta.

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoja muun muassa takautuvasti maksettavaan sähköhyvitykseen, hyvinvointialueiden rahoituksen vahvistamiseen, maatalouden tukitoimiin, Ukrainan materiaaliseen tukemiseen, nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen sekä kasvatuksen ja opetuksen koulutuksellisen tasa-arvon kehittämiseen. Lisätalousarvion yhteydessä päätettiin myös valtion metsien suojelusta. 

Määrärahojen lisäys vuoden 2023 lisätalousarvioesityksessä on 2,1 miljardia euroa, mikä lisää valtion nettolainanoton tarvetta vastaavalla summalla. Valtionvelan korkomenojen kasvun vaikutus määrärahoihin on yli miljardi euroa.

Sähkön hinnan nousun johdosta maksettavat tuet

Hallitus on valmistellut esityksen takautuvasti maksettavasta sähköhyvityksestä energiamarkkinoiden poikkeuksellisen tilanteen ja sen seurauksena kohonneen sähköenergian hinnan vuoksi. Tukeen ehdotetaan yhteensä 412 miljoonaa euroa. Tuki maksettaisiin kuluttajille sähkön vähittäismyyntiyhtiön tekemänä hyvityksenä sähköenergialaskulla.

Kokonaisuudesta asuntoyhteisöille kohdennettavalla 24 miljoonan euron tuella pyritään varmistamaan, että sähkökeskuslämmitteisten taloyhtiöiden asukkaat, joiden sähkölaskun maksaa taloyhtiö, saavat samansuuntaisen subvention kohonneisiin sähkökuluihin kuin sähkölämmitteisissä taloyhtiöissä asuvat saavat kuluttaja-asiakkaille suunnatun tuen kautta. Tuen toimeenpanokustannuksiin ehdotetaan kaikkiaan noin 2,9 miljoonaa euroa Valtiokonttorille, Energiavirastolle ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 2,3 miljoonaa euroa avustuksiin yhteisöllisiä taloja omistaville yhteisöille energiakustannusten nousun johdosta sekä 1,5 miljoonaa euroa ammatillisten museoiden ylläpitäjien tukemiseen museoiden kokoelma- ja näyttelytilojen energiakustannusten nousun vuoksi.

Hyvinvointialueiden rahoitusta vahvistetaan

Hyvinvointialueiden rahoitusta ehdotetaan vahvistettavaksi 500 miljoonalla eurolla, josta 350 miljoonaa euroa kohdennettaisiin valtionavustuksena toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen ja 150 miljoonaa euroa kohdennettaisiin hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen. Viimeksi mainittu olisi ennakkomaksu vuonna 2024 maksettavasta hyvinvointialueiden rahoituksen korjauserästä. Avustusrahoituksella tuetaan hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamista ja uudistamista ja varmistetaan palveluiden häiriötöntä järjestämistä sekä tehokasta toimintaa.

Ukrainan tukemisen kustannuksia korvataan

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin ehdotetaan ulkoministeriön hallinnonalalle 4,4 miljoonaa euroa Ukrainaa tukevan EU:n koulutusoperaation kustannuksiin. Puolustusministeriön hallinnonalan osalta osallistuminen operaatioon voidaan toteuttaa olemassa olevalla määrärahalla muuttamalla sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen käyttösuunnitelmaa.

Puolustusvoimien määrärahoja ehdotetaan lisättävän Ukrainalle annettavan tuen kustannusten kattamiseksi 1,7 miljoonaa euroa. Lisäksi Ukrainaan tähän mennessä toimitetun ja myöhemmin toimitettavan puolustusmateriaalin korvaamiseen liittyvät lisämäärärahat ehdotetaan sisällytettävän Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen valtuuteen (PVKEH 2023), jonka kokonaismäärä nousisi 702,3 miljoonaa euroa. Korvaavista hankinnoista aiheutuvat menot realisoituvat vuosina 2023—2026. Hankinnoista kohdistuu kuluvan vuoden määrärahoihin 41,6 miljoonaa euroa.

Sisäministeriön hallinnonalalla ehdotetaan Ukrainan siviilipuolen materiaaliapuun 3 miljoonaa euroa Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen vuoksi. Lisäys aiheutuu siitä, että osa vuodelle 2022 myönnetystä Ukrainan sodan siviilipuolen materiaaliavun rahoituksesta siirretään vuodelle 2023.

Tukea maataloudelle 

Maatalouden ja vesiviljelyn määräaikaiseen kustannustukeen ehdotetaan 96 miljoonaa euroa, josta siirtoa Ahvenanmaan maakunnalle on 1 miljoonaa euroa. Tukea maksettaisiin lannoitteiden ja sähkön hinnan nousun vaikutusten osittaiseksi kompensoimiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Tuen toimeenpanoon ehdotetaan 3,6 miljoonaa euroa Valtiokonttorille.

Valtion metsiä suojellaan

Ehdotetaan tehtäväksi siirtoa, jolla Metsähallitus siirtää pysyvästi suojeluun yli 50 metsäistä kohdetta. Kohteet ovat luontoarvoiltaan arvokkaita ja tällä hetkellä rajoitetussa käytössä tai metsätalouskäytön ulkopuolelta. Kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 30 000 hehtaaria. Suojeltavia kohteita on ympäri Suomen.

Panostuksia nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen ja torjuntaan

Nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen ja torjuntaan ehdotetaan lisämäärärahoja yhteensä 19 miljoonaa euroa. Poliisin, sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja nuorisotoimen tuottamaan ennaltaehkäisevään ankkuritoimintaan, opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi- ja turvallisuusosaamisen vahvistamiseen sekä kuntien nuorisotyöhön ehdotetaan yhteensä 11 miljoonaa euroa. Oppilaitoksissa tapahtuvan nuorisotyön jatkamiseen ja laajentamiseen ehdotetaan 3,5 miljoonaa euroa.

Poliisille ehdotetaan lisäksi 1,4 miljoonaa euroa muun muassa ennaltaehkäisevään toimintaan ja rikostutkintaan. Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan rikosprosessin tehostamistoimiin rikoskierteen katkaisemiseksi 2,5 miljoonaa euroa jakautuen useille toimijoille ja 350 000 euroa ennaltaehkäisevien hankkeiden avustuksiin.

Tasa-arvorahaa kasvatuksen ja opetuksen tasa-arvon kehittämiseen

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin avustuksiin ehdotetaan 20 miljoonaa euroa. Avustuksilla vahvistetaan tasa-arvoa kohdentamalla tukea kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti huono-osaisemmilla alueilla, vahvistetaan laadukkaiden oppimistulosten saavuttamista ja hyvinvointia sekä pienennetään lapsi- ja opetusryhmäkokoja.

Muita lisätalousarvioesitykseen sisältyviä muutoksia

Maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseen aikavälillä 30.7.2023—28.4.2024 ehdotetaan 17 miljoonaa euroa.

Useilla hallinnonaloilla on lisäksi tehty määrärahoihin tarvearvioiden päivityksiä.

Korkomenojen kasvun vaikutus yli miljardi euroa

Inflaation kiihtymisen seurauksena keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaa, mikä on näkynyt yleisen korkotason nousuna. Valtion velanhoitomenoihin ehdotetaan 1 073 miljoonan euron lisäystä. Arvio perustuu sekä lyhyiden että pitkien korkojen osalta oletukseen 2,9 prosentin korkotasosta.

Tuloarvioiden muutokset

Varsinaisten tulojen arvio alenee nettomääräisesti 6 miljoonaa euroa. Verotuloarviota ehdotetaan alennettavaksi 45 miljoonalla eurolla. Korkotulojen lähdeveron tuottoa ehdotetaan korotettavaksi 94 miljoonalla eurolla yleisen korkotason nousun kasvattaessa talletuksista kertyviä korkotuloja. Varainsiirtoveron tuottoa ehdotetaan puolestaan alennettavan 139 miljoonaa euroa asunto- ja kiinteistökaupan arvon alentumisen vuoksi. Kuluttajien luottamuksen heikkeneminen ja korkojen nousu vähentävät asunto- ja kiinteistökauppaa.

Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavan yhteensä 39 miljoonaa euroa. Korotuksesta 33,1 miljoonaa euroa johtuu Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluottojen korontasaustoiminnasta kertyvistä korkohyvityksistä ja suojaustuloista.

Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen

Varsinaisten tulojen 6 miljoonan euron vähennys ja määrärahojen 2,1 miljardin euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2023 lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 2,1 miljardilla eurolla.

Valtion nettolainanotoksi vuonna 2023 arvioidaan noin 10,4 miljardia euroa. Budjetoidun valtionvelan määrän vuoden 2023 lopussa arvioidaan olevan noin 158 miljardia euroa, mikä on noin 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Ilkka Kaukoranta, p. 0295 160 449, ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joel Kuuva, p. 0295 530 458